Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti, veikkaus- ja raha-automaattipeleistä saatavien tulojen verotus tuloverolain mukaan

Asian kuvaus

Tässä kannanotossa kerrotaan, miten muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti-, veikkaus-, ja raha-automaattipeleistä (esimerkiksi hedelmäpelit, pokeriautomaatit ja muut vastaavat peliautomaatit) saatuja tuloja ja niihin kohdistuvia menoja käsitellään tuloverolain (30.12.1992/1535, TVL) mukaisessa verotuksessa. Kannanotto koskee sekä paikan päällä tapahtuvaa pelaamista että internetin välityksellä tapahtuvaa pelaamista.

TVL 85 §:n mukaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Säännöksessä oleva viittaus arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitettuihin arpajaisiin koskee siis Suomessa toimeenpantuja arpajaisia. Koska arpajaisverolakia ei sovelleta tässä kannanotossa tarkoitettuihin muualla kuin EU/ETA-alueella toimeenpantuihin vedonlyönti-, veikkaus-, ja raha-automaattipeleihin, ei arpajaisverolakia siten käsitellä sen tarkemmin tässä kannanotossa.

Arpajaislain (23.11.2001/1047) 2 §:n mukaan arpajaisilla tarkoitetaan toimintaa, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja, jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Arpajaislain mukaisia arpajaisia ovat mm. rahapelit. Rahapeleillä tarkoitetaan sellaisia arpajaisia, joista pelaaja voi voittaa rahaa (arpajaislaki 3 §). Veikkaus- ja vedonlyöntipelit ovat tällaisia rahapelejä.

Vedonlyöntipeleillä tarkoitetaan rahapelejä, joissa pelaajalla on mahdollisuus osallistua urheilu- tai muun kilpailun, myös hevoskilpailun, taikka rahapelin tapahtumia tai tuloksia koskevien arvausten perusteella pelaajan asettaman rahapanoksen ja pelikohteen tuloksen todennäköisyyttä osoittavan kertoimen tulon mukaisesti määräytyvien voittojen jakoon; vedonlyönnissä pelaaja voi lunastaa voiton kokonaan tai osittain, vaikka vedonlyönnin kohteella ei ole vielä tulosta (arpajaislain 3 §:n 1 momentin 2 kohta).

Veikkauspeleillä tarkoitetaan edellä mainitun säännöksen 3 kohdan mukaan muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja rahapelejä, joissa pelaajalla on mahdollisuus osallistua urheilu- tai muun kilpailun, myös hevoskilpailun tapahtumia tai tuloksia koskevien arvausten taikka numeroiden, merkkien tai muiden tunnusten arpomisen perusteella voittojen jakoon.

Veikkaus- ja vedonlyöntipelejä on monia erilaisia, joista tunnetuimpia Suomessa järjestettäviä pelejä ovat muun muassa Pitkäveto, Moniveto, Vakioveikkaus ja Tulosveto. Veikkauksella ja vedonlyönnillä tarkoitetaan tässä kannanotossa vastaavia muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestettyjä veikkaus- tai vedonlyöntipelejä, joissa voiton mahdollisuus perustuu arpajaislain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ainakin osittain sattumaan.

Rahapeliautomaatilla tarkoitetaan peliautomaattia tai -laitetta, jota pelaamalla pelaaja voi voittaa rahaa (arpajaislain 3 §:n 2 momentin 4 kohta).

Arpajaislain 2 momentissa tarkoitettuja rahapelejä voidaan toimeenpanna myös virtuaalisesti, jolloin voiton määräytyminen perustuu arvontaan (arpajaislain 3 §:n 3 momentti).

Taustaa

Vedonlyönnistä, veikkauksesta ja raha-automaattipeleistä saatavien tulojen verotukseen sovellettavat tuloverolain säännökset

TVL 85 §:n mukaan arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä arpajaisista saatuun voittoon ei sovelleta TVL 85 §:n verovapaussäännöstä.

Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti-, veikkaus- ja raha-automaattipeleistä saadut voitot ovat pääsääntöisesti saajansa veronalaista tuloa, jota verotetaan TVL:n mukaan. Tällaisista voitoista ei suoriteta arpajaisveroa, sillä Suomen ulkopuolella toimeenpantaviin peleihin ei sovelleta arpajaisverolakia.

Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestettyjen vedonlyönti-, veikkaus- sekä raha-automaattipelien voittojen verotuksesta ei ole TVL:ssä erityisiä säännöksiä, joten tällaisista peleistä saatuja tuloja ja niihin kohdistuvia menoja käsitellään verotuksessa tulon veronalaisuutta ja menojen vähennyskelpoisuutta koskevien TVL:n yleissäännösten perusteella.

TVL 29 §:n 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähennykset). Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotettavaa tuloa laskettaessa niin sanottu puhdas ansiotulo lasketaan vähentämällä ansiotulosta luonnolliset vähennykset (TVL 30 §:n 3 momentti).

TVL 31 §:n 4 momentin mukaan puhdasta tuloa laskettaessa vähennyskelpoisia menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivätkä verovelvollisen elantomenot, joina pidetään muun muassa asunnon vuokraa sekä lasten ja kodin hoidosta aiheutuneita menoja.

