Tietojen luovuttaminen positiivisesta luottotietorekisteristä

Tähän dokumenttiin on koostettu tietoa positiivisesta luottotietorekisteristä luovutettavista tiedoista, tiedonsaajista sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoituksista rekisterin ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa.

Positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa 1.2.2024 lähtien rekisteriin ilmoitetaan kuluttajaluottojen ja näihin rinnastuvien luottojen tiedot. Ensimmäisen vaiheen tietojen hyödyntäminen alkaa 1.4.2024. Toisessa vaiheessa vuoden 2025 lopussa luotonantajat alkavat ilmoittaa muille luonnollisille henkilöille kuin kuluttajille myönnettyjä luottoja. Toisen vaiheen tietojen hyödyntäminen alkaa 1.4.2026. Toisen vaiheen tietojen hyödyntämistä käsitellään erillisessä dokumentissa, joka julkaistaan lähempänä toisen vaiheen käyttöönottoa.

Tässä dokumentissa ei anneta yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten organisaatio voi hakea tietolupaa, asioida Tulorekisteriyksikön kanssa tai teknisesti noutaa luottotietorekisteriotteen. Dokumentissa ei myöskään käsitellä yksityishenkilön pääsyä omiin tietoihinsa tai muita EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia rekisteröidyn oikeuksia.

Tietoa edellä luetelluista asioista löydät seuraavista ohjeista (osa julkaistaan myöhemmin):

• luottotietorekisteriotteen kyselyn rajapintakuvaus (pdf)
• sovelluskehittäjän yleisohjeistus (pdf) 
• luotonantajien tietoluvan hakemisen ohje
• tietosuojakäytäntömme
• sähköisen asiointipalvelun ohjeet yksityishenkilöille

Tulorekisteriyksikön toimivaltaan ei kuulu antaa ohjeita siitä, miten organisaation pitää käyttää luottotietorekisteriotteen tietoja, kun se myöntää luoton. Luotonmyöntöprosessista antavat ohjeita valvovat viranomaiset.

1 Dokumentissa käytetyt termit

Kuluttajaluotolla tarkoitetaan sellaista kuluttajaluottoa tai kuluttajaluottoon rinnastuvaa luottoa, johon sovelletaan kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun tai 7 a luvun säännöksiä.

Luotonantajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalain mukaista elinkeinonharjoittajaa, joka sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää luoton luotonsaajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna taloudellisena järjestelynä. Luotonantajana pidetään myös sellaista elinkeinonharjoittajaa, joka välittää jonkun muun kuin luotonantajan myöntämän luoton luotonsaajalle (vertaislainanvälittäjä).

Tässä dokumentissa luotonantajalla tarkoitetaan myös toimijaa, jolla on muussa kuin luoton myöntämisen tilanteessa velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus tai tarkistaa luotonsaajaa koskevien tietojen ajantasaisuus. Ne luotonantajat, joilla on oikeus hyödyntää positiivisesta luottotietorekisteristä saatavia tietoja, on määritelty positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain (739/2022) 21 §:ssä.

Luottotietorekisteriotteella tarkoitetaan positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain mukaista luottotietoraporttia.

2 Positiivisen luottotietorekisterin tietojen salassapito ja julkisuus

2.1 Salassa pidettävät tiedot ja henkilötiedot

Positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 3 §:n mukaan rekisteriin talletetut tiedot ovat ilmoitusvelvollisen nimeä ja yritys- ja yhteisötunnusta tai ulkomaista organisaatiotunnistetta lukuun ottamatta salassa pidettäviä. Positiivisen luottotietorekisterin tietoja saa luovuttaa ainoastaan positiivisesta luottotietorekisteristä annetussa laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin.

Lisäksi tietoja voidaan luovuttaa rekisteristä seuraaviin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) mukaisiin käyttötarkoituksiin:

• asianosaisen oikeus tiedonsaantiin (11 §)
• oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta (12 §)
• esimerkiksi virka-aputehtävän suorittaminen (26 §:n 3 momentti)
• esimerkiksi ennakkotiedon, ennakkoratkaisun tai kantelun käsitteleminen (29 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta).

Positiivisen luottotietorekisterin tiedot ovat henkilötietoja, joiden käsittelyssä on noudatettava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) sekä tietosuojalain (1050/2018) säännöksiä.

