Osinkotulojen verotus

Avainsanat:

Tämä on vanha versio Versiohistoria Katso uusin versio

Antopäivä: 6.10.2005
Diaarinumero: 1214/345/2005
Voimassaolo: Toistaiseksi
Valtuutussäännös: VerohallintoL (1557/95) 2 § 2 momentti

Osinkotulojen verotusta koskevia uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2005 verotuksessa. Yhtiöveron hyvityslain kumoamisen lisäksi säännöksiin tehtiin lukuisia muita muutoksia. Tässä ohjeessa on kuvattu uusien säännösten sisältöä ja otettu kantaa säännösten soveltamisessa esiin nouseviin tulkintatilanteisiin.

Muutos osinkotulojen verotusohjeeseen (kohtaan 2.5.1)

1. Osinkoverouudistuksen voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tässä ohjeessa käsitellään yritys- ja pääomaverouudistuksen osinkotulojen verotusta koskevia tuloverolain (TVL), elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL), maatilatalouden tuloverolain (MVL) sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain säännöksiä, jotka tulivat voimaan 15.8.2004. Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.

Osinkoverouudistuksen merkittävin muutos on yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen. Laki yhtiöveron hyvityksestä (YHL) kumottiin 1.1.2005 voimaan tulleella lailla. Yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia sovelletaan osinkoa jakavaan yhteisöön osingonjakopäätöspäivän mukaan, ja viimeistään 31.12.2004 tehdyn osingonjakopäätöksen perusteella voi yhtiölle tulla vielä täydennysveroa maksettavaksi. Osingonsaajaan yhtiöveron hyvityksestä annettua lakia sovelletaan osingon verovuoden mukaan: vuoden 2004 tulona verotettavaan osinkoon liittyy yhtiöveron hyvitys, kun taas vuoden 2005 tuloksi luettavaan osinkoon ei enää liity yhtiöveron hyvitystä.

Vuonna 2005 osinko jaetaan pääsääntöisesti yhteisön vuoden 2004 tai aikaisemman vuoden tulona verotettavista voittovaroista. Vanhan ja uuden osinkotulojen verotusta koskevan järjestelmän yhteensovittamiseksi vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa sovelletaan alennettuja verokantoja: Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamien osinkojen veronalainen osuus on 57 prosenttia 70 prosentin sijaan. Peitellystä osingosta on kuitenkin veronalaista 70 prosenttia jo verovuodesta 2005 alkaen. Alennetun verokannan vuoksi listatut yhtiöt (=julkisesti noteeratut yhtiöt) suorittavat vuonna 2005 luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille maksamistaan osingoista 15 prosentin ennakonpidätyksen, kun jatkossa ennakonpidätysprosentti on 19. Yhteisön saamasta EVL 6a §:n 1 momentin mukaan osittain veronalaisesta osingosta veronalaista tuloa vuonna 2005 on 60 prosenttia 75 prosentin sijaan.

Yritys- ja pääomaverouudistuksessa yhteisöjen verokanta alennettiin vuodesta 2005 alkaen 26 prosenttiin ja pääomatulojen verokanta 28 prosenttiin. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystulon ja yhtymästä saadun tulo-osuuden pääomatulo-osuudeksi säädettiin 20 prosentin vuotuinen tuotto aikaisemman 18 prosentin tilalle.

2. Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät

2.1 Yleistä

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saaman osinkotulon veronalaisuus ja tulolaji riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta (=julkisesti noteeratusta) vai listaamattomasta (=muusta kuin julkisesti noteeratusta) yhtiöstä. Osingon verotukseen vaikuttaa myös se, missä valtiossa osinkoa jakavan yhtiön kotipaikka on. Toisesta EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatuun osinkoon sovelletaan samoja säännöksiä kuin suomalaisesta yhtiöstä saatuun osinkoon. Muista kuin EU- tai verosopimusvaltioista saadut osingot on säädetty kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Verosopimusvaltiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista valtiota, jonka kanssa Suomella on osinkotuloon sovellettava kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus.

Tässä ohjeessa tarkoitetaan pääomatulo-osingolla listatun yhtiön jakamaa osinkoa ja sitä osaa listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta, joka ei ylitä osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa. Pääomatulo-osinko sisältää tällaisten osinkojen veronalaisen ja verovapaan osan. Ansiotulo-osingolla tarkoitetaan tässä ohjeessa sitä osaa listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta, joka ylittää osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle lasketun yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton. Ansiotulo-osinko sisältää tällaisen osingon veronalaisen ja verovapaan osan. Lisäksi ansiotulo-osingolla tarkoitetaan kokonaan veronalaiseksi ansiotuloksi säädettyä muusta kuin EU- tai verosopimusvaltiosta saatua osinkoa.

2.2 Listatusta yhtiöstä saatu osinko

Listatun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 70 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa (TVL 33a § 1 mom).

Listattuja yhtiöitä ovat sellaiset yhtiöt, joiden osakkeilla käydään arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:n mukaisesti julkisesti kauppaa Helsingin Pörssin päälistalla, I-, NM- , Pre-listalla tai ML-markkinalla tai vastaavalla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla. Osinko katsotaan saaduksi listatusta yhtiöstä silloin, kun yhtiön osakkeet ovat olleet osingonjaosta päätettäessä julkisesti noteerattuja. (TVL 33a § 2 mom)

Euroopan Unionin alueella toimivalla säännellyllä markkinalla tarkoitetaan sijoituspalveludirektiivissä (93/22/ETY) määriteltyjä arvopaperimarkkinoita. Komissio julkaisee vuosittain Euroopan Yhteisöjen virallisessa lehdessä listan jäsenvaltioiden ilmoittamista alueellaan toimivista säännellyistä markkinoista.

Esimerkki: A saa vuonna 2006 X Oyj:ltä osinkoa 5.000 euroa ja Y Oyj:ltä 4.000 euroa. Yhtiöiden osakkeet on julkisesti noteerattu.


osinko X Oyj	5 000	A:n pääomatulo-osinko yhteensä	9 000
osinko Y Oyj	4 000	A:n veronalainen pääomatulo	6 300

A:n saamista osingoista veronalaista pääomatuloa on 70 % x 9.000 euroa = 6.300 euroa ja verovapaata tuloa loppuosa eli 2.700 euroa.

Listattu yhtiö pidättää luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle maksamansa osingon kokonaismäärästä 19 prosentin ennakonpidätyksen (vuonna 2005 maksetusta osingosta ennakonpidätys on 15 %) ja tilittää sen verovirastolle. Pidätetty määrä luetaan osingonsaajan verovuoden verojen ja maksujen hyväksi lopullisessa verotuksessa osingonmaksajan antaman vuosi-ilmoituksen perusteella. Jos yhtiö laiminlyö vuosi-ilmoituksen antamisen, voidaan pidätetty määrä lukea verovelvollisen hyväksi muun luotettavan selvityksen, kuten osingonmaksajalta saadun tositteen, perusteella. Ennakonpidätys toimitetaan myös siinä tapauksessa, että osakkeet, joista osinkoa maksetaan, kuuluvat luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen.

2.3 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinkoa on yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. (TVL 33b § 1 mom) Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon.

Esimerkki: A saa vuonna 2006 osinkoja X Oy:ltä. A:n omistamien osakkeiden matemaattinen arvo lasketaan X Oy:n vuonna 2005 viimeksi päättyneen tilikauden nettovarallisuuden mukaan. X Oy:n tilikausi on 1.7.-30.6., joten nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo määräytyvät tilinpäätöshetken 30.6.2005 perusteella.

Osingonsaajan verovuonna listaamattomista yhtiöistä saatujen pääomatulo-osinkojen yhteismäärästä 90.000 euroa on verovapaata tuloa. Raja on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen. Ylimenevästä osasta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 1 mom)

Yhdeksän prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa (TVL 33b § 2 mom).

Esimerkki: Verovuosi 2006. A omistaa X Oy:n 100 osakkeesta 50 kpl ja saa Oy:ltä osinkoa 90.000 euroa. X Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 20.000 euroa/osake. Lisäksi A omistaa Y Oy:n 200 osakkeesta 40 kpl ja saa Y Oy:ltä osinkoa 10.000 euroa. Y Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 2.500 euroa/osake. Kummankaan yhtiön osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja.

	X Oy	Y oy
osinko	90 000	10 000
osakkeiden matemaattinen arvo yhteensä	1 000 000 (50*20 000)	100 000 (40*2 500)
A:n pääomatulo-osuus	90 000 (1 000 000*9%)	9 000 (100 000*9%)
A:n ansiotulo-osuus	0	1 000

A:n pääomatulona verotettava osinkotulo 6 300 ((90 000+9 000-90 000)*70%)

A:n ansiotulona verotettava osinkotulo 700 (1000*70%)

A saa yhteensä pääomatulo-osinkoa 99 000 euroa, josta 90 000 on verovapaata tuloa. Ylimenevästä 9 000 eurosta pääomatuloa on 70 prosenttia eli 6 300 euroa. A:n Y Oy:ltä saama osinko jakaantuu pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon, koska osinko on suurempi kuin A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettu yhdeksän prosentin vuotuinen tuotto. Ansiotulo-osingon määrä on 1000 euroa, josta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.p

Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta ei toimiteta ennakonpidätystä.

