Etuustulojen ja eläkkeiden takaisinperintä
Avainsanat:
- Antopäivä
- 6.10.2017
- Diaarinumero
- A198/200/2017
- Voimassaolo
- 6.10.2017 - 31.12.2019
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
- Korvaa ohjeen
- Sosiaalietuuksien takaisinperintä ja uusi tuloverolain 112a §, 1341/32/2004, 1.11.2004
Tässä ohjeessa käsitellään eläkkeiden, opintorahan ja muiden veronalaisten lakisääteisten etuuksien takaisinperinnän vaikutusta verotukseen sekä lyhyesti maksajan ennakonpidätys- ja vuosi-ilmoitusmenettelyä. Ohjeen kohtaan 4 on lisätty etuustulojen oikaisua ja eläketulovähennystä koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2011:71. Ohjeistusta on muutettu tilanteissa, joissa tulojen puuttumisen tai pienuuden vuoksi suorituksen takaisinmaksuvuonna ei voida tehdä takaisinperintävähennystä. Lisäksi ohjeen rakennetta on muutettu.
Palkkatulojen takaisinperintää käsitellään ohjeessa "Ennakonpidätyksen toimittaminen".
1 Yleistä
Eläkettä, päivärahoja sekä muita veronalaisia etuuksia voidaan eräissä tilanteissa periä takaisin etuuden saajalta.
Eläketulojen, päivärahojen ja muiden lakisääteisten etuuksien takaisinperinnästä säädetään tuloverolain (TVL, 1535/1992) 112 a §:ssä. Takaisinperinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmin maksettua suoritusta joudutaan perimään takaisin. Takaisinperintä voi johtua siitä, että etuutta tai eläkettä on maksettu liikaa, väärin perustein tai etuuden taikka eläkkeen saajalla ei ole ollut oikeutta kyseisen tulon saamiseen.
Takaisinperintä voi johtua myös siitä, että päätös suorituksesta myönnetään takautuvasti ja samalta ajalta on maksettu muita etuuksia, esimerkiksi työttömyysetuuksia tai sairaspäivärahaa. Kun uusi etuus maksetaan samalta ajalta takautuvasti, voidaan aiemmin maksettu etuus periä joko kokonaan tai osittain takaisin.
Takaisinperintä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla:
- Etuuden saaja maksaa itse suorituksen takaisin etuuden maksajalle
- Etuustulon maksaja kuittaa suorituksen myöhemmin maksettavasta etuudesta
- Etuus peritään toisen etuudenmaksajan samalle ajalle maksamasta etuudesta
Jos etuustulo peritään takaisin saajaltaan itseltään, takaisinperitty määrä vähennetään verotuksessa erityisenä takaisinperintävähennyksenä sinä vuonna, jona suoritus on peritty saajalta takaisin. Jos takaisinmaksuvuosi on alkuperäistä maksuvuotta seuraava ja maksaja ehtii ottaa takaisinperinnän huomioon joko alkuperäisellä, tammikuussa annettavalla vuosi-ilmoituksella tai myöhemmin antamallaan vuosi-ilmoituksen korjauksella, takaisinmaksu otetaan huomioon alkuperäisen maksuvuoden verotuksessa. Tällöin verotuksessa ei tehdä takaisinperintävähennystä.
Jos maksaja kuittaa aiemmin maksettua etuutta joko maksuvuonna tai niin aikaisin seuraavan vuoden puolella, että se voidaan huomioida vuosi-ilmoituksella tai myöhemmin annettavalla vuosi-ilmoituksen korjauksella, takaisinperintä otetaan huomioon alkuperäisen maksuvuoden verotuksessa. Jos kuittaus tapahtuu niin myöhään, että vuosi-ilmoitusta ei voida korjata, takaisinperitty määrä vähennetään saajan verotuksessa erityisenä takaisinperintävähennyksenä sinä vuonna, jolloin suoritus on peritty takaisin.
Suoritus voidaan periä takaisin myös siten, että myöhemmin myönnettävän etuuden maksaja maksaa etuuden suoraan toiselle aikaisemman etuuden maksajalle. TVL 112 a §:n 3 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole sellainen suoritus, jonka myöhemmän etuuden maksaja maksaa suoraan aikaisemman veronalaisen etuuden maksajalle. Koska myöhempää suoritusta ei pidetä myöntämisvuoden veronalaisena tulona, ei aikaisemman etuuden verotusta muuteta.
