Nuori yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmat verotuksessa

Nuori yrittäjyys ry (NY) tarjoaa nuorille yrittäjyyskasvatusta tukevia ohjelmia. Tässä ohjeessa käsitellään näiden opinto-ohjelmien verotusta koskevia kysymyksiä tuloverotuksessa, ennakkoperinnässä ja arvonlisäverotuksessa.

1 Johdanto

Nuori Yrittäjyys ry (NY) tarjoaa opinto-ohjelmia oppilaille ja opiskelijoille, jotka haluavat kokeilla yritystoimintaa ja oppia työelämässä tarvittavia taitoja. Opetusmenetelmiä käytetään perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen opiskelussa. Yrittäjyyttä tukevien opinto-ohjelmien nimet ovat perusasteen alaluokilla Pikkuyrittäjät, perusasteen yläluokilla ja toisella asteella NY Vuosi yrittäjänä ja korkea-asteella NY Start Up.

Tässä ohjeessa käsitellään Nuori yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmien verotusta koskevia kysymyksiä tuloverotuksessa, ennakkoperinnässä ja arvonlisäverotuksessa. Tämä ohje korvaa vuonna 2016 annetun samannimisen ohjeen (Verohallinnon ohje dnro A73/200/2016, 3.6.2016). Ohjeen kohtiin 2, 3.2 ja 3.3 on tehty tarkennuksia. Muilta osin ohje vastaa aikaisempaa ohjetta.

2 NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmat

Yrittäjyyttä tukeviin opinto-ohjelmiin kuuluu, että opiskelijat perustavat ryhmissä pienimuotoisia harjoitusyrityksiä (NY-yritys). Opinto-ohjelman tarkoituksena on oman harjoitusyritystoiminnan kautta antaa opiskelijoille kokemusta yritystoiminnasta ja auttaa heitä näkemään, kuinka yritys toimii. Samalla opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.

Ohjelman kesto on enimmillään 18 kuukautta ja ohjelman aikana harjoitetaan varsinaista harjoitusyritystoimintaa enintään 12 kuukautta. Tukena toiminnassa opiskelijoilla on neuvonantaja työelämästä sekä ohjaava opettaja. Opinto-ohjelmaa voi suorittaa myös lukukausien välillä ja oppilaitoksen loma-aikoina. Tällöin oppilaitos järjestää opiskelijoille tarvittavan ohjauksen myös ohjaavan opettajan loma-aikana. Ohjelma päättyy viimeistään oppilaan valmistumiseen.

Harjoitusyritykset toimivat oikealla rahalla ja tarjoavat tuotteita tai palveluita oikeille asiakkaille. Opiskelijat keksivät itse, mitä tuotteita tai palveluita harjoitusyrityksessään tuottavat. Ennen toiminnan aloittamista ryhmä valitsee keskuudestaan yrityksen toimihenkilöt kuten ”toimitusjohtajan”. Toiminnan tarkoitus ei ole tavoitella voittoa, vaan ensisijaisesti antaa yrityksen jäsenille kokemus yritystoiminnasta ja siihen liittyvistä osa-alueista sekä työelämäkokemusta.

Alkupääoma harjoitusyritykseen kerätään osuuksilla. Alkupääomaa kerätään enintään 1.000 euroa yritystä kohti. Harjoitusyritystoimintaa varten ei saa ottaa velkaa. Kun yritys lopetetaan, osuuksiin sijoitetut rahat maksetaan takaisin. Jos harjoitusyrityksen toiminta on ollut voitollista, opiskelijoille maksetaan osuus voitosta. Harjoitusyritystoimintaan kuuluu kirjanpitäminen, jonka kautta seurataan rahaliikennettä. Raha-asioita valvovat sekä ohjaava opettaja että ulkopuolinen, työelämää tunteva neuvonantaja.