2.4 Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko

2.4.1 Osingon veronalaisuus

Ulkomaiselta yhtiöltä saadun osingon veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin suomalaisesta yhtiöstä saadun osingon veronalaisuus, kun ulkomaisen yhtiön verotuksellinen kotipaikka on toisessa EU-valtiossa tai sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus. (TVL 33c § 1 mom)

EU- tai verosopimusvaltiosta saatu listatun yhtiön osinko on siten pääomatulo-osinkoa, josta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia on verovapaata tuloa. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon, mutta pääomatulo-osuus lasketaan osakkeiden matemaattisen arvon sijaan osakkeiden käyvän arvon perusteella. Käypä arvo määräytyy osingon jakovuotta edeltäneen verovuoden päättymishetken mukaan (TVL 33c § 3 mom). Verovuodella tarkoitetaan osingonsaajan verovuotta. Vuonna 2006 saadun osingon pääomatulo-osuus määräytyy näin osakkeen käyvän arvon per 31.12.2005 perusteella. Muun selvityksen puuttuessa osakkeen arvoksi voidaan katsoa sen hankintahinta ja uuden ulkomaisen yhtiön osakkeen arvoksi sen nimellisarvo.

Esimerkki: A saa verovuonna 2006 englantilaiselta listaamattomalta yhtiöltä osinkoa 100 000 euroa. Osakkeiden käypä arvo 31.12.2005 on 800 000 euroa. A ei ole verovuonna saanut osinkoja muista listaamattomista yhtiöistä.

osinko	100 000
osakkeiden käypä arvo	800 000
A:n pääomatulo-osinko	72 000	A:n pääomatulona verotettava osinkotulo	0
A:n ansiotulo-osinko	28 000	A:n ansiotulona verotettava osinkotulo	19 600

A:n pääomatulo-osinkoa on yhdeksän prosentin tuotto osakkeiden käyvälle arvolle (800 000 * 9 % = 72 000). Pääomatulo-osinko on kokonaan verovapaata tuloa, koska se ei ylitä 90 000 euron verovapausrajaa. Ansiotulo-osinkoa on jäljelle jäänyt osa osingosta 100 000 - 72 000 = 28 000 euroa. Ansiotulo-osingosta veronalaista ansiotuloa on 19 600 euroa ja verovapaata tuloa 8 400 euroa.

Muusta kuin EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. (TVL 33c § 2 mom)

Ulkomaisen yhteisön maksamasta osingosta ei toimiteta Suomessa ennakonpidätystä.

2.4.2 Lähdeveron hyvittäminen

Verouudistuksen yhteydessä lakia kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta muutettiin siten, että ulkomaille maksettu lähdevero hyvitetään koko osinkotulon perusteella. Esimerkiksi luonnollisen henkilön tai kuolinpesän EU-maasta listatusta yhtiöstä saamasta osinkotulosta 70 prosenttia on veronalaista ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Osingosta on kuitenkin peritty lähdevero koko osinkotulon perusteella ja myös lähdeveron hyvitys lasketaan koko osinkotulon perusteella eikä siten, että 30 prosenttia lähdeverosta jäisi hyvittämättä. Yhteisöjen osalta sovelletaan samaa periaatetta.

Hyvitys ei voi ylittää vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavien verojen yhteismäärää. Mikäli maksettu lähdevero ylittää Suomessa osinkotulosta maksettavan veron määrän, verovelvollisella ei ole oikeutta saada ylimenevää osaa palautuksena Suomesta.

2.5 Osakastason vähennykset

2.5.1 Osakaslaina

Ennen elinkeinotoimintaa harjoittavasta osakeyhtiöstä saadun osingon jakamista ansiotulo- ja pääomatulo-osingoksi osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakkaan ja hänen perheenjäsenensä ottama, yhtiön varoihin kuuluva rahalaina, jos osakas yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan omien osakkeiden arvosta ja sen ylittävältä osalta perheenjäsenten osakkeiden arvosta osakeomistuksen suhteessa. (TVL 33b § 4 mom) Perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja alaikäisiä lapsia. Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan TVL 8 §:n mukaisesti lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta. Osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se lainan määrä, joka sisältyy yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuuteen ja siten myös osakkeen matemaattiseen arvoon. Osakaslaina vähennetään osakkeiden arvosta silloinkin, kun laina on luettu verotuksessa osakkaan veronalaiseksi tuloksi.

Osakkaan on yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa täytettävä 10 prosentin omistusosuus- tai äänimäärävaatimus silloin, kun osingonjaosta yhtiökokouksessa päätetään. Muussa tapauksessa osakaslainan määrää ei vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta.

Muutos osinkotulojen verotusohjeeseen

2.5.2 Asunto

Yrittäjäosakkaan verovuonna omana tai perheensä asuntona käyttämän yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa matemaattisesta arvosta ennen osingon jakamista pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon (TVL 33b § 3 mom). Työntekijäin eläkelain mukaan yrittäjäosakkaana pidetään osakasta, joka on yhtiössä johtavassa asemassa ja jolla on joko yksin tai perheenjäsentensä kanssa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta tai äänivallasta. Yrittäjäosakkaan asema voi syntyä myös silloin, kun henkilö omistaa osakkeet välillisesti toisen yhtiön kautta. Perheenjäsenenä pidetään puolisoa ja iästä riippumatta samassa taloudessa asuvia omia tai puolison suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevia sukulaisia. Osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään se määrä, jota on käytetty asunnon arvona yhtiön nettovarallisuutta ja osakkeen matemaattista arvoa laskettaessa.

Esimerkki: A omistaa X Oy:n 100 osakkeesta 80 kpl ja saa X Oy:ltä vuonna 2006 osinkoa 80 000 euroa. X Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 12 500 euroa/osake. Lisäksi A omistaa Y Oy:n 200 osakkeesta 40 kpl ja saa Y Oy:ltä osinkoa 10 000 euroa. Y Oy:n osakkeen matemaattinen arvo on 2 500 euroa/osake. Kummankaan yhtiön osakkeet eivät ole julkisesti noteerattuja. A:lla on verovuonna ollut käytössä X Oy:n varallisuuteen kuulunut asunto, joka on luettu yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuuteen 300 000 euron määrästä. Y Oy:ltä A on ottanut aikaisemmin 200 000 euron rahalainan, joka on mukana yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuudessa.

	X Oy	Y Oy
osinko	80 000	10 000
osakkeiden matemaattinen arvo yhteensä	1 000 000 (80*12 500)	100 000 (40*2 500)
-asunnon arvo	-300 000
-rahalaina		-200 000
oikaistu matemaattinen arvo	700 000	0 (-100 000)
A:n pääomatulo-osinko	63 000 (700 000*9%)	0
A:n ansiotulo-osinko	17 000 (80 000-63 000)	10 000
A:n pääomatulona verotettava osinkotulo	0	0
A:n ansiotulona verotettava osinkotulo	*11 900 (17 00070%)**	*7 000 (10 00070%)**

A:n X Oy:ltä saamasta osingosta pääomatulo-osinkoa on yhdeksän prosentin tuotto osakkeiden yhteenlasketulle matemaattiselle arvolle, josta on vähennetty asunnon arvo: 9 % * (80 kpl * 12 500 euroa/kpl - 300 000 euroa) = 63.000 euroa. Y Oy:ltä saatu osinko on kokonaisuudessaan ansiotulo-osinkoa, koska A:n osakkeiden oikaistu matemaattinen arvo on nolla (40 kpl * 2 500 euroa/kpl - rahalaina 200 000 euroa = -100 000 euroa). Koska A:n X Oy:ltä saama pääomatulo-osinko ei ylitä 90 000 euron verovapausrajaa, ei A:lle synny verotettavaa pääomatuloa. Pääomatulo-osingon ylittävältä osalta A:n saama osinko on ansiotuloa taulukossa esitetyn mukaisesti. Ansiotulo-osingosta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa.

2.6 Peitelty osinko

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamasta peitellystä osingosta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa yhtiötyypistä (listattu/listaamaton) ja yhteisön asuinvaltiosta riippumatta. Peitelty osinko ei ole miltään osin pääomatuloa. (TVL 33d § 1 mom)

Peitellyn osingon veronalainen osuus on 70 prosenttia myös vuonna 2005.

2.7 Osuuspääoman ja muiden pääomasijoitusten korko

Osinkotuloja koskevia säännöksiä sovelletaan myös luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamiin seuraaviin osinkoihin verrattavissa oleviin voitonjakoeriin: osuuskunnan osuuspääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksama korko, kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksama voitto-osuus ja korko sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksama takuupääoman korko. Tällaisten tulojen yhteismäärä on 1.500 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. Ylimenevästä osasta on 70 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33d § 2 mom)

Verovapaiden osuuspääoman ja muiden pääomasijoitusten korkojen 1.500 euron raja on henkilökohtainen ja koskee kaikkia eri yhteisöiltä saatuja edellä mainittuja tuloja yhteensä. Osuuspääoman koroista ei toimiteta ennakonpidätystä.

Esimerkki: A saa vuonna 2006 osuuskunnasta X osuuspääoman korkoa 2 000 euroa ja takuupääoman korkoa vakuutusyhdistys Y:stä 4 500 euroa.

osuuspääoman korko	2 000	verovapaa osa	-1 500
takuupääoman korko	4 500	jää	5 000
yhteensä	6 500	pääomatuloa	3 500

Yhteismäärästä 6 500 euroa vähennetään ensin 1 500 euron verovapaa osuus. Jäljelle jäävästä 5 000 eurosta veronalaista pääomatuloa on 70 prosenttia eli 3 500 euroa.

