KVL:2024/45

A S.à r.l. (hakija), B S.à r.l., C S.à r.l., ja D S.à r.l. (yhteisesti ”Yhtiöt”) olivat luxemburgilaisia yhtiöitä, jotka saivat tuloa Suomessa sijaitsevan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tilojen vuokraamisesta. Hakemuksen mukaan kukin yhtiö oli Suomessa rajoitetusti verovelvollinen Suomessa olevasta kiinteistöstä saamastaan tulosta. Yhtiöillä ei ollut Suomessa TVL 13 a §:ssä tai verosopimuksen 5 artiklassa tarkoitettua kiinteää toimipaikkaa. Näissä olosuhteissa Yhtiöt eivät Suomen ja Luxemburgin välisen verosopimuksen 4 artiklan 1 kappaleen nojalla olleet Suomessa asuvia yhtiöitä.

Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhtiön saama konserniavustus oli Suomessa veronalaista tuloa, jos se liittyi yhtiön Suomessa harjoittamaan liiketoimintaan, josta yhtiölle muodostui Suomeen kiinteä toimipaikka (TVL 10 §:n 1 momentin 2 kohta ja verosopimuksen 7 artiklan 1 kappale). Siten Suomella ei ollut verotusoikeutta Yhtiöiden saamaan konserniavustukseen huolimatta siitä, että Yhtiöt saivat Suomesta kiinteistötuloa. Tässä tilanteessa konserniavustuksen vähentäminen hakijan verotuksessa ei johtanut konserniavustuslain tarkoituksen mukaisesti Yhtiöiden väliseen verotettavan tulon tasaukseen Suomessa.

Keskusverolautakunta katsoi, että Yhtiöitä ei voitu pitää konserniavustuslain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuina kotimaisina osakeyhtiöinä, koska ne eivät olleet verosopimuksen nojalla Suomessa asuvia, eikä niillä ollut Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Tällöin edellytykset konserniavustuksen vähentämiseksi hakijan verotuksessa eivät täyttyneet.

Kun hakija ja konserniavustuksen saajat ainoastaan saivat Suomesta kiinteistötuloa, ne eivät tosiasiassa toimineet samoissa olosuhteissa kuin yhtiö, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa yleisesti verovelvollisena tai kiinteän toimipaikan muodossa. Siten verokohtelu on seurausta siitä, kuinka verotusoikeus oli jaettu Suomen ja Luxemburgin välillä. Tässä tilanteessa verosopimuksen syrjintäkieltoartikla ei ollut esteenä erilaiselle verokohtelulle Suomessa. EUT:n ratkaisu C-231/05, Oy AA huomioiden asiassa ei ollut kysymys myöskään sijoittautumisvapauden rajoittamisesta.

Ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025.

Tuloverolaki 9 § 1 momentti, 10 § 1 momentti 1 ja 2 kohdat
Laki konserniavustuksesta verotuksessa 2 § 1 momentti, 3 §, 4 §
Sopimus Suomen ja Luxemburgin välinen sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 17–18/1983) 3 artikla 3 kappale f kohta, 4 artikla 1 kappale, 24 artikla 1, 2 ja 4 kappaleet
Euroopan Unionin toiminnasta tehty sopimus 18 artikla, 49 artikla ja 54 artikla

(Ei lainvoimainen)