Kertaluoton kaikki tiedot
Sivulle Luoton tiedot on koottu kaikki ne tiedot, jotka luotonantajasi on viimeksi ilmoittanut kertaluotostasi. Kertaluottoja ovat esimerkiksi pankkien tarjoamat kertaluotot, kuten asuntolainat, opintolainat ja erilaiset kulutusluotot. Kertaluottoja ovat myös kertaluontoiset pikaluotot eli niin sanotut pikavipit.
Alla olevista kohdista saat apua kertaluotoista ilmoitettavien tietojen tulkitsemiseksi. Jos tiedon kohdalla lukee "Tietoa ei ole ilmoitettu", luotonantaja ei ole ilmoittanut kyseistä tietoa rekisteriin esimerkiksi siksi, ettei tieto koske kyseistä luottoa.
- Luoton numero
- Luoton numero on luotonantajan luoma tunniste, joka yksilöi luoton.
- Luottosopimus tehty
- Luottosopimuksen tekopäivämäärä on se päivä, jolloin luotonantaja on tehnyt kanssasi sitovan sopimuksen luotosta.
- Vertaislaina
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, onko se välittänyt luoton vertaislainanvälittäjänä. Vertaislainan välittäminen tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi yksityishenkilö lainaa toiselle yksityishenkilölle rahaa vertaislainanvälittäjänä toimivan yrityksen avulla.
Positiivisesta luottotietorekisteristä näet sen, mihin pääasialliseen käyttötarkoitukseen luotto on sinulle myönnetty. Kertaluotto on ainoa luottotyyppi, josta käyttötarkoitus ilmoitetaan. Luotonantaja on siis ilmoittanut vain yhden käyttötarkoituksen, vaikka niitä olisi ollut tosiasiassa useita. Käyttötarkoitus näkyy jo Yhteenveto-sivulla.
Opintolainan takaussaatava
Jos Kela on taannut opintolainasi ja maksanut sen pankille, Kela perii sinulta pankille maksamansa summan. Tätä summaa kutsutaan opintolainan takaussaatavaksi. Kela ilmoittaa opintolainan takaussaatavien tiedot rekisteriin. Opintolainan takaussaatavan tiedot ovat rekisterissä kuitenkin suppeammat kuin muiden luottojen tiedot, joten osa kohdista luoton tiedoissa on tyhjiä. Jos tarvitset lisätietoja opintolainan takaussaatavaan liittyen, ota yhteyttä Kelaan.
Asuntolaina
Asuntolaina tarkoittaa asunnon hankkimiseksi tai korjaamiseksi otettua luottoa. Myös yhtiölainan maksamiseksi otettu luotto voi olla asuntolaina. Asuntoluoton tarkempi määritelmä on kuluttajansuojalain 7 ja 7a luvuissa (851/2016). Asuntolainalla tarkoitetaan lisäksi sellaista luottoa, joka on myönnetty asuinhuoneiston, asuinkiinteistön tai asuinrakennuksen peruskorjausta varten ja jonka vakuudeksi annetaan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet, asuinkiinteistö tai kiinteistöä koskeva käyttöoikeus rakennuksineen.
Asuntolaina ensiasuntoon
Ensiasunnon eli ensimmäisen itse omistamasi asunnon hankkimiseksi otettu asuntolaina. Ensiasunto voi olla yksin sinun omistuksessasi tai yhdessä toisen kanssa hankittu.
Asuntolaina vapaa-ajanasuntoon
Vapaa-ajanasunnon eli esimerkiksi mökin tai muun loma-asunnon hankkimiseksi otettu asuntolaina.
Asuntoluotto sijoitusasuntoon
Sijoitusasunnon hankkimiseksi otettu asuntolaina. Sijoitusasunto on asunto, jota omistaja ei käytä vakituisena asuntona ja josta asunnon omistaja pyrkii saamaan taloudellista hyötyä esimerkiksi vuokraamalla sitä.
Opintolaina
Esimerkiksi opiskeluun tai opintomatkojen rahoittamiseen myönnetty laina. Myös alaikäiselle myönnetty opintolaina näkyy rekisterissä.