Rekisterin tietojen käsittelyssä on noudatettava yksityiselämän suojan ja tietoturvallisuuden vaatimuksia sekä hyvää tietojenkäsittely- ja tiedonhallintatapaa. Rekisteristä saatuja tietoja koskee salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, eli tietoja ei saa paljastaa eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi (julkisuuslain 22 ja 23 §).

2.2 Julkiset tiedot

Positiiviseen luottotietorekisteriin tallennettu ilmoitusvelvollisen nimi, yritys- ja yhteisötunnus ja ulkomainen organisaatiotunniste ovat julkisia tietoja. Positiivisen luottotietorekisterin verkkosivuilla on saatavissa tieto luotonantajista, jotka on hyväksytty ilmoittajiksi ja joille on tehty myönteinen päätös yhteyksien avaamisesta.

Tietojen ilmoittajat

3 Positiivisen luottotietorekisterin tiedon hyödyntäjät

Positiivisen luottotietorekisterin tiedon hyödyntäjillä tarkoitetaan niitä luotonantajia ja viranomaisia, joilla on laissa säädetty oikeus saada tietoja rekisteristä. Tiedon hyödyntäjiä ovat myös luottotietoyritykset joille voidaan luovuttaa tieto vapaaehtoisesta luottokiellosta, jos kiellon tehnyt henkilö antaa tähän suostumuksen.

Luottotietorekisteriotteiden luovutuksesta luotonantajille peritään maksu. Sen sijaan viranomaisilta ja luottotietoyrityksiltä ei peritä maksua tietojen luovutuksista. Maksullisuus perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992) ja valtion maksuperusteasetukseen (211/1992) sekä valtiovarainministeriön asetukseen positiivisesta luottotietorekisteristä annettavien suoritusten maksullisuudesta (1108/2023). Valtiovarainministeriön asetus määrittelee luottotietorekisteriotteen kappalehinnan. Asetus on voimassa määräajan ja se uusitaan vuosittain. 

3.1 Luotonantajat ja luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitukset

Positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 21 §:ssä säädetään niistä luotonantajista, joille 22 §:ssä tarkoitetut luottotietorekisteriotteen tiedot voidaan rekisteristä luovuttaa salassapitosäännösten estämättä. Lisäksi lain 21 §:ssä säädetään niistä käyttötarkoituksista, joita varten Tulorekisteriyksikkö voi luovuttaa luottotietorekisteriotteen tietoja luotonantajille. Tietoja ei saa käyttää kuin laissa säädettyihin tarkoituksiin. Luotonantaja vastaa positiivisesta luottotietorekisteristä saatujen tietojen lainmukaisesta käytöstä.

3.1.1 Tietojen hyödyntäminen luotonannossa

Luotonantajat saavat käyttää rekisterin tietoja henkilön luottokelpoisuuden arviointiin luotonannon yhteydessä. Rekisteristä luovutettavat tiedot ovat sellaisia, joita jo nykyisin on käytettävä luonnollisen henkilön luottokelpoisuuden arvioinnissa.

Tulorekisteriyksikkö ei ota kantaa luottokelpoisuuden arviointiin eikä esimerkiksi siihen, missä tilanteissa luotonantajan pitää tilata luottotietorekisteriote tai kuinka vanhaa otetta luotonantotilanteessa voi käyttää. Luottotietorekisteriotteen käyttöä luottokelpoisuuden arvioinnissa valvovat kuluttaja-asiamies ja Finanssivalvonta. Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta valvoo tietosuojavaltuutettu.

Lisätietoja luottotietorekisteriotteen tietojen hyödyntämisestä ja käyttötarkoituksista:

Kuluttajansuojalaki (38/1978) (finlex.fi)
Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014) (finlex.fi)

Kuluttaja-asiamiehen linjaus kuluttajaluottojen tarjoamisesta (kkv.fi)

Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 4/2018: Luottoriskien hallinta ja luottokelpoisuuden arviointi rahoitussektorin valvottavissa
Dnro FIVA 10/01.11/2020, Annettu 5.3.2018, muutettu 20.10.2020, voimassa 30.6.2021 alkaen

3.1.2 Luotonantajien tiedonsaantioikeus

Rekisterin ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa tiedonsaantioikeus on seuraavilla positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 21 §:ssä määritellyillä luotonantajilla:

A. Finanssivalvonnan valvonnassa oleva luotonantaja tai luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin merkitty luotonantaja tai vertaislainanvälittäjä, joka myöntää tai välittää positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitettavia kuluttajaluottoja (lain 16 § 1 momentin mukainen ilmoitusvelvollinen elinkeinonharjoittaja). Tiedonsaantioikeus on seuraavissa tilanteissa:

• • Luotonantajalla on kuluttajansuojalain mukainen velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ennen luottosopimuksen tekemistä tai luottosopimuksen tekemisen jälkeen, jos luoton määrää tai luottorajaa korotetaan merkittävästi.
  • Luotonantajalla on kuluttajansuojalain mukainen velvollisuus varmistaa kuluttajaa koskevien tietojen ajantasaisuus, kun kuluttaja ja luotonantaja sopivat luottosopimuksen tekemisen jälkeen luoton määrän tai luottorajan korotuksesta.
  • Kuluttaja hakee luoton ehtoihin muuta muutosta kuin luoton määrän tai luottorajan korotusta ja muutoksen tekeminen edellyttää kuluttajan luottokelpoisuuden arviointia.
  • Kyse on sellaisen takauksen tai vierasvelkapantin antamisesta tai hyväksymisestä, joka annetaan rekisteriin talletettavan luoton maksamisen vakuudeksi.

 

Kohta A kattaa myös ulkomaisten ETA-valvottavien Suomessa olevat sivuliikkeet ja ulkomaiset valvottavat, jotka tarjoavat palveluita Suomessa ilman sivuliikettä. Ulkomaisen ETA-valvottavan sivuliike voi olla joko ETA-valtion luottolaitoksen tai kolmannen maan ETA-valtioon sijoittautuneen luottolaitoksen sivuliike. Palvelun tarjoaminen ilman sivuliikettä on mahdollista vain sellaisille ETA-valvottaville, joilla on toimilupa jossakin toisessa ETA-valtiossa.

 

B. Muilla kuin edellä mainituilla luotonantajilla on tiedonsaantioikeus seuraavissa tilanteissa:

• • Luotonantajalla on kuluttajansuojalain mukainen velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ennen luottosopimuksen tekemistä.
  • Luotonantajalla on kuluttajansuojalain mukainen velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus tai varmistaa kuluttajaa koskevien tietojen ajantasaisuus, kun kuluttaja ja luotonantaja sopivat luottosopimuksen tekemisen jälkeen luoton määrän tai luottorajan korotuksesta.
  • Luotonantajalla on kuluttajansuojalain mukainen velvollisuus varmistaa kuluttajaa koskevien tietojen ajantasaisuus, kun kuluttaja ja luotonantaja sopivat luottosopimuksen tekemisen jälkeen luoton määrän tai luottorajan korotuksesta.

3.1.3 Luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitukset

Luottotietorekisteriotteen tilauksessa luotonantajan on ilmoitettava rekisteriotteen käyttötarkoitus. Sallittuja käyttötarkoituksia ovat

• uusi kuluttajaluottosopimus
• kuluttajaluoton määrän tai luottorajan korotus
• kuluttajaluoton ehtojen muutos
• takaus tai vierasvelkapantti kuluttajaluottoon
• uusi luottosopimus
• luoton määrän tai luottorajan korotus
• luoton ehtojen muutos
• takaus tai vierasvelkapantti.

Neljä ensimmäistä käyttötarkoitusta on käytössä rekisterin ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa, eli ne koskevat kuluttajaluottoja ja kuluttajaluottoihin rinnastettavia luottoja. Neljä jälkimmäistä käyttötarkoitusta otetaan käyttöön rekisterin toisessa käyttöönottovaiheessa keväällä 2026. Käyttötarkoituksia voi myös olla useita samassa tilauksessa, jolloin ne kaikki pitää ilmoittaa.

Uusi kuluttajaluottosopimus ilmoitetaan luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitukseksi silloin, kun luotonantajalla on velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, ennen kuin luotonantaja tekee kuluttajan kanssa uuden luottosopimuksen.