2.8 Muuttuneet verovähennykset

2.8.1 Osinkotuloon kohdistuvat kulut

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voi vähentää osinkotulon hankkimiseen kohdistuvia korkoja ja osinkotulon hankkimisesta johtuneita menoja riippumatta siitä, onko osinkotulo tuloverolain 33a – 33c §:n nojalla verovapaata tuloa tai veronalaista ansio- tai pääomatuloa. Tällaiset korot ja menot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista ja pääomatulot ylittävältä osalta ansiotulojen veroista alijäämähyvityksenä.

Verovelvollinen voi vähentää myös arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun niihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin, kuin ne verovuonna ylittävät 50 euron omavastuuosuuden. Omavastuuosuuden katsotaan kattavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot myös siltä osin, kuin omaisuus tai sen tuottama tulo ei ole veronalaista. (TVL 54 § 2 mom)

2.8.2 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laskentaperusteeseen luetaan verovuodesta 2005 alkaen myös ansiotulona verotettavan osingon määrä. (TVL 105a § 1 mom)

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ei myönnetä peitellyn osingon perusteella.

2.8.3 Osakaslainan alijäämähyvitys

Pääomatuloksi luetun osakaslainan takaisinmaksusta muodostuvan alijäämähyvityksen saa vuosina 2005-2009 vähentää ansiotulosta määrättävistä veroista ilman enimmäisrajoitusta. (TVL 131 § 6 mom)

Alijäämähyvityksen enimmäismäärää ei sovelleta myöskään siihen alijäämähyvitykseen, joka muodostuu vuosina 2005-2008 pääomatuloksi luetun osakaslainan takaisinmaksusta. Alijäämähyvityksen vähentämisjärjestyksestä ks. kohta 2.8.4.

Osakaslainan takaisinmaksusta muodostuvan alijäämähyvityksen voi siirtää puolisolle rajoituksetta TVL 134 §:n mukaisesti.

2.8.4 Osakkeiden hankintaan käytetty velka ja sen korko

Yrittäjäosakkaan osakkeiden hankkimisesta johtuvaa velkaa ei enää vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta, eikä tällaisen velan korkoa osingosta ennen sen jakamista pääoma- ja ansiotuloon. Yrittäjäosakas saa vähentää yhtiönsä osakkeiden hankintaan käytetyn velan korot pääomatuloistaan ja pääomatulot ylittävältä osalta alijäämähyvityksenä ansiotuloistaan. Alijäämähyvitykseen ei sovelleta vuosina 2005-2009 enimmäismäärää siltä osin, kuin alijäämähyvitys johtuu yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintaan käytetyn velan koroista (TVL 131 § 6 mom). Alijäämähyvityksen enimmäismäärää ei sovelleta myöskään siihen alijäämähyvitykseen, joka muodostuu vuosina 2005-2009 osakkeiden hankintaan otetun velan korosta.

Osakkeiden hankintaan käytetyn velan korosta ja osakaslainan takaisinmaksusta muodostuva alijäämähyvityksen määrä vähennetään TVL 60 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pääomatulon tulonhankkimiskulujen, pääomatulosta vähennettävän maatalouden tai elinkeinotoiminnan tappion ja korkojen muodostaman alijäämähyvityksen määrän jälkeen (TVL 131 § 6 mom). Jos esimerkiksi verovelvollisella on asuntolainan korkojen perusteella alijäämähyvitystä 1 000 euroa, saa hän lisäksi rajoituksetta vähentää osakkeiden hankintaan käytetyn velan korosta muodostuvan alijäämähyvityksen.

Osakkeiden hankintaan käytetyn velan korosta muodostuvan alijäämähyvityksen voi siirtää puolisolle rajoituksetta TVL 134 §:n mukaisesti.

2.8.5 Verotuksen kattosääntö

Verotuksen kattosääntö koskee verovuonna Suomessa asuneita luonnollisia henkilöitä ja kotimaisia kuolinpesiä. Kattosääntöä sovellettaessa verrataan pääomatuloista, ansiotuloista ja varallisuudesta menevän valtionveron sekä ansiotulojen perusteella määrätyn kunnallisveron, kirkollisveron ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärää valtionverotuksessa vahvistettuun verotettavan pääoma- ja ansiotulon sekä verovapaiden osinkojen yhteismäärään. Kun verot ja sairausvakuutusmaksu ovat enemmän kuin 60 prosenttia pääoma- ja ansiotulojen sekä verovapaiden osinkojen yhteismäärästä, ei ylimenevää valtionveron osaa maksuunpanna. (TVL 136 § 1 mom) Verovapaiden osinkojen yhteismäärään ei lueta peitellyn osingon eikä osuuspääoman koron verovapaata osaa.

2.8.6 Vähennys varallisuusverosta

Varallisuusverosta vähennetään listaamattomista yhtiöistä saadusta pääomatulo-osingosta samalta verovuodelta määrättävä vero. Vähennettävä määrä lasketaan tällaisen veronalaisen pääomatulo-osingon bruttomäärästä kohdistamatta siihen tulosta tai verosta tehtäviä vähennyksiä. Vähennys voi olla enintään pääomatuloista yhteensä maksuunpantu vero. (Varallisuusverolaki 39 § 4 mom) Vuoden 2005 aikana saadusta pääomatulo-osingosta määrättävä vero vähennetään siis vuoden 2005 varallisuuden perusteella määräytyvästä varallisuusverosta.

Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan varallisuusverosta tullaan luopumaan vuoden 2006 alusta alkaen. Näin ollen pääomatulo-osingosta määrättävän tuloveron vähentäminen varallisuusverosta koskenee vain verovuotta 2005.

2.9 Osinkona saatujen osakkeiden hankintameno

Keskusverolautakunnan julkaistun ratkaisun KVL 20/2005 (ei lainvoimainen) mukaan osinkona saatujen osakkeiden hankintamenoksi katsotaan osakkeiden käypä arvo osinkoa jaettaessa. Saadun osingon määräksi katsotaan vastaavasti osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo. Saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan osakkeiden koko arvo riippumatta siitä, että vain osa tästä määrästä luetaan veronalaiseksi tuloksi.

3.Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä maataloudenharjoittajan osingot

3.1 Yritystoiminnan tulolähteen osingot

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saaduista osingoista on 70 prosenttia veronalaista yritystoiminnan tuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa (EVL 6a § 5 mom). Merkitystä ei ole sillä, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän pääomatulo-osinkoja koskevaa 90 000 euron verovapausrajaa ei sovelleta elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluviin osinkoihin.

EVL 6a §:n voimaantuloa koskevassa säännöksessä, jossa säädetään vuonna 2005 saadusta osingosta veronalaiseksi 57 prosenttia, viitataan virheellisesti pykälän 4 momenttiin. Viittauksen olisi pitänyt olla 5 momenttiin. Verotuksessa sovelletaan voimaantulosäännöstä niin, kuin viittaus olisi tehty 5 momenttiin.

Elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloon sisältyvän osingon verovapaa osa vähennetään ennen yritystulon jakamista ansiotulo- ja pääomatulo-osuuksiin. Pääomatuloa on 20 prosentin vuotuinen tuotto elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneelle nettovarallisuudelle. Yritystoiminnan aloittamisvuonna pääomatulo-osuus lasketaan elinkeinotoimintaan tai maatalouteen verovuoden päättyessä kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Verovelvollinen voi vaatia ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä, että 20 prosentin tuoton sijaan pääomatulo-osuus lasketaan 10 prosentin vuotuisen tuoton mukaisesti. (TVL 38 § 1 mom) Vaikka osingosta on vain 70 prosenttia yritystoiminnan tuloa, luetaan osakkeet yritystoiminnan nettovarallisuuteen kokonaisuudessaan.

Esimerkki: Elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan tulo verovuonna 2006 on 40 000 euroa, ja siihen sisältyy 5 000 euroa osinkoja. Elinkeinotoiminnan edellisen vuoden nettovarallisuus on 25 000 euroa.

EVL tulo	40 000	nettovarallisuus	25 000
EVL tuloon sisältyvä osinko	5 000
-osingon verovapaa osa	1 500	pääomatulo-osuus	5 000
verotettava EVL tulo	38 500	ansiotulo-osuus	33 500

Elinkeinotoiminnan tulosta 40 000 euroa vähennetään siihen sisältyvien osinkojen verovapaa osa 1 500 euroa (5 000 * 30 % = 1 500), jolloin verotettavaksi elinkeinotoiminnan tuloksi saadaan 38 500 euroa. Tästä pääomatuloa on 20 prosentin tuotto edellisen vuoden nettovarallisuudelle (25 000 euroa * 20 % = 5 000 euroa) ja loppu on ansiotuloa.

3.2 Osingon verovuosi

Liikkeenharjoittajien ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien verotuksessa sovelletaan suoriteperiaatetta. Suoriteperiaatteen mukaan osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty ja oikeus osinkosaamiseen on näin syntynyt. Merkitystä ei ole sillä, milloin osinko on ollut nostettavissa. Verovuoden elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan ne osingot, joihin on syntynyt saamisoikeus niiden tilikausien kuluessa, jotka päättyivät kalenterivuoden aikana.