Kuluttajaluotto liikennevälineen hankkimiseksi
Esimerkiksi auto- tai venelaina. Liikennevälineellä tarkoitetaan sellaista liikennevälinettä ja siihen mahdollisesti liittyviä lisävarusteita, joka rekisteröidään liikenneasioiden rekisteriin. Liikenneasioiden rekisteri on määritelty liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017). Tällaisia liikennevälineitä ovat kaikki ajoneuvot, ilma-alukset, alukset ja vesikulkuneuvot, rautatieliikenteen kalusto ja näihin liittyvät laitteet.
Muu kuluttajaluotto
Kaikki muut kuluttajille myönnetyt luotot. Kuluttaja tarkoittaa yksittäistä ihmistä, joka hankkii tavaroita tai palveluita pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinotoimintaa varten. Tämä käyttötarkoitus kattaa siis kaikki kuluttajalle myönnetyt luotot, jotka eivät ole asuntolainoja, opintolainoja, liikennevälineen hankkimiseksi myönnettyjä kuluttajaluottoja tai opintolainan takaussaatavia. Esimerkiksi tavallisen kulutusluoton käyttötarkoitus on "muu kuluttajaluotto".
- Markkinointinimi
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin oman markkinointinimensä tai aputoiminimensä. Markkinointinimellä tarkoitetaan tässä sitä nimeä, jota luotonantaja käyttää markkinoinnissaan.
- Tunniste
- Luotonantajan tunniste on yrityksen yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus. Jos luotonantaja on ulkomaalainen, ilmoittaa se Y-tunnuksen sijaan ulkomaisen organisaatiotunnisteen.
- Virallinen nimi
- Luotonantajan virallinen nimi on sen kaupparekisteriin rekisteröity toiminimi.
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin tiedon siitä, oletko luoton ainoa velallinen vai oletko ottanut yhteisen luoton. Näet yhteisvelallisten lukumäärän sekä sellaisten velallisten etunimen ja sukunimen, joilla on suomalainen henkilötunnus. Jos luoton yhteisvelallisella ei ole suomalaista henkilötunnusta tai toinen osapuoli on esimerkiksi yritys, et näe yhteisvelallisen nimeä. Jos yhteisvelalliset haluavat nähdä omalta osaltaan luotosta tarkempia tietoja, tulee heidän kirjautua sähköiseen asiointipalveluun omilla tunnuksillaan.
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin tiedon siitä, missä valuutassa luotto on myönnetty sinulle.
- Myönnetty määrä
- Myönnetty määrä tarkoittaa sitä kokonaismäärää, joka sinulle on luottona myönnetty.
- Nostettu määrä
- Nostettu määrä tarkoittaa sitä määrää, jonka olet luottoa todellisuudessa nostanut. On mahdollista, että sinulle on myönnetty suurempi luotto kuin mitä olet oikeasti luottoa nostanut. Luottosopimuksesta riippuen luottoa voi olla myös mahdollista nostaa osissa eli koko myönnettyä määrää ei ole välttämättä pakko nostaa kerralla.
- Luoton saldo
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin tiedon ajankohtaisesta saldosta. Luoton saldo tarkoittaa luotosta maksamatta olevaa pääoman määrää ilman korkoja tai kuluja.
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin luottosopimuksen tekemisestä johtuvat kertakulut. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi luoton hakemisesta ja luottosopimuksen tekemisestä perittävät kulut ja palkkiot, tietyn maksuvälineen käytöstä perittävät maksut, luoton järjestelypalkkio, toimitusmaksu tai muu vastaava, maksut luotonvälittäjälle luottosopimuksen tekemisen tai luoton avaamisen yhteydessä, rahojen tilille siirtämisestä aiheutuneet erillismaksut eli esimerkiksi niin sanotun nopeutetun käsittelyn tai noston lisämaksu. Luotonantaja ilmoittaa positiiviseen luottotietorekisteriin kulut, jotka otetaan huomioon kuluttajansuojalain 7 luvun 6 §:n mukaisen todellisen vuosikoron laskennassa.
Kuluja ja luottokustannuksia voidaan periä sinulta myös luoton koko elinkaaren ajan. Tällaiset kulut eivät sisälly luottosopimuksen tekemisestä johtuviin kertakuluihin. Jos luottokustannuksia jaetaan maksettavaksi esimerkiksi kuukausittaisen lyhennyksen yhteydessä tai muuten erissä, näet ne ilmoitetuissa maksutapahtumissa.