Kuluttajaluoton määrän tai luottorajan korotus ilmoitetaan luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitukseksi silloin, kun luoton määrää tai luottorajaa korotetaan suhteessa alkuperäiseen luoton määrään, eli luotonantajan on tarpeen arvioida kuluttajan maksukykyä uudestaan tai tarkistaa hänen tietojensa ajantasaisuus.

Kuluttajaluoton ehtojen muutos ilmoitetaan luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitukseksi silloin, kun velallinen hakee luoton ehtoihin sellaista muutosta, joka ei koske luoton määrän tai luottorajan korotusta mutta joka edellyttää velallisen luottokelpoisuuden arviointia. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi lyhennysvapaat, luottoajan jatkaminen, maksuerien muuttaminen ja muut vastaavat maksuohjelman muutokset, luoton vakuuden vaihtaminen ja luoton viitekoron, korkotyypin tai marginaalikoron muuttaminen.

Luoton ehtojen muutoksella pitää olla merkitystä kuluttajan luotonhoitokyvyn arvioinnin kannalta. Luotonantajalla ei ole oikeutta positiivisen luottotietorekisterin tietojen käyttämiseen silloin, kun muutos on velallisen luotonhoitokyvyn kannalta epäolennainen tai vähäinen, esimerkiksi jos muutetaan säännöllisen maksuerän eräpäivää. Lisäksi edellytyksenä on, että velallinen itse hakee muutosta hänellä olevan luoton ehtoihin. Luotonantaja ei siten saa käyttää positiivisen luottotietorekisterin tietoja oma-aloitteisesti ilman, että velallinen on ilmaissut luotonantajalle hakevansa muutoksia luottosopimukseen.

Takaus tai vierasvelkapantti kuluttajaluottoon ilmoitetaan luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitukseksi silloin, kun kyse on sellaisen takauksen tai vierasvelkapantin antamisesta tai hyväksymisestä, joka annetaan rekisteriin talletettavan luoton maksamisen vakuudeksi. Luotonantaja saa siten hyödyntää luottotietorekisteriotteen tietoja takaajasta ja vierasvelkapantin antajasta, kun se arvioi ehdotetun vakuuden hyväksyttävyyttä ja vakuudenantajan asemaa. Luotonantaja ei saa käyttää luottotietorekisteriotteen tietoja, jos takaus tai vierasvelkapantti annetaan vakuudeksi muulle kuin luonnolliselle henkilölle myönnettävään luottoon, esimerkiksi osakeyhtiölle myönnettävään lainaan.

3.1.4 Muut sallitut luottotietorekisteriotteen käyttötarkoitukset

Positiivisesta luottotietorekisteristä saatuja tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen käyttötarkoitukseen, jota varten tiedot on rekisteristä luovutettu.Tästä poikkeuksena jo aikaisemmin rekisteristä luovutettuja tietoja saa kuitenkin käyttää myös seuraaviin tarkoituksiin:

• Tietojen luovuttaminen Valtiokonttorille

Luotonantaja saa luovuttaa positiivisesta luottotietorekisteristä saatuja tietoja Valtiokonttorille omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetussa laissa (204/1996) tarkoitetun korvauksen hakemisen yhteydessä (positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 21 §:n 3 momentti).

• Tietojen luovuttaminen takaajalle ja vierasvelkapantin antajalle

Luotonantaja saa luovuttaa positiivisesta luottotietorekisteristä saatuja tietoja takaajalle ja pantinantajalle, jos kyse on takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain (361/1999, takauslaki) 12 ja 14 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden toteuttamisesta tai jos henkilö on antanut suostumuksen tietojen luovuttamiselle takaajalle tai pantinantajalle.

Takauslain 12 §:n mukaan luotonantajan on ennen takauksen antamista ilmoitettava takaajalle takauksen kohteena olevaan päävelkaan liittyvät seikat, jotka vaikuttavat olennaisesti takaajan asemaan, sekä velallisen sitoumukset ja muut velallisen maksukykyyn liittyvät seikat, joilla voidaan olettaa olevan merkitystä takaajalle.

Takauslain 14 §:n perusteella takaajalla on takauksen voimassaoloaikana oikeus pyytää luotonantajalta tiedot velallisen sitoumuksista ja muista tämän maksukykyyn liittyvistä seikoista, joilla voidaan olettaa olevan merkitystä takaajalle. Luotonantaja voi näin ollen luovuttaa takaajan pyynnöstä myös positiivisesta luottotietorekisteristä saatuja tietoja. Takauslain 14 §:n mukainen tiedonantovelvollisuus koskee kuitenkin vain sellaisia seikkoja, jotka ovat luotonantajan tiedossa ja jotka voidaan ilmoittaa takaajalle ilman eri selvitystoimenpiteitä.