Esimerkki: Elinkeinonharjoittajan tilikausi on 1.1.2004–31.12.2004. Elinkeinotoimintaan kuuluvan osingon jakamisesta on päätetty 30.12.2004 pidetyssä yhtiökokouksessa, ja osinko on ollut nostettavissa 5.1.2005. Osinko on elinkeinonharjoittajan 31.12.2004 päättyneen tilikauden ja verovuoden 2004 tuloa. Vuoden 2004 tuloksi luettaviin osinkoihin liittyy myös yhtiöveronhyvitys. Jos elinkeinonharjoittajan tilikausi olisi 1.3.2004-–28.2.2005 ja osingonjaosta on päätetty 30.12.2004 pidetyssä yhtiökokouksessa, on osinko verovuoden 2005 tuloa. Osinkoon ei tällöin enää liity yhtiöveron hyvitystä.

Maksuperusteista kirjanpitoa pitävien ammatinharjoittajien ja muistiinpanovelvollisten maataloudenharjoittajien verotuksessa osinko on sen verovuoden tuloa, jonka aikana osinko on ollut yhtiökokouksen päätöksen mukaan nostettavissa. Osingon katsotaan olevan nostettavissa samana päivänä kuin yhtiökokous on pidetty, jos osingon nostettavissaolosta ei ole yhtiökokouksessa erikseen päätetty.

3.3 Osuuspääoman korko yritystoiminnan tulona

Osuuspääoman korkoja verotetaan samalla tavalla kuin osinkotuloja, eli osuuspääoman koroista 70 prosenttia on elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteen veronalaista yritystuloa. Osuuspääoman korko on kuitenkin luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle verovapaata tuloa 1 500 euroon asti. Verovapaa osa kohdistetaan ensin verovelvollisen henkilökohtaisen tuloon, sen jälkeen maatalouden tuloon ja lopuksi elinkeinotoiminnan tuloon (TVL 33d § 2 mom).

Kun puolisot harjoittavat yhdessä maataloutta tai elinkeinotoimintaa, vähennetään yritystulosta molempien puolisoiden 1 500 euron verovapaa osa siltä osin, kuin verovapaata osaa ei ole jo vähennetty toisessa tulolähteessä. Molempien puolisoiden verovapaan osan vähentäminen yritystulosta ei edellytä, että yritystoimintaan sijoitettu osuus/sijoitetut osuudet ovat molempien nimissä. Kummankin puolison verovapaa osa voidaan vähentää, vaikka vain toinen puolisoista omistaa sijoitetun osuuden/sijoitetut osuudet. Verovapaat osat vähennetään ennen yritystulon jakamista puolisoille.

Esimerkki: Puolisot harjoittavat yhdessä maataloutta. Maatalouden verovuoden 2006 voitto on 30.000 euroa, ja siihen sisältyy osinkoja 2 000 euroa sekä osuuspääoman korkoja 3 000 euroa. Maatalouden edellisen vuoden nettovarallisuus on 25 000 euroa. Vaimon ja miehen työpanokset jakautuvat suhteessa 40/60, ja molemmilla on 50 prosentin osuus maatalouden nettovarallisuuteen. Vaimolla on lisäksi 1 000 euroa henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osuuspääoman korkoja.

MVL tulo	30 000	nettovarallisuus	25 000
sisältää osuuspääoman korkoja	3 000
sisältää osinkoa	2 000	jaettava pääomatulo-osuus	5000 (20%*25 000)
		vaimon pääomatulo-osuus	2 500
Vähennykset MVL tulosta		miehen pääomatulo-osuus	2 500
MVL tulo	30 000
- vaimon 1 500 asti verovapaa korko	- 500	jaettava ansiotulo-osuus	22 100 (27 100-5 000)
- miehen 1 500 asti verovapaa korko	- 1 500	vaimon ansiotulo-osuus	8 840 *(40%22 100)**
- yli 1 500 euron koron verovapaa osa	- 300	miehen ansiotulo-osuus	13 260 *(60%22 100)**
- osingon verovapaa osa	- 600
jaettava tulo	27 100

Maatalouden tulosta vähennetään ensin molempien puolisoiden 1 500 euroon asti verovapaa osa osuuspääoman korosta. Koska vaimolla on 1 000 euroa henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osuuspääoman korkoja, jää maatalouden tulosta vähennettäväksi 500 euroa. Miehen ja vaimon verovapaiden osien vähennettävä määrä on siten yhteensä 2 000 euroa. Seuraavaksi maatalouden tulosta vähennetään 30 prosentin verovapaa osa osuuspääoman korkojen kokonaan verovapaan osan ylittävästä osasta 1 000 euroa (1.000 * 30 % = 300) ja osinkotulosta 2 000 euroa (2 000 * 30 % = 600). Maatalouden tuloksi jää 27 100 euroa, joka jaetaan pääoma- ja ansiotulo-osuuteen maatalouden edellisen vuoden nettovarallisuuden perusteella. Pääomatulo-osuus on 20 % * 25 000 = 5 000 euroa ja loppu 22 100 euroa on ansiotulo-osuutta. Puolisoiden osuus maatalouden nettovarallisuuteen on 50/50, joten molemmat saavat pääomatuloa 50 % * 5 000 = 2 500 euroa. Ansiotulo-osuus jaetaan puolisoille heidän työpanostensa suhteessa: vaimon tuloa on 40 % * 22 100 = 8 840 euroa ja miehen osuus tulosta on 60 % * 22 100 = 13 260 euroa.

4.Yhteisöt

4.1 Osinkoa jakavan yhteisön verotus

4.1.1 Yleistä

Osinkoa jakavalle yhtiölle ei enää vuodelta 2005 toimitettavasta verotuksesta lähtien lasketa tuloveron vähimmäismäärää, osinkoylijäämiä, vertailuveroa, verovuoden veroylijäämää eikä täydennysveroa.

YHL:n osinkoa jakavaa yhtiötä koskevia säännöksiä sovelletaan ennen 1.1.2005 jaettuun osinkoon. Verohallituksen tulkinnan mukaan ennen 1.1.2005 jaetulla osingolla tarkoitetaan osingonjakopäätöksen tekemistä viimeistään 31.12.2004. Vuonna 2004 tehdyn osingonjakopäätöksen osalta jakajayhtiön verotukseen sovelletaan YHL:n säännöksiä, ja täydennysvero on vielä mahdollinen. Sen sijaan täydennysveroa ei määrätä, jos osingonjakopäätös tehdään vuonna 2005. Yhteisön 31.12.2004 päättyvältä tilikaudelta ei siten voida tehdä sellaista osingonjakopäätöstä, johon yhtiöveron hyvityslakia sovellettaisiin.

4.1.2 Ennen 1.1.2005 jaettu peitelty osinko ja sijaisosinko

Jos peitelty osinko todetaan jaetuksi 31.12.2004 tai aiemmin, tulee YHL sovellettavaksi, vaikka peitelty osinko olisi jaettu 1.1.2005 tai sen jälkeen päättyneen tilikauden aikana. Tällöin jakajayhtiölle määrätään mahdollisesti täydennysvero ja peitellyn osingon saaja saa hyväkseen yhtiöveron hyvityksen, jos peitelty osinko luetaan saajan verovuoden 2004 (tai 2003) tuloksi.

Jakajayhtiön tuloveron vähimmäismäärä määräytyy vuonna 2004 voimassa olleen YHL 6 §:n mukaisesti ollen 29/71 jaetun peitellyn osingon määrästä. Yhtiön vertailuverona otetaan huomioon koko verovuoden 2005 (tai 2006) tulon perusteella YHL 7 §:n mukaan määräytyvä tuloveron määrä. Vertailuveroa laskettaessa verokantana käytetään verovuoden 2005 osalta 26 prosenttia. Mahdolliset aiempien vuosien käyttämättömät veroylijäämät otetaan huomioon vertailuveron lisäyksenä.

Vastaavasti tulee YHL sovellettavaksi 31.12.2004 tai aiemmin jaetun sijaisosingon osalta, vaikka se olisi jaettu 1.1.2005 tai myöhemmin päättyneen tilikauden aikana.

4.2 Osinkoa saavan yhteisön verotus

4.2.1 Yleistä

YHL:n osingonsaajaa koskevia säännöksiä sovelletaan viimeisen kerran vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa, joten osingonsaajalle ei enää verovuonna 2005 myönnetä yhtiöveron hyvitystä. Jos saajayhtiön tilikausi päättyy vuonna 2005, hyvitystä ei myönnetä, vaikka osingonjakopäätös olisi tehty kalenterivuoden 2004 aikana. Yhtiöveron hyvitystä ei myöskään lueta tuloksi eikä ennakkoveron tapaan hyväksi saajayhteisön vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.

Osinkoja saaneelle yhtiölle verovuonna 2004 ja sitä aikaisempina vuosina syntyneet käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset vähennetään entiseen tapaan. Hyvitysten käyttöaika säilyy 10 vuotena hyvityksen syntymisvuodesta. Jos yhteisön osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa muun saannon kuin perinnön tai testamentin kautta, etu menetetään. Verovirasto voi edelleen hakemuksesta myöntää poikkeusluvan hyvitysten vähentämiseen.

Yhteisöjen elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden tuottamat osingot ovat pääosin verovapaita (EVL 6a §). Poikkeukset tästä pääsäännöstä koskevat EU:n ulkopuolelta saatuja osinkoja, sijoitusomaisuusosinkoja ja listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saamia osinkoja. Kotimaisia osinkoja ja EU-alueelta saatuja osinkoja kohdellaan yhdenvertaisesti. EU:n ulkopuolisesta valtiosta saadut osingot sen sijaan ovat pääsäännön mukaan yhteisölle kokonaan tai osaksi veronalaista tuloa, mutta käytännössä näistä valtioista saatujen osinkojen verokohtelu määräytyy ao. valtion kanssa solmitun verosopimuksen mukaan.