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin kaikki luoton korkotiedot, jotka otetaan huomioon todellisen vuosikoron laskennassa. Viivästyskorko on sopimusrikkomuksesta johtuva kulu, joten sitä ei ilmoiteta rekisteriin. Näet kaikki luotonantajan rekisteriin ilmoittamat luottokohtaiset korkotiedot, mutta mitään näistä tiedoista ei kerrota muille luotonantajille, jos ne tilaavat luottotietorekisteriotteen sinusta. Kela ei ilmoita opintolainojen takaussaatavista korkotietoja, joten opintolainan takaussaatavasta ei ole korkotietoja rekisterissä.
- Kokonaiskorko
- Kokonaiskorko kertoo luotosta perittävän kokonaiskoron prosentteina. Esimerkiksi jos luotosta peritään 1 %:n marginaalikorko ja sen lisäksi pankin oma viitekorko, joka sopimushetkellä on 1 %, luotonantaja ilmoittaa kokonaiskoroksi 2 %. Jos luotto on koroton, kokonaiskorko näkyy lukuna 0. Jos luotosta on mahdollista periä eri suuruisia korkoa, luotonantaja ilmoittaa yleensä rekisteriin korkeimman mahdollisen koron. Jos luottosi on eräännytetty ja eräännyttämisen jälkeen peritään pelkästään viivästyskorkoa, luoton kokonaiskorkotietoa ei ole rekisterissä.
- Marginaali
- Lainan korko muodostuu yleensä viitekorosta ja marginaalista. Marginaali tarkoittaa pankin perimää hintaa luotosta muiden kulujen lisäksi. Luotonantaja määrittää marginaalin aina asiakaskohtaisesti esimerkiksi luottosopimuksessa. Jos luottosi on eräännytetty ja eräännyttämisen jälkeen peritään pelkästään viivästyskorkoa, marginaali voi olla rekisterissä 0.
- Todellinen vuosikorko sopimuksen tekohetkellä
- Todellisella vuosikorolla tarkoitetaan kuluttajansuojalain mukaisesti laskettua todellista vuosikorkoa, joka on ilmoitettu sinulle luottosopimuksen tekemisen yhteydessä. Jos sopimuksessa on erilaisia korkovaihtoehtoja, luotonantaja ilmoittaa tässä yleensä korkeimman mahdollisen todellisen vuosikoron sopimuksen tekohetkellä.
- Koron tyyppi
- Koron tyypin vaihtoehtoina ovat rekisterissä euriborkorko, pankin oma viitekorko, muu vaihtuva korko, kiinteä korko ja koroton. Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin tiedon koron tyypistä sen mukaan, mistä koron tyypistä olette luottosopimuksessa sopineet.
- Euriborkorolla tarkoitetaan euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoa (Euro Interbank Offered Rate), jota käytetään yleisesti lainojen ja talletusten viitekorkona.
- Pankin omalla viitekorolla tarkoitetaan viitekorkoa, jonka muutoksesta pankki tai pankkiryhmä päättää. Pankin omaa viitekorkoa kutsutaan usein primekoroksi.
- Luotonantaja ilmoittaa koron tyypiksi "muu vaihtuva korko", jos korko on jokin muu kuin euribor, pankin oma viitekorko tai kiinteä korko. Muu vaihtuva korko saattaa näkyä myös eräännytetyllä luotolla, josta peritään vain viivästyskorkoa.
- Kiinteällä korolla tarkoitetaan korkoa, joka pysyy samana koko sovitun jakson tai lainan keston ajan.
- Luotonantaja ilmoittaa koron tyypiksi "koroton", jos luotosta ei luottosopimuksen mukaan peritä lainkaan korkoa.
- Koronmääräytymisjakso
- Jos luotonantaja on ilmoittanut koron tyypiksi euribor, niin koronmääräytymisjakso tarkoittaa sen muutosväliä. Euriborin määräytymisjakso on aina kuukausina, esimerkiksi 12 kuukautta.
- Kiinteän koron jakson loppupäivä
- Jos luottoon on sovittu aluksi kiinteän koron jakso, näet tässä sen päättymispäivän, mikäli luotonantaja on ilmoittanut sen.
- Korkosidonnaisuuden tyyppi kiinteän koron jakson jälkeen
- Jos luotossa on kiinteän koron jakson jälkeen vielä laina-aikaa jäljellä ja sille on luotonantajan kanssa sovittu jokin toinen koron tyyppi, näet sen tässä kohdassa. Koron tyyppi voi tässä olla euriborkorko, pankin oma viitekorko, muu vaihtuva korko tai koroton.
