Ruokalähettien ja heidän sijaistensa verotuksesta

Asian kuvaus

Ruokalähetillä voi olla ruokalähettipalvelun kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella oikeus käyttää sijaista. Tällöin ruokalähetti antaa oman lähettitilinsä sijaisen käyttöön. Tyypillisesti ruokalähettipalvelu maksaa kaikista lähettitilin kautta tehdyistä töistä tilin pääkäyttäjälle, vaikka työn olisi tehnyt sijainen.

1. Voiko ruokalähetti (lähettitilin pääkäyttäjä) käyttää sijaisen tekemän työn laskuttamiseen laskutuspalveluyritystä?
2. Mitä verotukseen liittyviä velvollisuuksia ruokalähetillä on, kun se maksaa sijaiselle korvausta hänen tekemästään työstä?

Taustaa

Ruokalähetti, joka on tehnyt ruokalähettipalvelun kanssa toimeksiantosopimuksen, saattaa laskuttaa tekemästään työstä laskutuspalveluyrityksen kautta. Laskutuspalveluyritys maksaa ruokalähettipalvelun maksaman suorituksen ruokalähetille joko palkkana tai työkorvauksen riippuen siitä, mitä laskutuspalveluyritys ja ruokalähetti ovat keskenään sopineet.

Ruokalähetti vastaa ruokalähettipalvelulle työn suorittamisesta. Ruokalähetillä voi olla toimeksiantosopimuksen perusteella kuitenkin oikeus käyttää työn suorittamiseen sijaista. Sijainen voi olla joko ruokalähetin alihankkija tai ruokalähetin palkkaama työntekijä. Osa ruokalähettipalvelun maksamasta suorituksesta kanavoituu tällöin ruokalähetin sijaiselle. Verotuksessa on tällöin arvioitava, mistä suorituksesta (palkka vai työkorvaus) on kyse ja kuka on suorituksen maksaja.

Lainsäädäntö:

Tuloverolain 61 §:n 2 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus.

Ennakkoperintälain (EPL) 9 §:n 1 momentin mukaan suorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen, jollei asiasta jäljempänä toisin säädetä tai 6 §:n nojalla toisin määrätä.

Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa (EPL 13 §:n 1 momentin 1 kohta).

Työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettava korvaus on työkorvausta, josta maksajan on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 §:n 1 momentin 1 kohta).

Työnantaja on velvollinen maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksun, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella. (Laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 4 ja 5 §)

Maksajan on ilmoitettava palkka ja työkorvaus tulorekisteriin viimeistään viidentenä kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Työkorvausta ei ilmoiteta, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. (Laki tulotietojärjestelmästä 6 § ja 12 §).

Kannanotto

1. Palkka on henkilökohtaisesta työsuorituksesta maksettu korvaus. Jos ruokalähetti käyttää työn suorittamiseen sijaista, laskutuspalveluyritys ei voi maksaa ruokalähetille palkkaa sijaisen tekemästä työstä. Tämä johtuu siitä, että laskutuspalveluyritys voi maksaa palkkaa vain sille henkilölle, joka on sopinut laskutuspalveluyrityksen kanssa hänelle työstä maksettavan suorituksen maksamisesta palkkana ja joka tosiasiassa on tehnyt työn ja jonka nimissä työ on laskutettu.

Jos ruokalähetti on alun perin sopinut laskutuspalveluyrityksen kanssa, että laskutuspalveluyritys maksaa ruokalähettipalvelun maksamat suoritukset hänelle työkorvauksena, koko suoritus on verotuksessa aina ruokalähetin (pääkäyttäjän) veronalaista ansiotuloa (työkorvausta). Kun ruokalähetti maksaa sijaiselleen korvausta tämän tekemästä työstä, ruokalähetti voi vähentää verotuksessaan tulohankkimiskuluina joko sijaiselle maksamansa palkan sivukuluineen tai sijaiselle maksamansa työkorvauksen määrän.

Jos ruokalähetti on yrittäjä (tmi, oy, ay, ky), jolla on y-tunnus, laskutuspalveluyrityksen maksamat suoritukset ovat ruokalähetin veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa. Kun ruokalähetti maksaa sijaiselleen korvausta tämän tekemästä työstä, ruokalähetti voi vähentää verotuksessaan elinkeinotoiminnan kuluna joko sijaiselle maksamansa palkan sivukuluineen tai sijaiselle maksamansa työkorvauksen määrän.

Ruokalähetti voi olla arvonlisäverovelvollinen, jos hän toimii yrittäjänä tai laskutuspalveluyritys maksaa hänelle työkorvausta ja suoritusten määrä ylittää 15 000 euroa 12 kuukauden aikana.

2. Ruokalähetin sijaiselle maksamaan suoritukseen liittyvät velvollisuudet riippuvat siitä, ovatko ruokalähetti ja sijainen sopineet työ- vai toimeksiantosuhteesta.

Jos ruokalähetti ja sijainen ovat sopineet toimeksiantosuhteesta, ruokalähetin on toimitettava sijaiselle maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys sijaisen verokortin mukaisesti ja ilmoitettava työkorvaus tulorekisteriin, jos sijainen ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos sijainen ei ole esittänyt verokorttia, ruokalähetin on toimitettava ennakonpidätys 60 prosentin suuruisena.

Jos ruokalähetti on sopinut sijaisen kanssa työsuhteesta, ruokalähetin on toimitettava sijaiselleen maksamasta palkasta ennakonpidätys sijaisen verokortin mukaisesti. Lisäksi hänen on ilmoitettava maksamansa palkka ja ennakonpidätys tulorekisteriin ja maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Jos sijainen ei ole esittänyt verokorttia, ruokalähetin on toimitettava ennakonpidätys 60 prosentin suuruisena.

Ruokalähetin sijaiselle maksamaan suoritukseen ei sovelleta kotitalouden ennakkoperintälain 9 §:n 3 momentin mukaista ennakonpidätyshuojennusta.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

ylitarkastaja Antti Näkyvä