Takaaja voi pyytää luotonantajalta vain sellaisia positiivisen luottotietorekisterin tietoja, joita luotonantajalla on oikeus saada rekisteristä. Luotonantaja voi luovuttaa takaajalle sellaisia tietoja, jotka luotonantaja on hankkinut rekisteristä luottosuhteen aikana luoton myöntämiseen ja luottosopimuksen muuttamiseen liittyvissä tilanteissa. Luotonantajalla ei ole oikeutta hankkia erikseen positiivisen luottotietorekisterin tietoja takaajan pyynnöstä, koska tällaisesta käyttötarkoituksesta ei säädetä laissa.

Takauslain 41 §:n perusteella edellä todettuja luotonantajan tiedonantovelvollisuuksia sovelletaan myös vierasvelkapantin antajiin, joten luotonantajalla on vastaavat velvollisuudet myös vierasvelkapantin antajaan nähden.

• Luottoriskien hallintaan liittyvien velvoitteiden täyttäminen

Luotonantaja voi käyttää positiivisesta luottotietorekisteristä luottokelpoisuuden arviointia varten saatuja, asiakkaitaan koskevia tietoja tiettyjen velvoitteiden täyttämiseksi. Näistä velvoitteista säädetään laissa ja ne liittyvät luottoriskien hallintaan. Tällainen tietojen käyttö koskee kuitenkin pelkästään sellaisia luotonantajia, joita koskevat erikseen muualla laissa säädetyt luottoriskien hallintaan liittyvät velvoitteet.

Lisätietoja muista käyttötarkoituksista

Laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta (204/1996) (finlex.fi)
Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta (361/1999) (finlex.fi)

3.1.5 Luotonantajan informointivelvollisuus

Positiivisen luottotietorekisterin tietoja hyödyntävän luotonantajan on huolehdittava siitä, että luotonhakija voi saada ennakolta tiedon tietojensa käytöstä ja siitä, mistä rekisteristä tiedot hankitaan.

Jos luotonantaja hylkää luotonhakijan luottohakemuksen positiivisesta luottotietorekisteristä saatujen tietojen perusteella, luotonantajan on välittömästi päätöksen jälkeen ilmoitettava luotonhakijalle tällaisesta luottotiedon käytöstä ja siitä, mistä rekisteristä tiedot ovat peräisin.

3.2 Viranomaiset

Positiivisesta luottotietorekisteristä voidaan luovuttaa tietoja seuraaville viranomaisille niiden lakisääteisiä tehtäviä varten: Suomen Pankki, Rahoitusvakausvirasto, Finanssivalvonta, kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Tilastokeskus. Viranomaiset käyttävät tietoja muun muassa rahoitusmarkkinoiden vakauden ja luottomarkkinoiden valvontaan ja seurantaan, päätöksenteon tueksi sekä tilastojen laatimiseen.

Viranomaisille rekisteristä luovutettava tietosisältö poikkeaa luotonantajille luovutettavista luottotietorekisteriotteiden tiedoista. Viranomaisille positiivisesta luottotietorekisteristä luovutettavat tiedot on määritelty jokaisen viranomaisen tarpeiden ja käyttötarkoitusten mukaisesti siten, että rekisteristä luovutetaan vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä kyseisen viranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.

3.3 Luottotietoyrityksille tieto vapaaehtoisesta luottokiellosta

Luottotietoyhtiöille voidaan luovuttaa rekisteristä tieto henkilön tekemästä vapaaehtoisesta luottokiellosta. Luonnollinen henkilö voi tehdä positiivisen luottotietorekisterin asiointipalvelussa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon. Luottokielto voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Henkilön on valittava luottokiellolle myös syy, joka voi olla identiteettivarkauden riski, oma taloudenhallinta tai muu syy. Jos luotonhakijalla on vapaaehtoinen luottokielto, luotonantaja voi suhtautua luotonantoon erityisellä varovaisuudella ja huolellisuudella.