2 Etuuden saaja maksaa itse suorituksen takaisin
Tuloverolain 112 a §:n 1 momentissa säädetään menettelystä, jossa etuuden saaja maksaa suorituksen maksajalle suorituksen takaisin omista varoistaan. Menettelyn kannalta ratkaisevaa on, milloin takaisinperintä tapahtuu.
2.1 Takaisinmaksu samana vuonna kuin alkuperäinen maksu
Jos takaisinmaksuvuosi on sama kuin alkuperäisen suorituksen maksuvuosi, maksaja ehtii ottaa takaisinperinnän huomioon alkuperäisellä, tammikuussa annettavalla vuosi-ilmoituksella, jolloin takaisinmaksu otetaan huomioon alkuperäisen maksuvuoden verotuksessa. Tällöin takaisin peritty suoritus pienentää verotettavaa bruttotuloa. Se osa, joka on peritty takaisin ei ole verotettavaa tuloa. Takaisinperittyyn tuloon kohdistuvaa ennakonpidätystä ei lueta saajan hyväksi, koska takaisin peritään vain saajan nettona saama suoritus.
Esimerkki 1: Opiskelija on nostanut alkuvuonna 2017 opintorahaa 5 kuukaudelta yhteensä 1.683,50 euroa, josta on toimitettu 10 prosentin ennakonpidätys (168,35 euroa). Käteensä hän on saanut nettona 1.515,15 euroa. Opiskelija on nostanut opintorahaa liikaa yhdeltä kuukaudelta 336,76 euroa, josta hän palauttaa syksyllä 2017 opintorahan nettomäärän 303,08 euroa.
Vuoden 2017 verotuksessa verotetaan tulona maksettu opintoraha 1.346,74 euroa (1.683,50 - 336,76 euroa). Opintorahasta toimitettu ennakonpidätys 134,67 (168,35 - 33,68) euroa luetaan hyväksi maksajan vuosi-ilmoituksen mukaisesti.
2.2 Takaisinmaksu vuosi-ilmoituksen korjausaikana
Jos etuuden saaja palauttaa liikasuorituksen takaisin alkuperäistä maksuvuotta seuraavan vuoden alussa niin, että edellisen vuoden vuosi-ilmoitusta ei ole vielä annettu tai maksaja voi vielä korjata tietoja antamalla korvaavan ilmoituksen, oikaisu kohdistetaan tuloverolain 112 a §:n 1 momentin mukaan alkuperäiseen maksuvuoteen. Etuuden saaja palauttaa takaisin saamansa nettosuorituksen kuten esimerkissä1.
Esimerkki 2: Opiskelija maksaa takaisin vuonna 2017 saamansa, esimerkissä 1 tarkoitetun opintorahan vasta helmikuussa 2018, jolloin Kansaneläkelaitos on jo ehtinyt antaa vuoden 2017 vuosi-ilmoituksen.
Vuosi-ilmoitusta ehditään kuitenkin vielä korjata, joten opiskelija voi palauttaa tässäkin tapauksessa saamansa nettomäärän 303,08 euroa. Vuoden 2017 verotuksessa verotetaan tulona maksettu opintoraha 1.346,74 euroa. Opintorahasta toimitettu ennakonpidätys 134,67 euroa luetaan hyväksi maksajan vuosi-ilmoituksen mukaisesti.
2.3 Takaisinmaksu vuosi-ilmoituksen korjausajan jälkeen
Jos etuuden saaja maksaa suorituksen takaisin niin myöhään, että maksaja ei voi enää korjata vuosi-ilmoitustietoja, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksessa erityisenä takaisinperintävähennyksenä. Takaisinperittävä etuus on aikanaan toimitetussa verotuksessa verotettu saajan tulona ja toimitettu ennakonpidätys on luettu hänen hyväkseen, joten maksajan on perittävä suoritus takaisin bruttomääräisenä.
Etuuden maksaja ilmoittaa vähennyksen takaisinmaksuvuoden verotukseen eikä etuuden saajan tarvitse vaatia vähennystä verotuksessaan. Asiakas voi kuitenkin hakea muutosta verokorttiinsa jo etuuden takaisinmaksuvuonna siinä vaiheessa, kun takaisinmaksu on suoritettu.