4.2.2 Osingon tulolähde

Yhteisön saamien osinkojen veronalaisuus määräytyy osingon tulolähteestä riippumatta EVL 6a §:n säännösten mukaan, kun osingonsaajana on osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Muiden kuin mainittujen yhteisöjen henkilökohtaisen tulolähteen osingot ovat TVL 33d §:n perusteella kokonaan veronalaista tuloa. Siten esimerkiksi yhdistyksille ja säätiöille henkilökohtaisena tulona verotettava osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos yhteisö ei ole yleishyödyllinen. Maatalouden tulolähteeseen kuuluvia osinkoja verotetaan kaikkien yhteisöjen osalta MVL 5 §:n 14 kohdan mukaan EVL 6a §:ssä säädetyllä tavalla.

4.2.3 Suomesta saadut osingot

Yhteisön Suomesta saamat osingot eivät pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa. Osingonsaajalle verovapaata tuloa ovat listaamattoman yhtiön jakamat osingot sekä listatun yhtiön toiselle listatulle yhtiölle jakamat osingot aina silloin, kun osingonjaon perusteena olevat osakkeet eivät kuulu osingonsaajan sijoitusomaisuuteen. Myös listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saama osinko on verovapaata tuloa, kun listaamaton yhtiö omistaa osinkoa jakavan listatun yhtiön osakepääomasta vähintään 10 prosenttia. Mikäli omistusehto ei täyty, on listaamattoman yhtiön saamasta osingosta 75 prosenttia veronalaista tuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. (EVL 6a §) Listatuilla yhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joiden osakkeilla käydään osingonjaosta päätettäessä arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 §:n mukaisesti julkisesti kauppaa Helsingin Pörssin päälistalla, I-, NM-, Pre-listalla tai ML-markkinalla tai vastaavalla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla (kts. tarkemmin luku 2.2).

Lisäksi yhtiön osittain veronalaista tuloa on EVL 11 §:n mukaiseen sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saatu osinko. Myös tällainen osinko on 75 prosenttisesti veronalaista ja 25 prosenttisesti verovapaata tuloa.

Osuuspankin saama osinko osuuspankkien keskusrahoituslaitoksena toimivalta liikepankilta (OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ltä) on kokonaan verovapaata tuloa.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu yhteisön Suomesta saatujen osinkojen verotuksen perustilanteet. Taulukossa ei ole otettu huomioon raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksien sijoitusomaisuusosinkoja eikä yllä mainittua Osuuspankkia koskevaa poikkeusta.

Taulukko: Kotimaisen yhteisön Suomesta saamat osingot vuonna 2006

Osingonjakaja	Osingonsaaja	Osingonsaajan verotus
Listattu / listaamaton yhteisö	Listattu yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listaamaton yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listattu yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa välittömästi vähintään 10 % osakepääomasta. Jos omistus-osuus on alle 10 %, osingosta on 25 % verovapaata ja 75 % veronalaista tuloa.
Listattu / listaamaton yhteisö	Elinkeinotoimintaa harjoittamaton yhteisö, jonka yhtiömuoto on muu kuin osakeyhtiö, osuuskunta, keskinäinen vakuutusyhtiö tai säästöpankki	Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluva osinko on 100 % veronalaista tuloa, ellei kyseessä ole yleishyödyllinen yhteisö.

4.2.4 EU-valtiosta saadut osingot

Yhteisön EU-valtiosta saama osinko on yhteisölle yleensä verovapaata tuloa.

Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta on kuitenkin listaamattomalle yhtiölle verovapaata tuloa 25 prosenttia ja veronalaista 75 prosenttia silloin, kun osingonsaaja omistaa jakajayhtiön osake pääomasta alle 10 prosenttia.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu yhteisön EU-jäsenvaltiosta saatujen osinkojen verotuksen perustilanteet. Taulukossa ei ole otettu huomioon raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksien sijoitusomaisuusosinkoja. Verotus tapahtuu kuitenkin ko. valtion kanssa solmitun verosopimuksen mukaan eikä osinkoa yleensä veroteta Suomessa.

Taulukko: Kotimaisen yhteisön toisesta EU-jäsenvaltiosta saamat osingot vuonna 2006

Osingonjakaja	Osingonsaaja	Osingonsaajan verotus
Listattu / listaamaton yhteisö	Listattu yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listaamaton yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa.
Listattu yhteisö	Listaamaton yhteisö	Osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja omistaa osakepääomasta välittömästi vähintään 10 %.Jos omistusosuus on alle 10 %, osingosta on 25 % verovapaata ja 75 % veronalaista tuloa.

4.2.5 EU:n ulkopuolelta saadut osingot

EU:n ulkopuolella asuvasta yhtiöstä saatu osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos Suomen ja kyseisen valtion välillä ei ole verosopimusta (EVL 6a § 2 mom).

Jos sen sijaan Suomen ja osinkoa maksavan yhtiön valtion välillä on voimassa oleva osinkotuloihin sovellettava verosopimus, saadusta osingosta on Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella verovapaata tuloa 25 prosenttia ja veronalaista 75 prosenttia. Näistäkin valtioista Suomeen maksettujen osinkojen verotus määräytyy käytännössä kuitenkin verosopimusten perusteella.

4.2.6 Erityiskysymyksiä

4.2.6.1 Sijaisosingot

Maksettu sijaisosinko ei ole vähennyskelpoinen siltä osin kuin se osinko, jonka sijaan sijaisosinko on maksettu, on verovapaata tuloa (EVL 16 § 6 k). Vastaavasti saatu sijaisosinko on saajalleen veronalaista siltä osin kuin sen maksamisen perusteena oleva osinko olisi ollut hänelle veronalaista, jos hän olisi sen saanut.

Esimerkki: Osingonjakaja, listattu A Oyj, jakaa vuonna 2006 osinkoa 100.000 euroa, joka on lainaksiottajan, listaamattoman B Oy:n tuloa. Osingosta on B Oy:n veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia. Kun lainaksiottaja B Oy maksaa sijaisosinkoa 100.000 euroa, sijaisosingosta on vähennyskelpoista 75 prosenttia. Kun lainaksiantaja, listaamaton C Oy, saa sijaisosinkoa 100.000 euroa, siitä on veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia.

4.2.6.2 Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella saadut osingot

Sijoitusomaisuutta ovat raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankkimat arvopaperit, kiinteistöt ja muu sellainen omaisuus, saamisia lukuun ottamatta (EVL 11 §). Sijoitusomaisuutta voi olla vain lainkohdassa mainituilla yhteisöillä.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella Suomesta tai EU-valtiosta saadusta osingosta 25 prosenttia on verovapaata ja 75 prosenttia veronalaista tuloa. Jos kuitenkin osinko on saatu sellaisesta ulkomaisesta yhteisöstä, johon soveltuu emo-tytäryhtiödirektiivi ja saajayhtiö omistaa jakajan osakepääomasta 10 prosenttia tai enemmän, sijoitusomaisuuteenkin kuuluvista osakkeista saatu osinko on verovapaa. (EVL 6a § 1 mom)

Emo-tytäryhtiödirektiiviä sovelletaan yhtiöön, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

osinkoa jakavan yhteisön verotuksellinen kotipaikka on jonkin EU-valtion verolainsäädännön mukaan kyseisessä valtiossa, ja yhtiöllä ei kolmannen valtion kanssa tehdyn verosopimuksen perusteella katsota olevan verotuksellista kotipaikka yhteisön ulkopuolella
yhtiöllä on jokin direktiivin liitteessä mainittu yhtiömuoto
yhtiö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen maksamaan jotakin direktiivissä luetelluista veroista.

Emo-tytäryhtiödirektiivi (90/435/ETY) koskee rajat ylittävien suorasijoitusosinkojen verotusta. Direktiivin mukaan tytäryhtiön kotivaltio (lähdevaltio) luopuu lähdeveron perimisestä, ja vastaavasti emoyhtiön asuinvaltio vapauttaa osingot verosta tai hyvittää omasta verosta lähdevaltiossa perityn yhtiöveron määrän. Direktiivissä säädetään mm. siitä, mitkä yritysmuodot ja mitkä osinkoa jakavan yhteisön maksamat verot kussakin EU-jäsenvaltiossa kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Direktiiviä sovelletaan esimerkiksi julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin, Eurooppayhtiöihin ja useimpien EU-valtioiden osalta myös osuuskuntiin. Man-saarille ja Kanaalin saarille rekisteröityjä yhtiöitä, jotka eivät ole velvollisia maksamaan jotakin direktiivissä luetelluista veroista, ei rinnasteta Suomen verotuksessa kotimaisiin yhtiöihin.

Emo-tytäryhtiödirektiivi edellyttää emoyhtiöltä vähintään 20 prosentin omistusosuutta tytäryhtiössä. Vähimmäisosuus muuttuu 1.1.2007 alkaen 15 prosentiksi ja 1.1.2009 alkaen 10 prosentiksi.

EU:n ulkopuolella asuvasta yhtiöstä saatu, sijoitusomaisuusosakkeeseen perustuva osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos Suomen ja ao. valtion välillä ei ole verosopimusta.

4.2.6.3 Muut yhteisön saamat voitonjaonluonteiset erät

Osinkojen tavoin verotetaan myös yhteisön saamia muita voitonjaonluonteisia eriä kuten

osuuskunnan maksamaa osuuspääoman korkoa
osuuskunnan sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksamaa korkoa
kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaa voitto-osuutta ja korkoa
keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksamaa takuupääoman korkoa
(EVL 6a § 4 mom)

Nämä voitonjakoerät ovat siten saajayhteisölle verovapaita, ellei jokin edellä luetelluista poikkeuksista (esim. korko tai voitto-osuus saatu sijoitusomaisuudesta, listaamaton yhtiö on saanut listatusta) saata niistä osaa veronalaisiksi. Tällöin verovapaata tuloa olisi 25 prosenttia ja veronalaista 75 prosenttia.

Sellaisesta EU:n ulkopuolisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, saatu korko tai voitto-osuus on kokonaan veronalaista tuloa.

4.2.6.4 Eläkesäätiön ja eläkekassan ylikatteen palauttaminen

Kumotun YHL:n säännöksiä sovellettiin myös eläkesäätiön ja eläkekassan maksamiin ylikatteen palautuksiin. Verouudistuksessa näiden suoritusten yhdenkertainen verotus toteutettiin niin, että ne ovat eläkesäätiölle ja eläkekassalle vähennyskelpoisia (EVL 18 § 1 mom 5 kohta) ja saajalle veronalaista tuloa.

Eläkesäätiölain 45 §:n mukaan eläkesäätiö voi vakuutusvalvontaviraston suostumuksella palauttaa ylikatetta työnantajilleen. Eläkekassa voi vakuutuskassalain 83a §:n mukaan palauttaa ylikatetta osakkailleen. Vakuutusvalvontaviraston määräyksen mukaan ylikate otetaan huomioon tilinpäätöksessä, mikäli eläkesäätiö tai eläkekassa on tehnyt palauttamisesta päätöksen ja saanut siihen vakuutusvalvontaviraston suostumuksen. Vakuutusvalvontaviraston suostumus on saatava ennen vuositilintarkastusta. Vakuutusvalvontavirasto ei edellytä, että eläkesäätiö tai -kassa tekisi päätöksen ylikatteen palauttamisesta ennen tilikauden päättymistä eikä myöskään sitä, että ylikatteen palauttamista koskeva hakemus tehtäisiin virastolle ennen tilikauden päättymistä, vaan päätös ja hakemus voidaan tehdä tilikauden päättymisen jälkeen.

Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla tilinpäätöksessä huomioitu ylikatteen palautus voidaan vähentää eläkesäätiön tai eläkekassan verotuksessa sen vuoden kuluna, jonka aikana tilikausi päättyy.

5.Elinkeinoyhtymät

5.1 Elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteen osingot

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saadut osingot ovat kokonaisuudessaan yhtymän elinkeinotoiminnan tuloa. Osinkotulon osittainen tai täysi verovapaus toteutetaan osakastasolla siten, että osakkaan tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaa osa. Verovapaa osa määräytyy osakkaan verotusta koskevan EVL 6a §:n mukaan. (TVL 16 § 3 mom) Yhtymän elinkeinotulolähteeseen kuuluvat osakkeet luetaan kokonaisuudessaan yhtymän nettovarallisuuteen.

Yhtymän maatalouden tulolähteeseen kuuluvia osinkoja käsitellään samalla tavalla kuin yhtymän elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvia osinkoja. Maatalouden tuloon sisältyvä osingon verovapaa osa vähennetään osakkaan tulo-osuudesta MVL 5 §:n 14 kohdan mukaisesti (TVL 16 § 3 mom).

5.2 Elinkeinoyhtymän henkilökohtaisen tulolähteen osingot

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista osakkeista saatuja osinkoja ei oteta huomioon yhtymän henkilökohtaisen tulolähteen tuloa laskettaessa. Henkilökohtaisen tulolähteen osingot jaetaan suoraan verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Osinkojen verotus tapahtuu samalla tavalla, kuin jos osakas olisi itse saanut osingon suoraan osinkoa jakavasta yhtiöstä. (TVL 16 § 4 mom).

5.3 Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän tulo-osuus

5.3.1 Elinkeinotoiminnan tulo-osuuteen sisältyvät osingot

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän yhtymästä saama tulo-osuus on saman tulolähteen tuloa, kuin mitä tulo on yhtymällekin. Yhtymän elinkeinotulolähteen tulo on siten osakkaalle elinkeinotulolähteen tuloa ja muun toiminnan tulo on osakkaan henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Osakkaan tulo-osuuteen katsotaan kuuluvan suhteellisesti sama osuus yhtymän saamista osingoista, kuin mikä osakkaan tulo-osuus on suhteellisesti yhtymän tulosta (esim. kun osakkaan tulo-osuus on 1/5 yhtymän tulosta, niin myös yhtymän saamista osingoista 1/5 kohdistuu osakkaan tulo-osuuteen).

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saamasta tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaana osana 30 prosenttia osingosta. Tarkoituksena on, että yhtymän kautta saatuun elinkeinotoiminnan tuloon sisältyviä osinkoja kohdellaan samalla tavalla kuin yksityisellä elinkeinonharjoittajalla. Loppuosa tulo-osuudesta jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi siten, että pääomatuloa on 20 prosentin vuotuinen tuotto osakkaan osuudelle yhtymän nettovarallisuudesta.

Jos osakkaan tulo-osuus on pienempi kuin verovapaana osinkona vähennettävä määrä, siirtyy vähentämättä jäänyt osa vähennettäväksi verovelvollisen saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenen seuraavan vuoden aikana (TVL 16 § 3 mom). Aikaisempina vuosina vähentämättä jääneet osinkojen verovapaat osat vähennetään verovuoden tulo-osuudesta siten, että ensin vähennetään kyseisen verovuoden verovapaa osa ja sen jälkeen aikaisemmin vähentämättömät verovapaat osat vanhimmasta alkaen. Vähentämättä jäänyt verovapaa osa on verovelvolliskohtainen eikä se siirry esim. sukupolvenvaihdoksessa toimintaa jatkavalle.

Esimerkki: Kommandiittiyhtiön vuoden 2006 elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 8.000 euroa, johon on laskettu mukaan yhtymän elinkeinotulolähteen osinkoja 30.000 euroa. Yhtymän vastuunalainen yhtiömies on luonnollinen henkilö A ja äänetön yhtiömies on kuolinpesä B. Yhtymän nettovarallisuus edellisen tilikauden päättyessä on 50.000 euroa. B saa 20.000 euron sijoitukselleen 10 prosentin vuotuista korkoa.

KY			A:n osuus	B:n osuus
EVL tulo	8 000		6 000	2 000
EVL osinko	30 000		22 500	7 500
nettovarallisuus	50 000		30 000	20 000
		- osingon verovapaa osa	- 6 750	- 2 250
		verotettava tulo-osuus	0 (-750 siirtyy seur.v.)	0 (-250 siirtyy seur.v.)

B saa sovitun tuoton sijoitukselleen (2.000 euroa) ja A saa loput tulosta. Osakkaiden osuus osinkoihin määräytyy tulo-osuuden perusteella: A:n osuus osinkoihin ja tuloon on 6.000 / 8.000 = 75 % ja B:n osuus 2.000 / 8.000 = 25 %. Tulo-osuudesta vähennetään osinkojen verovapaa osa, joka on 30 prosenttia osuudesta yhtymän osinkoihin: A:lla vähennys on 75 % * 30.000 * 30 % = 6.750 ja B:n tulo-osuudesta vähennetään 25 % * 30.000 * 30 % = 2.250. Koska tulo-osuudet eivät riitä vähennyksen tekemiseen, siirtyvät vähentämättä jäävät osat seuraavalle vuodelle. Vuonna 2006 ei siis muodostu verotettavaa tuloa.

Seuraavana vuonna kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 25.000 euroa, johon sisältyy 10.000 osinkoja. Yhtymän nettovarallisuus edellisen tilikauden päättyessä on 40.000 euroa.

KY			A:n osuus	B:n osuus
EVL tulo	25 000		23 000	2 000
sisältää osinkoa	10 000		9 200	800
nettovarallisuus	40 000		20 000	20 000
		- osingon verovapaa osa	- 2 760	- 240
		- vähentämätön verovapaa osa	-750	-250
		verotettava tulo-osuus	19 490	1 510
		nettovarallisuus	20 000	20 000
		EVL pääomatulo-osuus	4 000	1 510
		EVL ansiotulo-osuus	15 490

B saa edelleen 10 prosentin tuoton sijoitukselleen eli 2.000 euroa ja A saa loput 23.000 euroa. A:n osuus yhtymän osingosta on 23.000 / 25.000 = 92 % ja B:n osuus 8 %. A:n tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaana osana 92 % * 10.000 * 30 %= 2.760 euroa ja edellisenä vuonna vähentämättä jäänyt 750 euroa, jolloin A:n verotettavaksi tulo-osuudeksi saadaan 19.490 euroa. Tästä pääomatuloa on 20 % * 20.000= 4.000 euroa ja loput on ansiotuloa. B:n tulo-osuudesta vähennetään osingon verovapaana osana 8 % * 10.000 * 30 %= 240 euroa sekä edellisenä vuonna vähentämättä jäänyt 250 euroa. B:n verotettavaksi tuloksi jää 1.510 euroa, joka on kokonaan pääomatuloa (20.000 * 20 % > 1.510).

5.3.2 Osakastason vähennykset elinkeinotoiminnan tulo-osuutta laskettaessa

Ennen osakkaan saaman tulo-osuuden jakamista ansio- ja pääomatuloksi vähennetään tulo-osuudesta osakkaan yhtymäosuuden hankintaan käytetyn velan korko. Yhtymän tulo-osuuteen sisältyvä osinkotulojen verovapaa osa vähennetään korkovähennyksen jälkeen (TVL 58 § 6 mom).

Osakkaan pääomatulo-osuuden laskentaan vaikuttavat osakkaan osuuteen yhtymän nettovarallisuudesta tehtävät korjaukset. Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuudesta yhtymän nettovarallisuuteen vähennetään yhtiöosuuden hankintaan käytetty korollinen velka (TVL 41 § 5 mom). Osakkaan nettovarallisuusosuudesta vähennetään myös sellainen yhtymän elinkeinotoiminnan varoihin kuuluva asunto, jota osakas on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona (TVL 41 § 4 mom).

Esimerkki: Avoimen yhtiön vuoden 2006 elinkeinotoiminnan tulo on 70.000 euroa, johon sisältyy 40.000 osinkoja. Yhtymän yhtiömiehinä ovat luonnolliset henkilöt A ja B, joilla on 50 prosentin osuus yhtymän tuloon ja varallisuuteen. A:lla on osuuden hankintaan kohdistuvaa velkaa 20 000 euroa, josta hän on maksanut korkoa 1 000 euroa. Yhtymän edellisen vuoden nettovarallisuus on 50.000 euroa.

AY			A:n osuus	B:n osuus
EVL tulo	70 000		35 000	35 000
sisältää osinkoa	40 000		20 000	20 000
nettovarallisuus	50 000
		- korko	- 1000
		- osingon verovapaa osa	- 6 000	- 6 000
		verotettava tulo-osuus	28 000	29 000
		nettovarallisuus	25 000-20 000= 5 000	25 000
		EVL pääomatulo-osuus	1 000	5 000
		EVL ansiotulo-osuus	27 000	24 000

A:n tulo-osuudesta vähennetään ensin yhtiöosuuden hankintaan käytetyn velan korko 1.000 euroa ja sitten tulo-osuuteen sisältyvien osinkojen verovapaa osa 50 % * 40.000 * 30 % = 6.000 euroa. A:n pääomatuloa laskettaessa A:n osuudesta yhtymän nettovarallisuuteen vähennetään osakkeiden hankintaan käytetty velka, jolloin pääomatulo-osuudeksi saadaan (25.000 - 20.000) * 20 % = 1.000 euroa. Loppu verotettavasta tulo-osuudesta on ansiotuloa.

5.3.3 Maatalouden tulo-osuuteen sisältyvät osingot

Maatalouden tulo-osuuteen sisältyvät osingot vähennetään yhtymästä saadusta maatalouden tulo-osuudesta samoin periaattein kuin elinkeinotoiminnan tulo-osuudesta vähennetään siihen sisältyvät osingot.

5.3.4 Henkilökohtaisen tulolähteen osingot

Henkilökohtaisen tulolähteen osingot verotetaan osakkailla osakasta koskevien tuloverolain säännösten mukaisesti, jolloin osinkojen verovapaat osat vähennetään suoraan osakkaalla verotettavasta osinkotulosta. Luonnollisella henkilöllä tai kuolinpesällä osingon verotus riippuu siitä, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Jos osinko on saatu listaamattomasta yhtiöstä, määräytyy osingon pääomatulo-osuus osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Myös pääomatulo-osinkoja koskeva 90.000 euron verovapausraja otetaan huomioon yhtymän kautta saatuja osinkoja verotettaessa (katso edellä luku 2.3).

5.4 Yhteisön tulo-osuus

5.4.1 Tulo-osuuden tulolähde ja omaisuuslaji yhteisöllä

Yhteisöillä yhtymäosuuden kuuluminen tiettyyn tulolähteeseen ja omaisuuslajiin määrittelee yhtymästä saadun tulo-osuuden ja siihen liittyvät osingot kyseisen tulolähteen ja omaisuuslajin tuloksi. Yhtymäosuus voi verovuonna kuulua vain yhteisön yhteen tulolähteeseen ja omaisuuslajiin. Kun yhtymäosuus kuuluu esimerkiksi yhteisön elinkeinotulolähteeseen, on yhtymästä saadut tulo-osuudet ja yhtymän kautta saatu osinkotulo yhteisön elinkeinotoiminnan tuloa riippumatta siitä, onko tulo ollut yhtymälle elinkeinotoiminnan, maatalouden tai muun toiminnan tuloa. Vastaavasti jos yhtymäosuus kuuluu yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen, on yhtymäosuuden perusteella saatu tulo kokonaisuudessaan henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Omaisuuslajin osalta merkitystä on jaottelulla sijoitusomaisuus/muu omaisuus, koska sijoitusomaisuuteen kuuluvat osingot ovat osittain veronalaista tuloa. Yhtymästä saatuun tulo-osuuteen sisältyvät osingot ovat sijoitusomaisuudesta saatuja osinkoja, kun yhtymäosuus on yhteisön sijoitusomaisuutta.

5.4.2 Osinkojen verovapaan osan vähentäminen

Yhteisön yhtymästä saatuun tulo-osuuteen sisältyvä osinko verotetaan yhteisön verotusperiaatteiden mukaan, ja osingon verovapaa osa määräytyy EVL 6a §:n perusteella. Merkitystä on sillä, mihin omaisuuslajiin yhtymäosuus yhteisön kannalta kuuluu, onko osinkoa jakava yhtiö listattu ja onko yhteisön suhteellinen omistusosuus listatun yhtiön osakepääomasta vähintään kymmenen prosenttia. Yhtymäosuuden omaisuuslajista ja osinkoa jakavasta yhtiöstä riippuen verovapaana osana vähennetään koko yhteisön osuus yhtymän saamasta osingosta, 25 prosentin osuus osingosta tai vähennystä ei tehdä lainkaan.

Yhteisön saama osinko on pääsääntöisesti verovapaata tuloa seuraavin poikkeuksin: Sijoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden perusteella saaduista osingoista 75 prosenttia on veronalaista tuloa, jos osingonjakaja ei ole emo-tytäryhtiö-direktiivin tarkoittama yhteisö, jonka osakepääomasta osingonsaaja välittömästi omistaa vähintään kymmenen prosenttia osingonjakohetkellä. Myös listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saamasta osingosta 75 prosenttia on veronalaista tuloa, kun osingonsaaja ei välittömästi omista vähintään kymmentä prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta osingonjakohetkellä. Kokonaan veronalaista osinkotulo on yhteisölle, kun se on saatu Euroopan Unionin ulkopuoliselta yhtiöltä, jonka kanssa Suomella ei ole yhteisön saamaan osinkoon sovellettavaa verosopimusta. (Katso tarkemmin luku 4.)

Välittömäksi omistukseksi katsotaan myös yhtymän kautta omistetut osakkeet, joiden omistusosuus lasketaan yhteisön yhtymästä omistaman osuuden perusteella (esim. yhtymä omistaa osinkoa jakavasta yhtiöstä 25 prosenttia ja yhteisön osuus yhtymän varallisuuteen on 1/2, jolloin yhteisön katsotaan omistavan osinkoa jakavasta yhtiöstä 12,5 prosenttia).

Kun yhtymäosuus kuuluu yhteisön elinkeinotulolähteeseen, on myös yhtymän muista tulolähteistä saadut tulo-osuudet sekä yhtymän henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvat osingot yhteisölle elinkeinotoiminnan tuloa. Yhtymän elinkeinotuloon sisältyvien osinkojen verovapaat osat vähennetään kuitenkin vain yhteisön osuudesta yhtymän elinkeinotuloon, ei muista yhtymän tulolähteistä saaduista tulo-osuuksista tai henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvista osingoista. Jos tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, tehdään vähennys samasta elinkeinoyhtymästä saadusta samaan tulolähteeseen kuuluvasta tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana verovuotena. Aikaisempina vuosina vähentämättä jääneet osinkojen verovapaat osat vähennetään verovuoden tulo-osuudesta siten, että ensin vähennetään kyseisen verovuoden verovapaa osa ja sen jälkeen aikaisemmin vähentämättömät verovapaat osat vanhimmasta alkaen.

Esimerkki: Yhtymän vuoden 2006 elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 10.000 euroa, johon on laskettu mukaan yhtymän elinkeinotulolähteen osinkoja 20.000 euroa. Osingot on saatu listaamattomalta yhtiöltä. Lisäksi yhtymällä on henkilökohtaisen tulolähteen jaettavaa tuloa 5.000 euroa ja henkilökohtaisen tulolähteeseen kuuluvia osinkoja 6.000 euroa listatulta yhtiöltä, josta yhtymä ei omista kymmentä prosenttia (henkilökohtaisen tulolähteen tulos yhteensä on 11.000 euroa). Yhteisön osuus yhtymän tuloon ja varallisuuteen on 50 prosenttia. Yhtymäosuus kuuluu yhteisön elinkeinotoiminnan varallisuuteen, mutta ei ole sijoitusomaisuutta.