Jos luottoon on sovittu jokin korkosuojaus, tässä näet tarkemmat rekisteriin ilmoitetut tiedot siitä. Korkosuojaus suojaa sinua luoton koron nousuilta sen mukaisesti, mitä olet luotonantajan kanssa korkosuojauksesta sopinut. Korkosuojauksia on erilaisia. Rekisteriin ilmoitettavia korkosuojauksia ovat korkoputki, korkokatto ja kiinteä korko.
- Lyhennystapa
- Olet sopinut lyhennystavasta luotonantajan kanssa luottosopimuksessa.
- Luoton lyhennystavaksi voidaan ilmoittaa tasalyhennys, kiinteä tasaerä, annuiteetti, bullet, balloon tai muu lyhennystapa.
- Tasalyhennyksessä luotosta maksettavan lyhennyksen määrä pysyy koko laina-ajan samansuuruisena, mutta kuukausittaisen maksuerän suuruus vaihtelee koron määrän mukaan. Tällöin takaisinmaksuerien suuruus useimmiten pienenee laina-ajan loppua kohti, koska luotosta maksettavan koron määrä pienenee.
- Kiinteässä tasaerässä luotosta maksettavat takaisinmaksuerät ovat aina samansuuruisia riippumatta koron muutoksista. Koron nousu pidentää laina-aikaa. Tasa-erässä maksuerään sisältyvän lyhennyksen määrä kasvaa laina-ajan loppua kohti, koska luotosta maksettavan koron määrä eli koron osuus pienenee.
- Annuiteetti eroaa kiinteästä tasaerästä siten, että koron muuttuessa myös takaisinmaksuerän suuruus muuttuu. Koron nousu ei siis pidennä laina-aikaa mutta suurentaa takaisinmaksuerää.
- Bullet tarkoittaa sitä, että luoton pääoma maksetaan takaisin yhdessä erässä.
- Balloon tarkoittaa sitä, että luoton viimeinen maksuerä on huomattavasti muita maksueriä suurempi.
- Muu lyhennystapa tarkoittaa tilanteita, joissa luoton lyhennystapaa ei ole erikseen sovittu. Luotto voi olla esimerkiksi perinnässä.
- Lyhennysväli
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin kanssasi sovitun lyhennysvälin kuukausina, jos lyhennystapa on jokin muu kuin "bullet" tai "muu lyhennystapa". Esimerkiksi jos lyhennät luottoa joka kuukausi, näet kohdassa merkinnän 1 kuukausi, ja jos lyhennät joka toinen kuukausi, näet kohdassa merkinnän 2 kuukautta.
- Viimeinen eräpäivä
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin luottosopimuksessa sovitun maksuohjelman viimeisen eräpäivän, jos se on tiedossa. Jos luotto on eräännytetty, luotonantaja ei ilmoita rekisteriin luoton perinnässä sovitun maksuohjelman viimeistä eräpäivää.
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin luoton maksutapahtumat. Näet tässä kohdassa vain viimeisimmän maksutapahtuman. Maksutapahtuma voi olla luoton lyhennys tai muu
maksutapahtuma, kuten luottoon liittyvien kulujen tai korkojen maksamista. Luotonantaja ilmoittaa eriteltyinä varsinaisen luoton lyhennyksen määrän, koron määrän ja muiden luottokulujen kuin koron määrän. Lisäksi luotonantaja ilmoittaa sen päivämäärän, jolloin viimeisin maksutapahtuma on tehty. Jos viimeisimmän maksutapahtuman arvo on 0, voi kyseessä olla tietojen virheen korjaus
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin lyhennysvapaat, jotka luotonantaja on sopinut kanssasi luottosopimuksessa. Lyhennysvapaa tarkoittaa tietyksi ajanjaksoksi sovittua maksuvapaata. Usein lyhennysvapaa koskee vain luoton pääomaa, eli mahdollisia korkoja ja kuluja voit silti joutua maksamaan. Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin vain erikseen sovittavat lyhennysvapaat ja niistä lyhennysvapaan jakson alku- ja loppupäivä. Rekisterissä et näe sopimukseen perusominaisuutena kuuluvia, sinun omassa hallinnassasi olevia lyhennysvapaita, joista et tee erillistä sopimusta luotonantajan kanssa. Luotonantaja voi ilmoittaa luottoon useita lyhennysvapaita.
