Perhepäivähoitajien menot

Asian kuvaus

Tässä kannanotossa käsitellään kunnallisten ja yksityisten perhepäivähoitajien tulon hankkimiseen liittyvien menojen vähentämistä tuloverolain ja elinkeinoverolain mukaisessa verotuksessa.

Kannanottoon on lisätty tekstiä yksityisen perhepäivähoitajan toimimisesta elinkeinonharjoittajana. Kannanottoon on myös tehty muita lisäyksiä ja täsmennyksiä.

Kannanoton lopussa on liite, jossa esitetään yksityisen perhepäivähoitajan vähennyskelpoisten menojen laskennallinen määrä eri verovuosien verotuksessa.

Kannanotossa ei käsitellä arvonlisäverotusta.

Taustaa

Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) säädetään muun ohella lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lasten varhaiskasvatuksen järjestämisvastuu on kunnilla (varhaiskasvatuslain 2 luvun 5 §:n 1 momentti). Perhepäivähoito on yksi varhaiskasvatuksen muodoista. Päivähoidon tuottaja voi olla esimerkiksi kunta tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tässä ohjeessa yksityisellä päivähoidon tuottajalla tarkoitetaan yksityisenä perhepäivähoitajana toimivaa luonnollista henkilöä.

Tuloverolain (1535/1992, TVL) 29 §:n 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. TVL 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo. Verovelvollisella on oikeus vähentää veronalaisista tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot (TVL 29 §:n 1 momentti). Vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovelvollisen elantomenot (TVL 31 §:n 4 momentti).

Kunnallinen perhepäivähoitaja on työsuhteessa kuntaan. Kunta maksaa kunnalliselle perhepäivähoitajalle palkkaa sekä kustannusten korvausta hoitolapsien hoidosta aiheutuvista välittömistä kustannuksista. Kunnallisen perhepäivähoitajan saama palkka ja kustannusten korvaus ovat veronalaista ansiotuloa.

Yksityinen perhepäivähoitaja toimii toimeksiantosuhteessa, jolloin hänelle maksettavat korvaukset ovat työkorvausta. Yksityisen perhepäivähoitajan tulo voi muodostua esimerkiksi hoitolasten vanhempien maksamasta hoitopalkkiosta, kunnan myöntämästä yksityisen päivähoidon palveluseteleistä, kuntalisästä, Kelan maksamasta yksityisen hoidon tuesta ja mahdollisesta yksityisen hoidon tuen hoitolisästä.

Yksityinen perhepäivähoitaja voi harjoittaa toimintaa joko tulonhankkimistoimintana tai elinkeinotoimintana. Tulonhankkimistoimintaa harjoittavan yksityisen perhepäivähoitajan toiminnastaan saamat työkorvaukset verotetaan tuloverolain mukaisesti. Yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminnastaan saamat työkorvaukset verotetaan elinkeinoverolain (laki elinkeinotulon verottamisesta 360/1968) mukaisesti.

Yksityinen perhepäivähoitaja voi kuulua ennakkoperintälain (1118/1996, EPL) 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista.

Kannanotto

Kunnalliset perhepäivähoitajat

Kunnallinen perhepäivähoitaja voi vähentää tuloverotuksessaan perhepäivähoitajan palkan hankkimisesta aiheutuneina menoina kunnan maksamat veronalaiset kustannusten korvaukset maksetun määräisenä ilman eri selvitystä.

Kustannusten korvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimismenot perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimismenon normaalin kustannusten korvauksen lisäksi, tällaisesta menosta ei myönnetä vähennystä.

Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannuskorvauksesta. Tästä huolimatta kustannusten korvausten maksamisessa perhepäivähoitajille on jonkun verran eroja kuntien välillä. Korvaus jakaantuu korvaukseen lapsen ravintokuluista ja korvaukseen muista kuluista.

Lapsen ravintokulut sisältyvät yleensä kunnan maksamaan kustannusten korvaukseen. Jos lapsella on tarve erityisruokavalioon, tarve määritellään tavallisesti hoitosopimuksessa ja erityisruokavalion aiheuttamat lisäkustannukset sisällytetään työnantajan maksamaan kustannusten korvaukseen korottamalla korvausta. Jos lisäkustannukset eivät sisälly korvattuihin määriin, asiantuntijan hoitolapselle määrittelemän erityisruokavalion (esimerkiksi keliakian tai usean eri sairauden aiheuttaman ruokavalion) aiheuttama lisäkustannus vähennetään verovelvollisen esittämän erillisen selvityksen perusteella.

Kustannusten korvauksen muita kustannuksia koskeva osuus sisältää korvauksen muista kuin ravintoaineista aiheutuvista tavanomaisista menoista. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja lapsen hoitoon liittyvistä puheluista aiheutuvat menot.

Kustannusten korvauksen lisäksi voidaan erillisen selvityksen perusteella vähentää esimerkiksi seuraavanlaisia menoja:

• erityishankintojen, kuten esim. kaksosten rattaiden, syöttötuolien ym. kulut
• huoneiston saneerauskulut, jos huoneisto saneerataan hoitolapsen allergisuuden vuoksi
• perhepäivähoidosta mahdollisesti aiheutuvat tiemaksujen korotukset
• piharakenteiden hankkimis- tai kunnostamiskulut, kuten esim. hiekkalaatikon hiekan vaihtokustannukset
• perhepäivähoitajan ammattikirjallisuuden hankinnasta aiheutuneet kulut

Perhepäivähoito voi olla järjestetty myös siten, että kunnallinen perhepäivähoitaja käy hoitamassa samaan perheen lapsia heidän kotona. Näissä tilanteissa kunta ei maksa perheelle korvausta ravinnon järjestämisestä (elintarvikekorvaus). Ravinnon järjestämisestä perheelle aiheutuneita kustannuksia ei voi myöskään vähentää verotuksessa, koska ne olivat vähennyskelvottomia elantomenoja (TVL 31 §:n 4 momentti).