Esimerkki 3: A on saanut työttömyyspäivärahaa vuonna 2015 yhteensä 10.000 euroa. Ennakonpidätystä on toimitettu 25 % eli 2.500 euroa. Myöhemmin huomataan, että työttömyyspäivärahaa on maksettu 1.000 euroa liikaa. Liikasuoritus 1.000 euroa peritään bruttomääräisenä takaisin heinäkuussa 2017.
A on saanut 1.000 euron työttömyyspäivärahasta nettona tililleen 750 euroa, mutta hän maksaa takaisin koko 1.000 euron bruttosumman. Vuoden 2015 verotusta ei oikaista.
Työttömyyskassa ilmoittaa 1.000 euron työttömyyspäivärahan takaisinperinnän vuodelta 2017 antamassaan vuosi-ilmoituksessa. Vuosi-ilmoituksen perusteella A saa vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessaan 1.000 euron vähennyksen ansiotuloistaan.
3 Etuustulon maksaja kuittaa suorituksen myöhemmin maksettavasta etuudesta
Tuloverolain 112 a §:n 2 momentissa on säädökset tilanteisiin, joissa alkuperäinen maksaja ja maksaja, joka kuittaa suorituksen, on sama. Takaisinperintä toteutetaan kuittaamalla eli vähentämällä takaisin perittävä määrä myöhemmin maksettavasta suorituksesta. Kuitattava ja kuittauksen kohteena oleva suoritus voivat olla samoja tai eri etuuksia. Esimerkiksi eläke voidaan kuitata eläkkeestä tai jostain muusta suorituksesta kuten esimerkiksi sairauspäivärahasta. Menettelyn kannalta ratkaisevaa on, milloin kuittaus tehdään.
3.1 Kuittaus samana vuonna kuin alkuperäinen maksu
Jos kuittaus toteutetaan alkuperäisen suorituksen maksuvuonna, kuitataan takaisinperittävä suoritus maksettavasta bruttosummasta. Bruttotulon kuittauksella pienennetään suoraan koko vuoden maksettavaa summaa. Aiemmin maksetusta suorituksesta toimitettu ennakonpidätys jää suorituksen saajan verotukseen.
Esimerkki 4: A on saanut eläkettä 1.020 euroa kuukaudessa ajalla 1.1.2017 – 31.5.2017. (yhteensä 5.100 euroa). Oikea eläkkeen bruttomäärä olisi ollut 1.000 euroa kuukaudessa tammikuun alusta lähtien eli 5.000 euroa.
Eläkkeenmaksaja kuittaa A:n kesäkuun 1.000 euron eläkkeestä alkuvuonna liikaa maksetun 100 euroa. Kesäkuun eläkettä jää maksettavaksi kuittauksen jälkeen 900 euroa, josta eläkelaitos toimittaa ennakonpidätyksen.
Vuodelta 2017 antamassaan vuosi-ilmoituksessa eläkkeenmaksaja ilmoittaa eläketulona 12.000 euroa (1.000 euroa kuukaudessa). Tämä 12.000 verotetaan eläkkeensaajan eläketulona.
3.2 Kuittaus vuosi-ilmoituksen korjausaikana
Jos kuittaus toteutetaan alkuperäistä maksuvuotta seuraavan vuoden alussa niin, että edellisen vuoden vuosi-ilmoitusta ei ole vielä annettu tai vuosi-ilmoituksen tiedot ehditään vielä korjata, muutetaan alkuperäisen maksuvuoden tietoja.
Maksaja voi periä liikaa maksamansa suorituksen takaisin nettona (määrän, josta ennakonpidätys on vähennetty).
Esimerkki 5: B saa tammikuussa 2017 eläkettä 1.000 euroa, josta ennakonpidätys on 200 euroa. Eläkkeen maksaja kuittaa tammikuun eläkkeestä vuonna 2016 liikaa maksamaansa eläkettä 100 euroa. Eläkkeestä on aikanaan toimitettu 30 euroa ennakonpidätystä.
Eläkkeen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen koko 1.000 eurosta, koska koko tämä määrä on takaisinmaksuvuoden veronalaista tuloa. Jäljelle jäävästä 800 eurosta eläkkeenmaksaja vähentää aiemman vuoden liikamaksun nettomäärän 70 euroa. Eläkkeensaaja saa käteensä 730 euroa.
Eläkkeenmaksaja korjaa tammikuussa 2017 antamaansa vuoden 2016 vuosi-ilmoitusta antamalla helmikuussa 2017 korvaavan vuosi-ilmoituksen, jossa eläke on 100 euroa ja ennakonpidätys 30 euroa pienempi kuin alkuperäisellä vuosi-ilmoituksella. Eläkkeensaajan vuoden 2016 verotus toimitetaan korjattujen tietojen perusteella. Vuodelta 2017 antamassaan vuosi-ilmoituksessa maksaja ei ota huomioon takaisinperintää millään tavalla, koska takaisinperintä kohdistetaan vuoden 2016 verotukseen.
3.3 Kuittaus vuosi-ilmoituksen korjausajan jälkeen
Kun suoritus peritään takaisin niin myöhään, että vuosi-ilmoitustietoja ei voi enää korjata, takaisin maksettu määrä vähennetään takaisinmaksuvuoden verotuksessa erityisenä takaisinperintävähennyksenä.
Esimerkki 6: A on saanut 100 euroa liikaa työttömyyspäivärahaa vuonna 2015 ja työttömyyskassa kuittaa liikasuorituksen helmikuussa 2017 maksettavasta 1.000 euron työttömyyspäivärahasta. Työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen 25 prosenttia 1.000 eurosta ja kuittaa itselleen jäljelle jääneestä 750 eurosta 100 euroa. A:lle työttömyyskassa maksaa 650 euroa.
Vuonna 2017 A:n verotettavaa tuloa on 1.000 euroa. Lisäksi hän saa vähentää erityisenä takaisinperintävähennyksenä työttömyyskassan kuittaaman 100 euroa. A:n ei tarvitse vaatia vähennystä verotuksessaan koska tieto takaisinperintävähennyksestä tulee maksajan vuosi-ilmoitukselta suoraan verotukseen.
Takaisinperintä voidaan toteuttaa myös siten, että suoritusta ei peritä takaisin kerralla kokonaan, vaan suoritusta peritään takaisin vähittäin useamman vuoden aikana. Menettely on samanlainen kuin perittäessä suoritus kerralla takaisin.
Esimerkki 7: A:lle on maksettu liikaa eläkettä 1.200 euroa. Määrä vähennetään myöhemmin maksettavasta eläkkeestä kahden vuoden aikana siten, että yhdellä maksukerralla eli kerran kuukaudessa vähennetään 50 euroa. Henkilön eläke on 1.000 euroa kuukaudessa. Maksaja toimittaa 4 prosentin ennakonpidätyksen koko 1.000 eurosta. Jäljelle jäävästä määrästä 960 eurosta maksaja kuittaa itselleen 50 euroa ja maksaa asiakkaalle 910 euroa.
Vuosi-ilmoituksella eläkkeenmaksaja ilmoittaa A:n eläketulona 12.000 euroa (1.000 euroa kuukaudessa) sekä takaisinperintävähennyksenä 600 euroa. Vuosi-ilmoituksen perusteella A:lla verotetaan eläketulona 12.000 euroa ja lisäksi hän saa 600 euron takaisinperintävähennyksen ansiotuloistaan.
3.4 Kuittaus saman maksajan myöhemmin maksamasta eri etuudesta
Takaisinperintä voi kohdistua myös saman maksajan myöhemmin maksamaan toiseen etuuteen kuin mikä alkuperäinen oli. Menettely on samanlainen kuin samaa etuutta kuitattaessa.
Esimerkki 8: Kansaneläkelaitos perii takaisin vuonna 2015 liikaa maksamaansa opintorahaa 200 euroa kuittaamalla sen vuonna 2017 maksamastaan työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen määrä on 648 euroa.
Vuodelta 2017 antamassaan vuosi-ilmoituksessa Kansaneläkelaitos ilmoittaa työmarkkinatuen koko määrän 648 euroa ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen. Takaisin perimänsä opintorahan 200 euroa se ilmoittaa takaisinperintävähennyksenä. Vuoden 2017 verotuksessa asiakkaalla verotetaan työmarkkinatuki 648 euroa ja vähennetään takaisinperintävähennyksenä 200 euroa.