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin ne tulotiedot, jotka se on selvittänyt arvioidessaan luottokelpoisuuttasi, esimerkiksi lainaneuvotteluissa. Luotonantaja ilmoittaa tulot kuukausituloina eroteltuina brutto- ja nettotuloon. Tulotiedot näet aina euroissa. Jos luotonantaja on selvittänyt vain joko bruttotulot tai nettotulot, luotonantaja ilmoittaa vain ne tiedot, jotka se on selvittänyt. Kohdassa Tulotiedot on selostettu ne tulotiedot, jotka luotonantaja on saanut sinusta luottotietorekisteriotteella. Nämä tulotiedot ovat peräisin tulorekisteristä.
- Bruttotulot
- Bruttotulo tarkoittaa luotonantajan ilmoittamaa sinulta selvittämäänsä tuloa, josta ei ole vähennetty veroja tai tehty muitakaan vähennyksiä.
- Nettotulot
- Nettotulo tarkoittaa luotonantajan ilmoittamaa sinulta selvittämäänsä tuloa, josta on vähennytty verot ja muut vähennykset.
- Luottoon liittyy vakuus
- Luotonantaja ilmoittaa, liittyykö luottoosi vakuus. Vakuustieto ilmoitetaan kertaluottojen ja jatkuvien luottojen osalta. Vakuus tarkoittaa omaisuutta, jonka velallinen antaa pankille vakuudeksi siltä varalta, ettei pysty maksamaan luottoa sovitusti takaisin. Vakuus voi olla myös takaus. Takauksessa joku taho, esimerkiksi lähisukulainen, lupautuu vastaamaan velastasi.
- Vakuuden tyyppi
- Luotolla voi olla erilaisia vakuuksia. Vakuudet on rekisterissä jaoteltu erilaisiin tyyppeihin. Jos luotossasi on useita erityyppisiä vakuuksia, ne näkyvät rekisterissä erikseen. Esimerkiksi jos yhdessä luotossa on vakuutena asunto ja henkilötakaus, näkyvät ne molemmat rekisterissä. Rekisterissä ei kuitenkaan ole esimerkiksi vakuuden euromääräistä arvoa tai vakuuksien arvostuksen päivämäärää.
- Vakuuden tyyppejä ovat asunto-omaisuus, muu kiinteä omaisuus, osamaksurahoituksen kohde ja muu irtain omaisuus. Lisäksi vakuuden tyyppeihin kuuluvat henkilötakaus, valtiontakaus ja muu takaus.
- Asunto-omaisuus tarkoittaa sitä, että luoton vakuutena on asuinkiinteistö, asunto-osakkeet tai asuinrakennus, joka sijaitsee kiinteistöä koskevan käyttöoikeuden, kuten maanvuokraoikeuden, nojalla hallitulla alueella (esimerkiksi omakotitalo vuokratontilla). Sillä ei ole merkitystä, onko kiinteistö tai huoneisto tarkoitettu vakituiseen käyttöön tai vapaa-ajan asunnoksi. Vakuuden tyyppinä on "asunto-omaisuus" myös silloin, jos vakuutena on sijoitusasunto, asumisoikeusasunto tai osaomistusasunto.
- Muu kiinteä omaisuus tarkoittaa, että vakuutena on muuta kiinteää omaisuutta kuin edellä kuvattua asunto-omaisuutta. Vakuutena voi esimerkiksi olla peltoa, metsiä tai muuhun kuin asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä.
- Osamaksurahoituksen kohde tarkoittaa sitä, että luoton vakuutena on osamaksulla hankittu tavara, kuten ajoneuvo.
- Muu irtain omaisuus tarkoittaa sitä, että luoton vakuutena on muuta irtainta omaisuutta kuin asunto-omaisuutta tai osamaksurahoituksen kohde. Tällaista omaisuutta voivat olla esimerkiksi erilaiset arvopaperit, kuten pörssiosakkeet tai muut kuin asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, sekä esimerkiksi arvotaide tai jalometallit.
- Muu vakuus tarkoittaa sitä, että luoton vakuutena on jotain sellaista omaisuutta, joka ei sovi muihin edellä kuvattuihin vakuuskategorioihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yrityskiinnitys tai luottovakuutus.