Harjoitusyrityksen perustavat oppilaat voivat periaatteessa valita, millä toimialalla harjoitusyritys tulee toimimaan. Tietyillä toimialoilla toimiminen edellyttää kuitenkin lain mukaan yrityksen rekisteröintiä, toimiluvan hankintaa tai ilmoituksen tekemistä taikka muita vastaavia toimenpiteitä. Esimerkiksi rakennusalan urakoita ja palkanmaksua koskeva sääntely edellyttää käytännössä, että rakennusalalla toimiva yritys rekisteröidään asianomaisiin rekistereihin.

Opinto-ohjelmien koordinointia Suomessa hoitaa Nuori Yrittäjyys ry:n kansallinen toimisto (www.nuoriyrittajyys.fi). Harjoitusyritykset rekisteröityvät ja raportoivat NY-toimistoon sekä saavat sieltä myös todistuksensa suoritetuista kursseista.

3 Tuloverotus

3.1 Harjoitusyritystoiminnasta saadun tulon verottaminen

NY-ohjelmiin perustuva oppilaitoksen opetussuunnitelmaan sisältyvä harjoitusyritystoiminta on pienimuotoista ja lyhytkestoista. Harjoitusyritystoimintaa ei ole tästä syystä verotuskäytännössä pidetty harjoitusyrityksessä toimivien ja yritykseen rahaa sijoittaneiden oppilaiden elinkeinotoimintana, vaan heidän omana henkilökohtaisena harrastustoiminnan luonteisena tulonhankkimistoimintanaan. Tällaista itsenäistä tulonhankkimistoimintaa voidaan harjoittaa ilman varsinaisen yrityksen perustamista. Harjoitusyritystoiminta ei ole elinkeinotoimintaa, minkä vuoksi toimintaa harjoittavat oppilaat eivät muodosta verotuksessa elinkeinoyhtymää, vaan jokaista oppilasta verotetaan hänen harjoitusyrityksestä saamastaan tulosta erikseen.

Harjoitusyritystoiminnasta saatava tulo verotetaan, kuten luonnollisten henkilöiden saama tulo yleensäkin, tuloverolain säännösten (1535/1992) mukaisesti verotettavana ansiotulona. Toiminnan harrastusluonteisuuden vuoksi sen menoja ei voida vähentää muista tuloista eikä toiminnan perusteella vahvisteta tappiota.

Harjoitusyritystoiminnasta saatu tulo on saajansa eli harjoitusyritykseen osallistuvan oppilaan veronalaista tuloa myös silloin, kun toiminnasta saatu voitto annetaan esimerkiksi koulun leirikoulua tai luokkaretkeä varten. Kysymys ei toisin sanoen ole kouluille tyypillisestä, tuloverotuksen ulkopuolelle jäävästä varainkeruutoiminnasta, jossa kerätään varoja luokkaretkeä, leirikoulua tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten.

3.2 Tulojen ilmoittaminen veroilmoituksella

Oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa harjoitusyritystoimintaa pidetään oppilaiden itsenäisenä tulonhankkimistoimintana, minkä vuoksi kunkin toimintaan osallistuvan henkilön on ilmoitettava oma osuutensa harjoitusyrityksen tuottamasta tulosta omassa henkilökohtaisessa verotuksessaan tulonhankkimistoiminnasta saatuna tulona. Myös Nuori yrittäjyys opinto-ohjelmia opetussuunnitelmassaan pitävän oppilaitoksen tulee ohjata oppilaita oikeaan veroilmoitusmenettelyyn. Verotuksessa ilmoitettavia tuloja ovat esimerkiksi voiton tai palkan nimellä saadut suoritukset.

Opiskelijan on oma-aloitteisesti ilmoitettava harjoitusyritystoiminnasta saatua tuloa koskevat tiedot Verohallinnolle. Harjoitusyritykseen sijoitetun pääoman palautus ei ole veronalaista tuloa, eikä sitä tämän vuoksi tarvitse ilmoittaa verotuksessa.