4 Etuus peritään takaisin toisen maksajan myöntämästä etuudesta
Tuloverolain 112 a §:n 3 momentin mukaan veronalaista tuloa ei ole sellainen suoritus, jonka myöhemmän etuuden maksaja maksaa suoraan aikaisemman veronalaisen etuuden maksajalle. Tähän ei vaikuta se, toteutetaanko takaisinperintä samana vai myöhempinä vuosina kuin alkuperäinen maksu. Koska tällä tavalla maksettu suoritus ei ole verovelvollisen veronalaista tuloa, siitä ei toimiteta ennakonpidätystä eikä määrää ilmoiteta vuosi-ilmoituksella suorituksen saajan tulona.
Esimerkki 9: Työttömyyskassa on maksanut A:lle vuonna 2016 ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 10.000 euroa. Hänelle myönnetään vuonna 2017 takautuvasti eläkettä samalta ajalta 10.500 euroa. Työttömyyspäiväraha peritään takaisin siten, että eläkkeenmaksaja maksaa suoraan työttömyyskassalle samalta ajalta maksettavan eläkkeen, 10.000 euroa. A:lle eläkelaitos maksaa loppuosan 500 euroa, josta se toimittaa ennakonpidätyksen A:n veroprosentin mukaisesti.
Koska suoraan työttömyyskassalle maksettua takautuvaa eläkettä ei pidetä A:n veronalaisena tulona, ei vuoden 2016 verotusta muuteta. A:lla verotetaan takautuvasta eläkkeestä maksajan vuosi-ilmoituksen mukaisesti vuonna 2017 hänelle itselleen maksettu osuus 500 euroa.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2011:71 katsonut, että takautuvasti maksettu eläke ei oikeuta eläketulovähennykseen siltä osin kuin se ei ole saajansa veronalaista tuloa takaisinperinnän vuoksi.
KHO 2011:71: A oli saanut työttömyyskassalta työttömyyspäivärahaa 1.9.2005 - 21.11.2007 väliseltä ajalta ja tuo tulo oli verotettu hänen asianomaisina verovuosina saamanaan päivärahatulona. A sai vuonna 2008 päätöksen takautuvasta 1.9.2005 alkaneesta työkyvyttömyyseläkkeestä. Tämän vuoksi eläkelaitokset maksoivat vuonna 2008 suoraan työttömyyskassalle eläkepäätöksen johdosta takaisin perittävien työttömyyspäivärahojen määrän ajalta 1.9.2005 - 21.11.2007. Kun eläkelaitokset maksoivat suoraan aikaisemman veronalaisen työttömyyspäivärahan maksajalle suorituksen, jonka tämä oli aikaisemmin samalta ajalta maksanut verovelvolliselle, tällainen tulo ei ollut tuloverolain 112 a §:n 3 momentin nojalla veronalaista tuloa. Sään-nöksen mukaan aikaisemmin maksettu työttömyyspäiväraha oli sen vuoden veronalaista tuloa, jona se on saatu. Työttömyyspäivärahana ajalta 1.9.2005 - 21.11.2007 maksettua määrää ei voitu tuloverolain 112 a §:n 3 momentin tarkoitus ja lainkohdan sanamuoto huomioon ottaen katsoa verovelvollisen eläketuloksi. A:lla ei näin ollen ollut oikeutta eläketulovähennykseen tuolta ajalta saadun tulon osalta.
5 Edun verovapauden tai veronalaisuuden vaikutus
Verotuksessa huomioidaan vain veronalaisen etuuden takaisinperintä. Jos henkilö saa verovapaata etuutta, esimerkiksi asumistukea, sen takaisinperintä ei vaikuta verotukseen, koska alkuperäistä suoritustakaan ei ole verotettu. Sama koskee myös niitä tilanteita, joissa alkuperäinen verovapaa etuus peritään takaisin kuittaamalla se myöhemmin maksettavasta veronalaisesta etuudesta.