Henkilö voi antaa vapaaehtoisen ja nimenomaisen suostumuksen siihen, että tieto hänen asettamastaan vapaaehtoisesta luottokiellosta voidaan luovuttaa edelleen luottotietoyhtiöille. Kun henkilö antaa suostumuksensa, tieto luottokiellosta voidaan luovuttaa kaikille luottotietotoiminnan harjoittajille. Suomessa toimii tällä hetkellä kaksi luottotietotoiminnan harjoittajaa, jotka käsittelevät henkilöiden luottotietoja: Dun & Bradstreet Finland Oy ja Suomen Asiakastieto Oy. Positiivisessa luottotietorekisterissä näitä yhtiöitä kutsutaan "luottotietoyrityksiksi".

Tietoa vapaaehtoisesta luottokiellosta ei siten välitetä automaattisesti positiivisesta luottotietorekisteristä luottotietolaissa tarkoitettuihin luottotietorekistereihin, vaan tiedon luovutus edellyttää aina luonnollisen henkilön aktiivista toimenpidettä. Henkilö voi milloin tahansa peruuttaa antamansa suostumuksen. Luottotietoyhtiöt voivat tallettaa tiedon luottotietolaissa (527/2007) tarkoitettuun rekisteriin sekä luovuttaa tiedon edelleen luottotietolain 19 §:ssä säädettyyn tarkoitukseen. Tällaisia käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi omaisuuden lainaus, asunnon vuokraus, velallisen maksukäyttäytymiskysely, tiedustelu perintää varten, työhönotto ja yritysarviointi.

Lisätietoa luottotietoyhtiöistä:

Luottotietolaki (527/2007) (finlex.fi)
Dun & Bradstreet Finland Oy (dnb.com)
Suomen Asiakastieto Oy (asiakastieto.fi)

4 Luottotietorekisteriotteen tiedot

Positiivisesta luottotietorekisteristä luovutetaan luotonantajille lain 22 §:n mukaisen luottotietoraportin tiedot. Positiivinen luottotietorekisteri käyttää laissa tarkoitetusta luottotietoraportista termiä "luottotietorekisteriote".

Luottotietorekisteriote on kooste tiedoista, jotka henkilöstä on tallennettu positiiviseen luottotietorekisteriin. Otteessa toimitettavat tiedot on määritelty positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain 22 §:ssä. Muita kuin laissa määriteltyjä tietoja ei ole mahdollista sisällyttää otteeseen. Otteen tietosisältö on sama kaikille luotonantajille, joilla on oikeus saada tietoja rekisteristä. Otteessa toimitetaan ne tiedot, jotka henkilön luotoista on viimeisimmäksi ilmoitettu rekisteriin.

Luottotietorekisteriotteessa on tiedot henkilön luotoista ja tuloista sekä tieto vapaaehtoisesta luottokiellosta. Tulotiedot eli tiedot henkilölle maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista ovat peräisin tulorekisteristä. Tulotiedot jaotellaan otteessa palkka- ja etuustietoihin. Tulotiedot näytetään kuukausituloina viimeiseltä täydeltä 12 kuukaudelta.

Jos henkilö on kiistänyt luoton tietojen paikkansapitävyyden EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella ja vaatinut tietojensa käsittelyn rajoittamista, tästä on merkintä luottotietorekisteriotteessa. Rajoittamisvaatimuksesta huolimatta tiedot luovutetaan otteessa. Luotonantaja saa kuitenkin tiedon, että otteen tietoja on joiltakin osin syytä tarkastella tavanomaista huolellisemmin muista lähteistä, mukaan lukien henkilöltä, jonka luottotietorekisteriotteesta on kyse. Merkintä säilyy siihen saakka, kunnes Tulorekisteriyksikkö on varmistanut tietojen paikkansapitävyyden.

Luottotietorekisteriotteessa on seuraavat tiedot:

Tunnistetiedot

• sen henkilön henkilötunnus, jonka tiedot otteeseen on koottu
• sen organisaation tunniste, joka otteen on tilannut.

Vapaaehtoinen luottokielto

• Jos henkilöllä on voimassa oleva vapaaehtoinen luottokielto, otteessa on tieto luottokiellosta sekä luottokiellon syy.

Luottotietojen yhteenveto

• niiden luotonantajien ja vertaislainanvälittäjien lukumäärä, jotka ovat myöntäneet tai välittäneet henkilölle luottoja
• henkilöllä olevien luottojen lukumäärä
• luotoista viimeksi maksettujen suoritusten summa (summaan lasketaan kustakin luotosta viimeksi maksetun lyhennyksen, koron tai kulujen määrä)
• leasingsopimusten kuukausimaksujen summa (sisältäen myös korot ja kulut)
• sellaisten luottojen lukumäärä, joissa henkilö on takaajana.

Luoton tiedot – kertaluotto, jatkuva luotto, opintolainan takaussaatava ja leasing

• luottosopimuksen tekopäivä
• velallisten lukumäärä
• luoton valuutta
• vähintään 60 päivää viivästyneiden maksuerien eräpäivät ja maksueristä maksamatta olevat määrät
• tieto luoton eräännyttämisestä
• tieto siitä, että luotonsaaja on kiistänyt luoton tietojen paikkansapitävyyden
• tieto siitä, että luotonsaajan luotto on velkajärjestelyn maksuohjelmassa
• tieto siitä, että luotonsaajan luotto on yrityssaneerausohjelmassa.

Jos luotto kuuluu velkajärjestelyn maksuohjelmaan tai yrityssaneerausohjelmaan, vaikuttaa se tietojen näkymiseen luottotietorekisteriotteessa. Yhteenvedossa huomioidaan luottojen, luotonantajien ja taattujen luottojen määrät, mutta lyhennyksiä ei lasketa viimeksi maksettujen suoritusten summaan. Muut luoton tiedot eivät näy rekisteriotteessa. Luotosta on otteessa suppeammat tiedot myös silloin, kun luotossa on useita yhteisvelallisia ja joku heistä on velkajärjestelyn maksuohjelmassa tai yrityssaneerausohjelmassa.

Otteessa on merkintä siitä, jos luotonsaaja on kiistänyt luoton tietojen paikkansapitävyyden.

Luoton tiedot – kertaluotto ja opintolainan takaussaatava

• luoton käyttötarkoitus
  • asuntolaina, asuntolaina ensiasuntoon, asuntolaina vapaa-ajanasuntoon, asuntolaina sijoitusasuntoon, opintolaina, kuluttajaluotto liikennevälineen hankkimiseksi, muu kuluttajaluotto, muu luotto, luotto elinkeinotoimintaan tai opintolainan takaussaatava
• tieto siitä, liittyykö luottoon vakuus, sekä vakuuden tyyppi
  • asunto-omaisuus, muu kiinteä omaisuus, osamaksurahoituksen kohde, muu irtain omaisuus, muu vakuus, henkilötakaus, valtiontakaus tai muu takaus
• maksuohjelman viimeinen eräpäivä
• lyhennystapa, jos luotto maksetaan yhdessä erässä (bullet) tai jos viimeinen maksuerä on huomattavasti säännöllistä maksuerää suurempi (balloon)
• lyhennysväli (tieto ilmoitetaan kuukausina, esim. 1, 3 tai 6)
• lyhennysvapaiden jaksojen alku- ja päättymispäivä meneillään olevista ja tulevaisuuteen ajoittuvista jaksoista
• myönnetty määrä
• nostettu määrä
• luoton nykyinen saldo.

Luoton tiedot – jatkuva luotto

• luottoraja
• luotosta käytetty määrä ja arvopäivä
• lyhennysvapaiden jaksojen alku- ja päättymispäivä meneillään olevista ja tulevaisuuteen ajoittuvista jaksoista

Luoton tiedot – leasing

• leasingsopimuksen alkupäivä
• loppukauppahinta, jos sopimus edellyttää lunastusta.

Tulotiedot

• Luottotietorekisteriotteessa näytetään henkilön tulotiedot viimeksi kuluneiden 12 kalenterikuukauden ajalta. Tiedot näytetään vain täysiltä kalenterikuukausilta. Tulot jaotellaan kuukausikohtaisesti palkkoihin ja etuuksiin ja edelleen brutto- ja nettotuloksi. Palkkojen tai etuuksien maksajaa ei näytetä. Etuuksien perusteita ei eritellä, vaan kaikki etuudet näytetään yhteenlaskettuna summana.  
• Palkkoihin lasketaan mukaan muut tulorekisteriin ilmoitettavat tulolajit paitsi verovapaat kilometrikorvaukset, ateriakorvaukset ja päivärahat. Etuuksiin lasketaan mukaan lähes kaikki tulorekisteriin ilmoitettavat etuudet. Tulotietojen laskukaava on julkaistu näillä verkkosivuilla.

Tulotietojen laskenta

Jos henkilö on lisätty luottoon luotonsaajaksi sen jälkeen, kun luotto on ilmoitettu rekisteriin, vaikuttaa se tietojen näkymiseen luottotietorekisteriotteessa: rekisteriotteessa näytetään luotosta vain ne tiedot, jotka ovat olleet voimassa silloin, kun henkilö on ollut luoton osapuolena.

Seuraavat tiedot eivät näy otteessa lainkaan:

• Lyhennysvapaat, jotka eivät ole enää voimassa tai jotka päättyvät samana päivänä, kun henkilö lisätään luoton osapuoleksi
• Lyhennysvapaan alkupäivä, jos henkilö on lisätty luoton osapuoleksi vasta sen jälkeen
• Luottosopimuksen tekopäivä, jos henkilö on lisätty luoton osapuoleksi vasta sen jälkeen
• Luoton myönnetty ja nostettu määrä, jos ne eivät ole muuttuneet silloin tai sen jälkeen, kun henkilö on lisätty luoton osapuoleksi
• Jatkuvan luoton käytetty määrä ja arvopäivä, jos ne eivät ole muuttuneet silloin tai sen jälkeen, kun henkilö on lisätty luoton osapuoleksi
• Leasingsopimuksen alkupäivä, jos henkilö on lisätty luoton osapuoleksi vasta sen jälkeen.

Maksutapahtumia ei myöskään lasketa mukaan henkilön luotoista viimeksi maksettujen suoritusten summaan, jos maksutapahtumien maksupäivä on aiempi tai sama kuin ajankohta, jolloin henkilö on lisätty luoton osapuoleksi.

Jos henkilöllä ei ole aktiivisia luottoja eli positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitettuja luottoja, joita ei ole ilmoitettu päättyneeksi, henkilön luottojen määrä ja luottoja myöntäneiden luotonantajien määrä on 0. Lisäksi otteessa näytetään henkilön takaamien luottojen määrä, henkilön tulotiedot sekä tieto mahdollisesta vapaaehtoisesta luottokiellosta.
Jos henkilö on kuollut, luottotietorekisteriotteen pyytänyt luotonantaja saa vastaukseksi ainoastaan tiedon siitä, että henkilö on kuollut, sekä kuolinpäivän.

5 Tiedonsaanti edellyttää tietolupaa

Positiivisesta luottorekisteristä annetun lain 27 a §:ssä on luotonantajien osalta nimenomaisesti säädetty, että positiivisen luottotietorekisterin tietojen luovutuksen edellytyksenä on luotonantajan hakemuksesta annettava päätös. Tulorekisteriyksikkö tekee luotonantajan hakemuksen perusteella tiedonsaantiin oikeuttavan tietolupapäätöksen, jos laissa säädetyt edellytykset tiedonsaannille täyttyvät ja jos luotonantaja on esittänyt riittävän selvityksen yrityksestä ja sen toiminnasta, tietojen käyttötarkoituksesta sekä tietojen suojauksesta ja käytön valvonnasta. Tulorekisteriyksikön on tietojen luovuttamisesta vastaavana viranomaisena varmistettava ennen tietojen luovuttamista, että tietoja pyytävän tahon toiminnassa on varmistettu rekisteristä pyydettyjen salassa pidettävien tietojen ja henkilötietojen tietoturvallinen käsittely.

Tietolupapäätös on hallintopäätös, johon sovelletaan hallintolain (434/2003) 7 luvun säännöksiä ja johon voi hakea muutosta siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Tulorekisteriyksiköllä on oikeus evätä tiedonsaanti tai peruuttaa lupapäätös, jos positiivisesta luottotietorekisteristä annetussa laissa tai muussa laissa säädetyt tiedon luovutuksen edellytykset eivät täyty.

Positiivisesta luottotietorekisteristä annetussa laissa ei ole säädetty erikseen viranomaisten ja luottotietoyhtiöiden tietolupamenettelystä, mutta rekisterin tietolupamenettely koskee myös näitä rekisterin tietojen hyödyntäjiä.