3.3 Harjoitusyrityksen jälkeen perustettava ”oikea” yritys

Jos lukuvuoden jälkeen harjoitusyritystoimintaa jatkamaan perustetaan oikea yritys (esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta), se on ilmoitettava normaaliin tapaan Verohallinnon rekistereihin perustamisilmoituslomakkeella. Harjoitusyrityksestä lukuvuoden aikana saatu tulo ilmoitetaan myös tällöin edellä selostetulla tavalla oppilaiden henkilökohtaisessa verotuksessa tulonhankkimisesta saatuna tulona. Yrityksen perustamisen jälkeen saatu tulo ilmoitetaan perustetun yrityksen tulona kyseistä yhtiömuotoa vastaavalla tavalla.

4 Arvonlisäverotus

Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin mukaan arvonlisävero suoritetaan [muun ohessa] liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Arvonlisäveroa ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos tilikauden liikevaihto jää alle arvonlisäverolain 3 §:ssä säädettävän vähäisen toiminnan rajan.

Harjoitusyrityksen ei siten tarvitse suorittaa arvonlisäveroa eikä yritystä merkitä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos sen liikevaihto ei ylitä edellä mainittua vähäisen toiminnan rajaa. Jos harjoitusyrityksen tilikauden liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan, yritys on ilmoitettava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin perustamisilmoituslomakkeella. Tällaisessa tilanteessa harjoitusyrityksen toiminta katsotaan yhtymän muodossa harjoitetuksi liiketoiminnaksi, mistä seurauksena yritys on arvonlisäverovelvollinen kaikesta tilikauden aikana liiketoiminnan muodossa tapahtuneesta tavaroiden tai palveluiden myynnistä.

Jos lukuvuoden jälkeen harjoitusyrityksen toimintaa jatkamaan perustetaan osakeyhtiö tai osuuskunta, lukuvuoden aikana syntynyttä harjoitusyrityksen liikevaihtoa ei lasketa mukaan uuden yrityksen liikevaihtoon vähäisen toiminnan rajan ylittymistä ratkaistaessa tai muutoinkaan. Lukuvuoden jälkeen perustettu yritys ei enää liity koulutusohjelmaan.

5 Ennakkoperintä

5.1 Ennakonpidätyksen toimittaminen

Harjoitusyritys voi tuottaa palveluja, joista sille maksetaan työkorvausta. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi koirien ulkoiluttaminen ja siivouspalvelut. Työkorvauksen maksajan on ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:n perusteella toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Palveluja myyvää harjoitusyritystä ei merkitä erillisenä yhtiönä ennakkoperintärekisteriin. Harjoitusyritys voi oppilaitoksen suostumuksella asiakkaita laskuttaessaan ilmoittaa oppilaitoksen y-tunnuksen, jolloin ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa, jos oppilaitos on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Vaihtoehtoisesti harjoitusyritys voi Nuori yrittäjyys ry:n suostumuksella ilmoittaa laskuillaan sen ry:n y-tunnuksen. Viimeksi mainitun menettelyn edellytyksenä on, että Nuori yrittäjyys ry:n saa oppilaitokselta selvityksen toiminnan kytkeytymisestä sen opetussuunnitelmaan ja oppilaat raportoitavat Nuori yrittäjyys ry:lle. Oppilaitoksen tai Nuori yrittäjyys ry:n y-tunnuksen käyttäminen edellyttää aina, että harjoitusyritystoiminta kuuluu oppilaitoksen opetussuunnitelmaan.

5.2 Kustannusten korvaukset

Harjoitusyritys ei ole itsenäinen oikeushenkilö- ja verovelvollinen, joten se ei voi maksaa toimintaa harjoittaville oppilaille verovapaasti päivärahaa, kilometrikorvauksia tai muitakaan kustannusten korvauksia. Harjoitusyrityksen toimintaan osallistumisesta aiheutuneet kustannukset voidaan vähentää harjoitusyrityksestä saaduista tuloista.

6 Työnantajana toimimisen harjoittelu

Oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuuluvien Nuori yrittäjyys -harjoitusyritysten toiminta rinnastetaan oppilaiden itsenäiseen tulonhankkimistoimintaan. Tämän vuoksi harjoitusyritystä ei pidetä verotuksessa työnantajana, vaikka se työnantajana toimimisen harjoittelemisen vuoksi maksaisi harjoitusyrityksen perustaneille oppilaille palkaksi nimettyjä suorituksia.

Harjoitusyrityksillä ei ole edellä selostetuissa tilanteissa velvollisuutta rekisteröityä Verohallintoon työnantajaksi. Harjoitusyrityksellä ei myöskään ole velvollisuutta maksaa työnantajana toimimisen harjoittelun yhteydessä oppilaille maksetuista suorituksista työnantajan sosiaaliturvamaksua taikka muita palkan sivukuluja. Harjoitusyrityksen ei tarvitse toimittaa kyseisistä suorituksista ennakonpidätystä tai antaa niiden perusteella vuosi-ilmoitusta.

Oppilaille palkan nimellä maksettujen suoritusten ei voida katsoa olevan verotukselliselta luonteeltaan palkkaa, joten oppilaiden tulee itse ilmoittaa tällaiset tulot henkilökohtaisella veroilmoituksellaan kohdassa muut ansiotulot.

7 Harjoitusyritysten ja oppilaitoksen rahaliikenne

Nuori yrittäjyys ry:n koordinoimien harjoitusyritysohjelmien ei katsota olevan oppilaitoksen harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa, vaan harjoitusyritysten perustajaoppilaiden tulonhankkimistoimintaa, minkä vuoksi oppilaitoksen ja harjoitusyrityksen rahaliikenne pitää toisistaan erillään.

8 Kotitalousvähennys

Harjoitusyrityksen myymistä tavaroista tai palvelusta maksettu vastike ei ole työsuhteessa olevalle henkilölle maksettua palkkaa tai ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksettua työkorvausta. Harjoitusyrityksen tekemästä työstä vastiketta maksanut henkilö ei siten voi saada maksamansa vastikkeen perusteella kotitalousvähennystä (katso tuloverolaki 127 b §).

9 Pikkuyrittäjät-ohjelma

Pikkuyrittäjät-ohjelma on yksi Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmista. Pikkuyrittäjät-ohjelma toteutetaan oppilaitoksissa joko osana perusopetusta tai perusopetuksen ulkopuolella osana iltapäiväkerhotoimintaa.

Pikkuyrittäjät-ohjelman tavoitteena on tarjota oppilaille kokemuksia yrittäjyydestä ja työelämässä tarvittavista taidoista leikinomaisesti. Osallistuvat oppilaat käyvät koulua peruskoulun vuosiluokilla 1–6. Pikkuyrittäjät-ohjelmassa harjoitellaan yrittämistä eri teemojen kautta. Ohjelma on pituudeltaan enintään yhden lukukauden mittainen.

Pikkuyrittäjät-ohjelmaan osallistuvat myyvät tuotteitaan kertaluontoisissa tapahtumissa oikeille asiakkaille. Toiminnan tarkoitus ei ole tavoitella voittoa, vaan ensisijaisesti antaa yrityksen jäsenille yritystoimintaan liittyvää tietoa ja kokemus rahankäsittelystä. Pikkuyrittäjät-ohjelma on itsenäistä tulonhankkimistoimintaa, jota voidaan harjoittaa ilman varsinaisen yrityksen perustamista. Tällaisesta toiminnasta saatava veronalainen tulo jää kuitenkin tavallisesti hyvin pieneksi eikä toimintaa harjoittavilla yleensä ole muita veronalaisia ansiotuloja, minkä vuoksi toiminnasta ei muodostu pikkuyrittäjälle verotettavaa tuloa.

10 Muu kuin oppilaitoksen opetussuunnitelmaan kuuluva yritystoiminta

Jos Nuori yrittäjyys ry:n koordinoima harjoitusyritysohjelma järjestetään siten, että se ei kuulu oppilaitoksen opetussuunnitelmaan, harjoitusyritys on ilmoitettava Verohallinnolle yrityksen perustamisilmoituslomakkeilla.

johtava veroasiantuntija    Sami Varonen                                                                

johtava veroasiantuntija    Kirsi Tuunala