5.1 Verovapaa tulo peritään veronalaisesta tulosta
Esimerkki 10: A on saanut vuonna 2016 asumistukea 100 euroa. Vuonna 2017 asumistuki todetaan perusteettomasti maksetuksi ja se peritään takaisin henkilölle maksettavasta 1.500 euron sairauspäivärahasta. Kansaneläkelaitos toimittaa sairauspäivärahasta ensin ennakonpidätyksen 25 % (375 euroa) ja perii itselleen jäljelle jäävästä 1.125 eurosta asumistuen 100 euroa. A saa käteensä 1.025 euroa. Veroilmoituksella A:n tulona näkyy koko sairauspäivärahan määrä 1.500 euroa.
Esimerkki 11: A on saanut koulutustukea 300 euroa ja verovapaata ylläpitokorvausta 50 euroa. Työttömyyskassa perii kummankin suorituksen pois seuraavana vuonna maksamastaan työttömyyspäivärahasta niin myöhään, että vuosi-ilmoitusta ei voi enää korjata. Koulutustuki ja ylläpitokorvaus peritään takaisin seuraavana vuonna maksettavasta 1.500 euron suuruisesta työttömyyspäivärahasta. Työttömyyskassa toimittaa 25 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen 1.500 eurosta. Jäljelle jäävästä 1.125 eurosta työttömyyskassa perii itselleen liikaa maksamansa 300 euron suuruisen koulutustuen ja 50 euron suuruisen ylläpitokorvauksen. Asiakas saa käteensä 775 euroa.
A:n tulona verotetaan työttömyyspäiväraha 1.500 euroa ja takaisinperintävähennyksenä 300 euroa. Takaisinperittyä verovapaata ylläpitokorvausta ei huomioida verotuksessa.
5.2 Veronalainen tulo peritään verovapaasta tulosta
Jos alkuperäinen suoritus on veronalainen ja myöhemmin maksettava etuus verovapaa, takaisin peritty määrä otetaan verotuksessa vähennyksenä huomioon.'
Esimerkki 12: A on saanut opintorahaa vuonna 2016 liikaa 50 euroa. Määrä peritään takaisin 100 euron suuruisesta asumistuesta vuonna 2017 niin myöhään, että vuoden 2016 vuosi-ilmoitusta ei voi enää korjata. Kansaneläkelaitos maksaa henkilön tilille asumistukea 50 euroa. Vuosi-ilmoituksella vuodelta 2017 Kansaneläkelaitos ilmoittaa takaisinperintävähennyksenä 50 euroa.
Myös kahden maksajan välisissä tilanteissa on merkitystä takaisin perittävän aikaisemman etuuden veronalaisuudella. Tuloverolain 112 a §:n 3 momenttia sovelletaan vain, jos aikaisempi etuus on veronalainen. Jos aikaisempi etuus on verovapaa ja myöhempi etuus veronalainen, niin myöhempi suoritus verotetaan kokonaan suoritusvuonna, myös siltä osin kuin sillä on kuitattu alkuperäistä suoritusta.
Esimerkki 13: A on saanut verovapaata toimeentulotukea kunnalta 100 euroa. Hän saa myöhemmin samalta ajalta takautuvasti veronalaista eläkettä 500 euroa. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 10 prosenttia koko 500 euron eläkkeestä, jolloin ennakonpidätys on 50 euroa. Jäljelle jäävästä 450 eurosta eläkkeenmaksaja maksaa kunnalle 100 euroa. A saa käteensä 350 euroa. A:n verotettavaa tuloa on 500 euroa.
5.3 Erityistilanteita
Takaisin peritty määrä vähennetään TVL 112 a §:n mukaan sen vuoden verotuksessa, jonka aikana takaisinmaksu on tapahtunut. Verovelvollisella ei tuona vuonna välttämättä ole lainkaan tuloja tai tulot ovat niin pienet, että ne eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Tällaisessa tilanteessa tulon takaisinperinnän vuoksi tehtävää oikaisua ei kuitenkaan voida TVL 112 a §:n sanamuoto huomioon ottaen kohdentaa eikä tehdä suorituksen alkuperäisen maksuvuoden verotukseen. Aiemmassa ohjeessa todettiin, että edellä kuvatussa tilanteessa voitiin oikaista alkuperäisen suorituksen maksuvuotta. Tätä uutta, joissakin tilanteissa verotusta tiukentavaa ohjeistusta sovelletaan 1.1.2018 alkaen.
johtava veroasiantuntija Tero Määttä
johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen