KVL:2022/7

Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A Oy tarjosi suunnatulla osakeannilla avainhenkilöidensä merkittäväksi uuden osakesarjan osakkeita (RLP-osakkeita). Tarkoituksena oli, että annin jälkeen avainhenkilöt omistavat 12–15 % ja B Oy 85–88 % A Oy:n osakkeista. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan RLP-osakkeet oikeuttivat ainoastaan osuuteen siitä yhtiön mahdollisesta arvonnoususta, joka kertyisi merkintähetken jälkeen. RLP-osakkeisiin ei liittynyt muutoin oikeutta saada osuutta mahdollisesta osakkeiden myynti- tai lunastushinnasta tai yhtiön purkautumis- tai muussa vastaavassa tilanteessa saatavista yhtiön varoista, eikä RLP-osakkeisiin liittynyt lainkaan äänioikeutta eikä oikeutta saada voitonjakoa.

Keskusverolautakunta totesi, että konserniavustuksesta verotuksessa annettu laki tai sen esityöt eivät määritelleet tarkemmin, mitä omistuksella osakepääomasta tarkoitetaan mainitun lain 3 §:ssä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ei tule sisällyttää mukaan omistusosuuden laskentaan. Osakeyhtiölakia on konserniavustuslain säätämisen jälkeen muutettu muun muassa siten, että yksityisillä osakeyhtiöillä osakepääoma ei enää ole pakollinen, ja osakkeiden lukumäärä ei enää ole yhteydessä osakepääomaan.

Keskusverolautakunta katsoi, että konserniavustuslain 3 §:ssä säädettyä omistusosuusvaatimusta oli tulkittava siten, että omistusosuusvaatimus täyttyisi, jos yhtiö omistaisi toisen yhtiön ulkona olevista osakkeista vähintään yhdeksän kymmenesosaa. Koska hakemuksessa kuvatun annin jälkeen B Oy ei omistaisi vähintään yhdeksää kymmenesosaa A Oy:n ulkona olevista osakkeista, ei A Oy:n katsottu olevan B Oy:n konserniavustuslain 3 §:ssä tarkoitettu tytäryhteisö eikä A Oy siten voinut antaa elinkeinotulostaan vähennyskelpoista konserniavustusta B Oy:lle. Ennakkoratkaisu verovuosille 2021 ja 2022.

Laki konserniavustuksesta verotuksessa 3 §

Lainvoimainen