- Henkilötakaus tarkoittaa sitä, että joku muu henkilö takaa lainan maksamisen eli hän sitoutuu maksamaan takaamaltaan osin lainan takaisin luotonantajalle. Jos takaajia on useampia, on rekisterissä kaikkien takaajien tiedot. Jos takaajalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, näet vakuuden tyyppinä tiedon ”muu takaus".
- Valtiontakaus tarkoittaa sitä, että luoton vakuutena on valtiontakaus eli valtio on sitoutunut maksamaan takaamaltaan osin luoton takaisin luotonantajalle. Esimerkiksi opintolainassa tai asuntolainassa voi olla valtiontakaus.
- Muu takaus tarkoittaa sitä, että luotolla on jokin muu takaus kuin henkilö- tai valtiontakaus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kaupalliset takaukset sekä seurakunnan, kunnan tai muun yhteisön antamat takaukset. Myös Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja Takuusäätiön antaman takauksen tyypiksi ilmoitetaan "muu takaus". Samoin jos takaajalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, näet vakuuden tyyppinä tiedon ”muu takaus".
Kuluttajansuojalain mukainen luotto
Luotonantajan tulee ilmoittaa viranomaisten tarpeita varten rekisteriin, onko kyseessä kuluttajaluotto eli onko luotto kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluva kuluttajaluotto tai 7 a luvun soveltamisalaan kuuluva asunto-omaisuuteen liittyvä kuluttajaluotto vai muu kuin kuluttajaluotto.
- Kuluttajaluotto (7 luku)
- Kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvalla kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka luotonantaja myöntää kuluttajalle ja josta peritään korkoa tai muita maksuja. Tällaisia luottoja ovat esimerkiksi opintolainat, sijoituslainat, luottokortit, osamaksukaupat sekä erilaiset kulutusluotot. Myös kuluttajaluottoihin rinnastuvat luotot, kuten vertaislainat ja vuokra- ja muut sopimukset (leasingsopimukset), ilmoitetaan 7 luvun soveltamisalaan kuuluviksi.
- Asunto-omaisuuteen liittyvä kuluttajaluotto (7a luku)
- Kuluttajansuojalain 7 a luvun soveltamisalaan kuuluvalla asunto-omaisuuteen liittyvällä luotolla tarkoitetaan asunto-omaisuuden hankkimiseksi myönnettyä luottoa sekä luottoa, jonka vakuudeksi on annettu asunto-omaisuutta. Tällaisia luottoja voivat olla esimerkiksi asuntolainat, sijoitusasuntolainat ja peruskorjauslainat. Tieto ilmoitetaan rekisteriin vain luotoista, jotka on myönnetty kuluttajansuojalain 7 a luvun voimaantulon (1.1.2017) jälkeen.
- Muu kuin kuluttajaluotto
- Positiivisessa luottotietorekisterissä muu kuin kuluttajaluotto tarkoittaa opintolainan takaussaatavaa.
Hyödykesidonnainen luotto
Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, onko kyse hyödykesidonnaisesta luotosta. Hyödykesidonnainen luotto on kulutushyödykkeen, kuten auton tai huonekalujen, hankkimista varten myönnetty kuluttajaluotto, jonka myöntää myyjä, palveluksen suorittaja tai näiden puolesta toimiva elinkeinonharjoittaja.
Myös luottokortit ilmoitetaan rekisteriin hyödykesidonnaisina luottoina. Hyödykesidonnaisina luottoina ei ilmoiteta esimerkiksi asuntoluottoja tai opintolainoja.
- Luotossa on maksuviiveitä
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, jos luotossa on maksuviiveitä. Maksuviive tarkoittaa sitä, että sinulla on luottoon liittyvä maksu osittain tai kokonaan maksamatta. Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin vain 60 päivää viivästyneet maksut, eli tätä vähemmän viivästynyt maksu ei näy rekisterissä.
- Luotto on eräännytetty
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, jos luotto on maksuviiveen vuoksi eräännytetty kokonaan maksettavaksi. Eräännyttäminen tarkoittaa, että luotonantaja voi vaatia tulevien maksuerien tai koko luoton maksamista etukäteen. Jos luotto on eräännytetty muun syyn kuin maksuviiveen vuoksi, eräännyttäminen ei näy rekisterissä.