Yhtymä			Yhteisön osuus
EVL tulo	10 000		5 000
sisältää osinkoa	20 000		10 000
TVL tulo	5 000		2 500
TVL osinko	6 000		3 000

		EVL osingon verov. osa	- 10 000, vähennetään EVLtulosta, 5 000 siirtyy seur.v.
		TVL osingon verov. osa	-750
		Yhteisön EVL tulo	4 750 (=50005000+2500 +3000-750)

Yhteisön osuus yhtymän osinkoihin on sama kuin yhteisön osuus yhtymän tuloon eli 50 %. Yhtymän elinkeinotoiminnan tuloon sisältyvät osingot ovat yhteisölle kokonaan verovapaita, joten elinkeinotoiminnan tulo-osuudesta vähennetään verovapaana osana koko osingon määrä 10.000 euroa. Koska elinkeinotoiminnan tulo-osuus on vain 5.000 euroa, siirtyy vähentämättä jäävä 5.000 euroa vähennettäväksi seuraavana verovuonna. Yhtymän henkilökohtaisen tulolähteen osingot ovat yhteisölle listatusta yhtiöstä saatuina 75 prosenttisesti veronalaista tuloa, joten niistä verovapaana osana vähennetään 25 % * 3.000 = 750 euroa. Yhteisön elinkeinotoiminnan tuloksi luetaan yhtymäosuuden perusteella saadut tulot seuraavasti: yhtymän elinkeinotoiminnan tulo-osuus 5.000 euroa, josta vähennetään osingon verovapaa osa 5.000 euroa, yhtymän henkilökohtaisen tulo-lähteen tulo-osuus 2.500 euroa ja yhtymän kautta saatu osinko 3.000 euroa, josta vähennetään verovapaana osana 750 euroa.

Seuraavana vuonna yhtymän elinkeinotoiminnan jaettava tulo on 30.000, johon sisältyy osinkoja 12.000 euroa. Osingot on saatu listaamattomalta yhtiöltä. Henkilökohtaisen tulolähteen jaettava tulo on 3.000 euroa ja henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osinkojen määrä on 8.000 euroa listatulta yhtiöltä, josta yhtymä ei omista kymmentä prosenttia (henkilökohtaisen tulolähteen tulos yhteensä on 11.000 euroa).

Yhtymä			Yhteisön osuus
EVL tulo	30 000		15 000
sisältää osinkoa	12 000		6 000
TVL tulo	3 000		1 500
TVL osinko	8 000		4 000

		EVL osingon verov. osa	-6 000
		vähentämätön verov. osa	-5 000
		TVL osingon verov. osa	-1 000
		Yhteisön EVL tulo	8 500 (=15 000-6 000-5 000+1 500+4 000-1 000)

Yhteisön saamista tulo-osuuksista vähennetään samoin perustein kuin edellisenäkin vuonna osinkojen verovapaat osat. Lisäksi yhteisön osuudesta yhtymän elinkeinotoiminnan tuloon vähennetään edellisenä vuonna vähentämättä jäänyt elinkeinotuloon sisältynyt osingon määrä 5.000 euroa. Koska elinkeinotoiminnan tulo-osuus riittää vähennyksen tekemiseen (15.000 > (6.000 + 5.000)), ei enää seuraavalle vuodelle siirry vähentämättä jäänyttä osinkojen verovapaata osaa.

Samoin kuin jos yhtymäosuus kuuluisi yhteisön elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen, niin myös silloin kun yhtymäosuus on yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen varallisuutta, vähennetään yhteisön saamasta yhtymän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulo-osuudesta siihen sisältyvien osinkojen verovapaa osa. Jos tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, voidaan vähennys tehdä saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana vuotena.

Yhteisön sulautuessa tai jakautuessa siirtyvät yhteisön käyttämättömät osinkojen verovapaat osat yleisseuraantona vastaanottaville yhteisöille. Jakautumisessa käyttämätön osinkojen verovapaa osa siirtyy vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille.

5.5 Yhtymä yhtymän osakkaana

5.5.1 Tulo-osuuden tulolähde

Yhtymän toisesta yhtymästä omistaman yhtymäosuuden kuuluminen tiettyyn tulolähteeseen määrittelee tästä toisesta yhtymästä saadun tulo-osuuden ja siihen liittyvät osingot kyseisen tulolähteen tuloksi samoin kuin yhteisön ollessa osakkaana. Esimerkki: Yhtymä A omistaa osuuden yhtymästä B, ja osuus kuuluu yhtymän A elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Osuus yhtymän B eri tulolähteiden tulosta ja henkilökohtaisen tulolähteen osingoista on A:lle elinkeinotoiminnan tuloa.

5.5.2 Osinkojen verovapaan osan vähentäminen

Yhtymästä saatuun tuloon voi sisältyä muista yhtymistä saatuja tulo-osuuksia, ja siten myös usean eri yhtymän kautta saatuja osinkoja ja osinkojen verovapaita osuuksia. Osinkojen verovapaita osia ei vähennetä yhtymätasolla, vaan vähennys tehdään sellaisella osakkaalla, jonka tulona tulo-osuus ja osingot verotetaan.

Esimerkki: Yhtymän A elinkeinotoiminnan vuoden 2006 jaettava tulo on 100.000 ja siihen sisältyy osinkoja 40.000 listatulta yhtiöltä, josta A ei omista kymmentä prosenttia. Yhtymä B omistaa A:sta 30 prosenttia, ja A kuuluu B:n elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. B:n elinkeinotoiminnan tulo on 20.000 euroa, ja siihen sisältyy osinkoja 10.000 listaamattomasta yhtiöstä. B:n elinkeinotoiminnan tulossa ei ole otettu huomioon tulo-osuutta A:sta. Yhtymän B osakkaita ovat luonnollinen henkilö X ja listaamaton yhtiö C Oy. Molemmilla on 50 prosentin osuus yhtymän B tuloon ja varallisuuteen. B:n edellisen vuoden nettovarallisuus on 200.000 euroa. B kuuluu C Oy:n elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, mutta ei ole sijoitusomaisuutta.

	Yhtymä A	Yhtymä B	X:n osuus	C Oy:n osuus
EVL tulo	100 000	20 000+ 30 000 (tulo-osuus A:sta)	25 000	25 000
sisältää osinkoa	40 000	10 000	6 000+5 000	6 000+5 000

		verovapaa osa listatusta yhtiöstä	-1 800 (6 000*0,30)	-1 500 (6 000*0,25)
		verovapaa osa listaamatt.yhtiöstä	-1 500 (5 000*0,30)	-5 000

		EVL tulo	21 700	18 500
		EVL pääomatulo-osuus	20 000
		EVL ansiotulo-osuus	1 700

B:n elinkeinotoiminnan tulo on yhteensä 50.000 euroa (20.000 + 100.000 * 30 %), josta X ja C Oy saavat kumpikin 25.000 euroa tulo-osuutena. Tulo-osuudet sisältävät A:n saamia osinkoja listatulta yhtiöltä 6.000 euroa (40.000 * 30 % * 50 % = 6.000) ja B:n saamia osinkoja listaamattomalta yhtiöltä 5.000 euroa (10.000 * 50 %). Verovapaat osat vähennetään vasta X:n ja C Oy:n B:stä saaduista tulo-osuuksista. TVL 16 §:n 3 momentin mukaisesti verovapaana osana vähennetään se osuus osinkotulosta, joka on EVL 6a §:n osakasta koskevien säännösten perusteella verovapaata tuloa. EVL 6a §:n mukaan C Oy:n verovapaana osana vähennetään 25 prosenttia listatusta yhtiöstä saadusta osingoista sekä listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko kokonaan ja X:n verovapaana osana vähennetään 30 prosenttia tulo-osuuteen sisältyvistä osingoista. X:n veronalainen tulo-osuus jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon X:n osuuden B:n edellisen vuoden nettovarallisuuteen perusteella (200.000 * 50 % * 20 % = 20.000). Pääomatulon ylittävältä osalta tulo-osuus on X:n ansiotuloa (21.700 - 20.000 = 1.700).

5.6 Yhtymän saamat osuuspääoman korot

Yhtymän saamat elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteen osuuspääoman korot sisältyvät jaettavaan elinkeinotuloon tai maatalouden tuloon. Osuuspääoman korkoja verotetaan samoin kuin osinkotuloja, ja korkojen verovapaat osat vähennetään osakaskohtaisesti. Yksityisen henkilön tai kuolinpesän 1.500 euron verovapaa osuus koskee myös yhtymän kautta saatuja osuuspääoman korkoja. Jos osakkaan tulo-osuus ei riitä vähennyksen tekemiseen, tehdään vähennys verovelvollisen saman elinkeinoyhtymän saman tulolähteen tulo-osuudesta kymmenenä seuraavana verovuotena.

Myös henkilökohtaiseen tulolähteeseen sisältyviä osuuspääoman korkoja verotetaan samalla tavalla kuin henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvia osinkotuloja eli ne jaetaan suoraan osakkailla verotettaviksi.

Osuuspääoman koron tulolähde määräytyy samoin perustein kuin osinkojen tulolähde.

5.7 Tulo-osuuden verovuosi

Osakkaan yhtymästä saama tulo-osuus sekä yhtymäosuuden perusteella saamat osingot ja osuuspääoman korot luetaan osakkaan tuloksi sinä verovuonna, jonka aikana yhtymän verovuosi on päättynyt.

Esimerkki: Yhtymällä päättyy vuonna 2005 kaksi tilikautta, ensimmäinen tilikausi 1.3.2004-28.2.2005 ja toinen 1.3.2005-31.12.2005. Yhtymän osakkaan verovuosi on 1.1.2005-31.12.2005. Osakkaan verovuoden tuloksi luetaan yhtymästä molempien tilikausien perusteella saadut tulo-osuudet ja osuudet molempien tilikausien aikana saaduista osingoista ja osuuspääoman koroista.

Anneli Kukkonen
Apulaisjohtaja

Ilkka Niskanen
Ylitarkastaja

Sivu on viimeksi päivitetty 24.3.2009