Kunta maksaa ruokailusta vastaavalle perheelle tai perheille korvausta ravinnon järjestämisestä kaikista hoidossa olevista lapsista, jos kaikki hoitolapset eivät ole saman perheen lapsia. Tällainen korvaus on saajansa veronalaista ansiotuloa (ei palkkatuloa).

Jos korvaus vastaa perusteeltaan ja määrältään Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaista perhepäivähoitajalle ravintokustannuksista maksettavaa korvausta, kustannusten korvauksen saaja voi vähentää verotuksessaan kunnan maksamat kustannusten korvaukset maksetun määräisenä ilman eri selvitystä. Vähennys tehdään ansiotulosta (ei palkkatuloista).

Tuloverolain mukaan verotettava yksityinen perhepäivähoitaja

Yksityinen perhepäivähoitaja voi harjoittaa toimintaa joko tulonhankkimistoimintana tai elinkeinotoimintana. Tulonhankkimistoiminnasta on kyse, jos toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Lähtökohtaisesti yksityisen perhepäivähoitajan toiminta on tulonhankkimistoimintaa. Tulonhankkimistoiminnan tuloja verotetaan tuloverolain mukaan. Yksityinen perhepäivähoitaja on tällaisesta toiminnastaan muistiinpanovelvollinen.

Veronalaisesta tulosta voidaan TVL 29 §:n perusteella vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Tulon hankkimisesta johtuvat menot vähennetään muistiinpanoihin kirjattujen todellisten menojen suuruisena. Yksityisen perhepäivähoitajan omat, hänen puolisonsa ja omien lastensa elantomenot ovat vähennyskelvottomia (TVL 31 §:n 4 momentti).

Jos toiminnasta aiheutuneita todellisia menoja ei pystytä selvittämään, hoitomenoina jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta voidaan vähentää muun selvityksen puuttuessa Suomen Kuntaliiton suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista mukainen laskennallinen vähennys (katso liite). Liitteessä on esitetty erikseen kuukausikohtaisen vähennyksen määrä sekä päiväkohtaisen vähennyksen määrä, jos hoitolapsi ei ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa. Kuukausi- tai päiväkohtaisen vähennyksen voi tehdä myös silloin kun lapsi on vain osan päivää päivähoidossa.

Vähennettävä määrä kattaa samat menot, jotka kunnallisille perhepäivähoitajille tulisi korvata Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan (katso edellinen kohta kunnallisten perhepäivähoitajien korvauksista ja vähennyksistä).

Tämän vähennyksen lisäksi voidaan erillisen selvityksen perusteella vähentää esimerkiksi seuraavanlaisia menoja:

• asiantuntijan hoitolapselle määrittelemän erityisruokavalion (esimerkiksi allergian, keliakian tai usean eri sairauden aiheuttaman ruokavalion) aiheuttama lisäkustannus
• erityishankintojen, kuten esimerkiksi kaksosten rattaiden, syöttötuolien ym. kulut
• huoneiston saneerauskulut, jos huoneisto saneerataan hoitolapsen allergisuuden vuoksi
• perhepäivähoidosta mahdollisesti aiheutuvat tiemaksujen korotukset
• piharakenteiden hankkimis- tai kunnostamiskulut, kuten esimerkiksi hiekkalaatikon hiekan vaihtokustannukset
• perhepäivähoitajan ammattikirjallisuuden hankinnasta aiheutuneet kulut.

Yksityisen perhepäivähoitajan, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, menot vähennetään muiden työtulojen tulonhankkimismenoina. Yksityisen perhepäivähoitajan, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin, menot vähennetään tulonhankkimistoiminnan menoina.

Elinkeinoverolain mukaan verotettava yksityinen perhepäivähoitaja

Yksityinen perhepäivähoitaja voi harjoittaa toimintaa elinkeinotoimintana, jos elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttyvät. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen edellyttää aina, että yksityinen perhepäivähoitaja on rekisteröitynyt elinkeinonharjoittajaksi. Lisäksi hän on velvollinen pitämään kirjanpitoa elinkeinotoiminnastaan.

Elinkeinotoiminnan menot vähennetään kirjanpitoon kirjattujen todellisten menojen suuruisena. Jos toiminnasta aiheutuneita todellisia menoja ei pystytä selvittämään, hoitomenoina jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta voidaan vähentää muun selvityksen puuttuessa Suomen Kuntaliiton suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista mukainen laskennallinen vähennys (katso liite). Tämä edellyttää selvitystä siitä, että toiminnasta on aiheutunut kustannuksia.

Liitteessä on esitetty erikseen kuukausikohtaisen vähennyksen määrä sekä päiväkohtaisen vähennyksen määrä, jos hoitolapsi ei ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa. Kuukausi- tai päiväkohtaisen vähennyksen voi tehdä myös silloin kun lapsi on vain osan päivää päivähoidossa.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Kaija Selkäinaho

Liite: Yksityisen perhepäivähoitajan laskennallisen vähennyksen määrä eri verovuosina