- Luotto on velkajärjestelyn maksuohjelmassa
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, jos luotto on tuomioistuimen vahvistaman velkajärjestelyn maksuohjelman piirissä. Luotonantaja ilmoittaa velkajärjestelyn maksuohjelman piiriin kuuluvista luotoista tavallista vähemmän tietoja rekisteriin. Tämän vuoksi velkajärjestelyn maksuohjelman piirissä olevista luotoista et näe esimerkiksi maksutapahtumia, saldotietoja tai korkotietoja. Jos velkajärjestely raukeaa eikä luotto ole siis enää velkajärjestelyssä, luotonantaja ilmoittaa tästä rekisteriin ja näet sen jälkeen kaikki luoton tiedot. Tieto näkyy kaikille velallisille, jos joku luoton velallisista on velkajärjestelyn piirissä.
- Vapaaehtoiset velkajärjestelyt tai muut mahdolliset yksityisten toimijoiden tarjoamat velkajärjestelyt, esimerkiksi erilaiset yhdistelylainat, eivät ole tässä tarkoitettuja velkajärjestelyjä.
- Luotto on yrityssaneerausohjelmassa
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, jos luotto kuuluu tuomioistuimen vahvistaman yrityssaneerausohjelman piiriin. Luotonantaja ilmoittaa yrityssaneerausohjelman piiriin kuuluvista luotoista tavallista vähemmän tietoja rekisteriin. Tämän vuoksi yrityssaneerausohjelma piirissä olevista luotoista et näe esimerkiksi maksutapahtumia, saldotietoja tai korkotietoja. Jos saneerausohjelma raukeaa, luotonantaja ilmoittaa tästä rekisteriin ja näet sen jälkeen luoton tiedot normaalisti.
- Luotto on siirretty toiselta luotonantajalta
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, jos luotto on siirtynyt sille toiselta luotonantajalta. Luoton siirrosta on kyse esimerkiksi silloin, kun luotonantaja on myynyt luoton toiselle luotonantajalle tai luotto on siirretty konsernissa sisäisesti toiselle organisaatiolle.
- Luotto siirretään toiselle luotonantajalle
- Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin, jos se on siirtänyt luoton toiselle luotonantajalle. Luoton siirrosta on kyse esimerkiksi silloin, kun luotonantaja on myynyt luoton toiselle luotonantajalle tai luotto on siirretty konsernissa sisäisesti toiselle organisaatiolle. Luotto poistetaan rekisteristä muutaman päivän kuluessa, ja uusi luotonantaja ilmoittaa luoton rekisteriin. Luotto näkyy jatkossa uuden luotonantajan ilmoittamana tietona sekä rekisterissä että rekisteriotteessa.
- Siirretty luotto voi näkyä luottojen tiedoissa siirron takia muutaman päivän ajan kahteen kertaan, vaikka sinulla on tosiasiassa yksi luotto. Myös luottotietorekisteriotteessa näkyy vain yksi luotto.
- Luotto on päättynyt
- Kaikki luoton tiedot poistuvat näkyvistä sekä asiointipalvelusta että luottotietorekisteriotteesta, kun luotonantaja ilmoittaa luoton päättyneeksi. Jos luotto kuitenkin siirretään toiselle luotonantajalle, voi luotto näkyä päättyneenä muutaman päivän ajan ennen kuin luoton tiedot kokonaan häviävät rekisteristä.
- Luoton tietojen paikkansapitävyys on kiistetty
- Tämä merkintä näkyy silloin, kun olet kiistänyt jonkin luoton tiedon paikkansapitävyyden ja vaatinut tietojen käsittelyn rajoittamista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 18 artiklan perusteella. Positiivisesta luottotietorekisteristä annetussa laissa on säädetty, että vaatimuksestasi huolimatta voimme tällaisessa tilanteessa luovuttaa luoton tiedot luottotietorekisteriotteessa. Merkintä kiistämisestä näkyy myös luottotietorekisteriotteessa. Poistamme merkinnän pyynnöstäsi tai sitten, kun Tulorekisteriyksikkö on varmistanut tietojen paikkansapitävyyden tai havaittu virhe on korjattu.
Tietoja päivitetty kertoo sen ajankohdan, jolloin luotonantajasi on viimeksi päivittänyt luoton tietoja. Luotonantaja on voinut päivittää yhtä tai useampaa tietoa.