TVL 61 §:n 1 momentin mukaan ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo.

Vedonlyönnin ja veikkaamisen sekä raha-automaattipelien pelaamisen luonteesta arpajaislaissa

Korkein hallinto-oikeus on arvioinut vedonlyönnin luonnetta päätöksessä KHO 2022:60. Päätöksen perusteluissa on todettu, että arpajaislain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 197/1999) on nimenomaisesti käsitelty sattuman merkitystä niin sanotuissa asiantuntijapeleissä. Asiantuntijapeleillä tarkoitetaan muun ohella veikkaus- ja vedonlyöntipelejä, joissa pelaajan tiedoilla pelikohteesta on merkitystä pelissä menestymisen kannalta. Pelaaja, jolla on paremmat tiedot, menestyy arvauksessaan todennäköisesti paremmin kuin vähemmän tietävä pelaaja, mutta ei välttämättä, koska kilpailutoimintaan liittyy aina ennalta arvaamattomia seikkoja. Veikkaus- ja vedonlyöntipeleissä voiton on katsottu määräytyvän aina osittain sattuman perusteella.

Arpajaislain esitöiden (HE 132/2016) mukaan raha-automaattipeleille on ominaista, että niitä pelataan pelikasinolla olevia automaatteja lukuun ottamatta suhteellisen pienillä panoksilla ja niistä voi voittaa suhteellisen pieniä rahavoittoja. Käytännössä raha-automaattipeleissä voittomahdollisuus perustuu puhtaasti sattumaan, eikä pelaajan toiminnalla ole vaikutusta voitonsaannin todennäköisyyteen.

Vedonlyönnin ja veikkaamisen luonteesta tuloverotuksessa

Edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja arpajaislain esitöiden mukaan vedonlyönti- ja veikkauspeleistä saatavat voitot määräytyvät aina osittain sattuman perusteella. Vedonlyönti- ja veikkauspeleissä henkilö ei itse osallistu varsinaiseen peliin tai muuhun vedonlyönnin tai veikkauksen kohteena olevaan tapahtumaan, vaan hän esittää arvauksen pelin lopputuloksesta tai muusta vedonlyönnin kohteena olevasta yksityiskohdasta. Tulon saaminen ei siis perustu henkilön omaan toimintaan ja taitoon vastaavalla tavalla kuin tulon hankkiminen vakaassa tulonhankkimistoiminnassa. Tulonhankkimistoiminnan verotusta on käsitelty tarkemmin ohjeessa Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessa. Osittain sattumaan perustuva tulojen saaminen ei ole luonteeltaan TVL:n mukaan verotettavaa tulonhankkimistoimintaa, vaikka myös niitä verotetaan tuloverolain mukaan.

Tulonhankkimistoiminnan menojen ja vedonlyönnin tai veikkaamisen menojen vähentämisessä verotuksessa on toimintojen luonteeseen perustuva olennainen ero. Tulonhankkimistoiminnan menoja vähennettäessä toimintaa tarkastellaan ja siitä saatuja tuloja ja menoja käsitellään verotuksessa vuositasolla kokonaisuutena. Vedonlyönnistä ja veikkaamisesta saatuja, osittain sattumaan perustuvia tuloja ja niihin kohdistuvia menoja taas käsitellään verotuksessa veto- ja veikkauskohtaisesti. Vedonlyönnistä ja veikkaamisesta saatuja tuloja ja niihin kohdistuvia menoja ei voida tarkastella vuositasolla, koska jokainen vedonlyönti ja veikkaus on yksittäinen tapahtuma eikä hävityllä panoksella siten ole vaikutusta voitonsaantimahdollisuuteen seuraavassa vedonlyönnissä tai veikkauksessa.

Raha-automaattipelien pelaamisen luonteesta tuloverotuksessa

Kuten edellä on todettu, raha-automaattipeleistä saatavat voitot perustuvat puhtaasti sattumaan. Sattumaan perustuvien tulojen saaminen ei ole luonteeltaan myöskään TVL:n mukaan verotettavaa tulonhankkimistoimintaa, vaikka tällaisia tuloja verotetaan tuloverolain mukaan.

Peliautomaateista saatuihin voittoihin ei liity sellaisia tulonhankkimiskuluja, joita voitaisiin voitoista vähentää. Bruttovoitot verotetaan ansiotulona eikä pelattuja panoksia saa miltään osin vähentää tulonhankkimiskuluna. Panoksia ei saa miltään osin vähentää, koska puhtaaseen sattumaan perustuvassa pelaamisessa ei ole kyse tulon hankkimisesta vaan tulon käyttämisestä. Tällaiset menot ovat kokonaisuudessaan TVL 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuja vähennyskelvottomia elantomenoja.

Kannanotto

Tulojen ja menojen käsittely tuloverotuksessa

EU/ETA-alueen ulkopuolella järjestetystä vedonlyönnistä ja veikkauksesta saadut tulot (voitot) ovat veronalaista ansiotuloa (TVL 29 §:n 1 momentti ja 61 §:n 1 momentti). Tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan (TVL 110 §:n 1 momentti). Tulot ovat veronalaisia riippumatta siitä, maksetaanko ne suomalaiselle vai ulkomaiselle pankkitilille. Tulo on verotettavaa tuloa myös silloin, jos verovelvollinen voi sen halutessaan nostaa, siirtää pelitililtä pankkitilille tai muuttaa käteiseksi. Tulo on veronalaista, vaikka verovelvollinen ei nostaisikaan saamaansa voittoa vaan käyttäisi sen uuteen peliin. Tulon verotusta ei siis voi myöskään lykätä jättämällä varat pelitilille.

Internetin välityksellä tapahtuvassa pelaamisessa (esimerkkinä nettikasinot) on TVL 85 §:n soveltamisen arvioinnin kannalta olennaista se, onko arpajaisten toimeenpanijan rekisteröity kotipaikka EU/ETA-alueella ja onko arpajaisten toimineenpanijalle myönnetty lisenssi tai toimilupa EU/ETA-alueella vai ei, silloin jos lisenssi tai toimilupa vaaditaan. Jos arpajaisten toimeenpanijan kotipaikka on rekisteröity EU/ETA-alueen ulkopuolelle ja jos pelilisenssin tai -toimiluvan on myöntänyt EU/ETA-alueen ulkopuolinen valtio, ei arpajaisia katsota toimeenpannun EU/ETA-alueen valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti eikä arpajaisista saadun voiton verotukseen sovelleta TVL 85 §:n verovapaussäännöstä.

Yksittäiseen voitolliseen vetoon tai veikkaukseen kohdistuva panos voidaan vähentää kyseisestä pelistä saadun tulon hankkimisesta johtuneena tulonhankkimismenona TVL 29 §:n perusteella. Sen sijaan tappiollisiin vetoihin tai veikkauksiin kohdistuvia panoksia ei voida TVL 29 §:n systematiikan mukaan kohdentaa voitollisten vetojen ja veikkausten tuottamaan tuloon eikä vähentää tulonhankkimismenoina. Kyseiset menot ovat kokonaisuudessaan TVL 31 §:n4 momentissa tarkoitettuja vähennyskelvottomia elantomenoja. Tuloverolaissa ei ole menetysten vähennyskelpoisuutta koskevaa säännöstä, joten tappiollisiin vetoihin tai veikkauksiin kohdistuvia panoksia ei siten voida vähentää myöskään menetyksenä.

Muita yksittäiseen voitolliseen vetoon tai veikkaukseen kohdistuvia menoja (esimerkiksi matkakustannuksia vedon kohteena olevaan ottelutapahtumaan) voidaan vähentää, jos verovelvollinen osoittaa kyseessä olevan menon ja voitollisen vedon tai veikkauksen välillä olevan yhteyden. Tappiollisiin vetoihin tai veikkauksiin kohdistuvia menoja ei voida vähentää tulonhankkimismenoina. Kyseiset menot ovat kokonaisuudessaan TVL 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuja vähennyskelvottomia elantomenoja.

Raha-automaattipeleistä saadut bruttovoitot ovat veronalaista ansiotuloa TVL 29 §:n ja 61 §:n mukaisesti. Peliautomaateista saaduista voitoista ei voida vähentää mitään tulonhankkimiskuluja.

Ilmoittamisvelvollisuus

Verotusmenettelystä annetun lain (18.12.1995/1558, VML) 7 ja 10 §:n mukaan verovelvollisen on ilmoitettava veroviranomaiselle veronalaiset tulonsa, niistä tehtävät vähennykset ja muut verotukseen vaikuttavat tiedot. Muualla kuin Suomessa tai EU/ETA-alueella järjestetyistä vedonlyönti- ja veikkauspeleistä tai peliautomaateista tuloa saaneen henkilön on siten oma-aloitteisesti annettava veroilmoituksessaan tiedot saamistaan veronalaisista tuloista ja niihin kohdistuvista vähennyksistä siltä osin kuin menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.

Verovelvollisen tulee kyetä esittämään selvitys vähennykseksi vaatimiensa menojen perusteesta ja suuruudesta. Selvityksen tulee perustua tositteisiin. Vedonlyöjän tai veikkaajan on käytännössä eriteltävä saamansa tulot (voitot) ja niihin kohdistuvat panokset ja muut menot veto- ja veikkauskohtaisesti, jotta menoja voidaan ottaa huomioon vähennyksenä tuloverotuksessa. Menoja ei siis voida vähentää arviomääräisesti eikä kaavamaisesti esimerkiksi suhteuttamalla voitollisten vetojen ja veikkausten panoksia kaikkien verovuonna pelattujen veikkausten ja vetojen panoksiin.

Verovelvollisen on säilytettävä tuloja ja kuluja koskevat tositteet viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta (VML 11 a § ja 12 §:n 2 momentti). Tositteet on esitettävä veroviranomaisen tai muutoksenhakuviranomaisen vaatimuksesta.

johtava veroasiantuntija Tero Määttä

johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi