Mitä vähennyksiä puhtaasta ansiotulosta tehdään valtionverotuksessa?
- Voimassaolo
- Vuodesta 2013 alkaen−24.8.2014
Valtionverotuksen eläketulovähennys
Verovuodesta 2006 kaikki eläketuloa saavat verovelvolliset voivat saada tuloverolain (TVL) 100 §:n mukaisen valtionverotuksen eläketulovähennyksen, jos vähennyksen edellytykset täyttyvät. Osan vuotta Suomessa asuvien vähennysoikeutta rajoittanut TVL 107 § on kumottu lailla 858/2005.
Millaisia eläkkeitä on?
Eläke maksetaan yleensä lakisääteisen tai/ja yksilöllisen eläkevakuutuksen perusteella. Eläke voi myös perustua muuhun vakuutukseen kuin eläkevakuutukseen. Se voi perustua myös yksityisoikeudelliseen oikeustoimeen, kuten kauppaan tai testamenttiin ja joissakin tapauksissa myös oikeuden päätökseen. Eläketulon erottaminen muista vakuutuskorvauksista ja toistuvaissuorituksista on eläketulovähennyksen vuoksi tärkeätä (lue lisää: Yleistä tietoa eläkkeiden verotuksesta).
Eläketuloja ovat esimerkiksi:
- kansaneläke, perhe-eläkelain mukainen leskeneläke ja lapseneläke
- lakisääteiset työ-, virka- ja yrittäjien eläkkeet
- työnantajan entisille työntekijöille työsuhteen perusteella maksamat eläkkeet
- yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvat eläkkeet
- muuhun vapaaehtoiseen henkilövakuutukseen perustuvat eläkkeet, joita ovat vapaaehtoiseen tapaturma- ja sairausvakuutukseen perustuvat eläkkeet
- pakolliseen tapaturmavahinkoturvaan perustuva eläke
- pakolliseen liikennevahinkoturvaan perustuva jatkuva korvaus, eläke
- vahingonkorvauksena saatu työkyvyttömyyseläke pitkäaikaisesta tai pysyvästä työkyvyttömyydestä
- erilaisiin oikeustoimiin, kuten kauppa, testamentti ja lahja, perustuvat eläkkeet
- valtion tieteellisestä, taiteellisesta tai muusta ansiokkaasta toiminnasta 1.1.1984 tai sen jälkeen myöntämä eläke tai perhe-eläke.
Eläke voi olla saatu paitsi rahana myös esimerkiksi luontoisetuna tai kiinteistön nautintaoikeutena. Eläketulovähennys myönnetään myös sellaisen ulkomailta saadun eläketulon perusteella, joka luetaan täällä veronalaiseksi tuloksi. Ulkomaan edustuksen virkamiesten puolisoille maksettava erityiskorvaus (657/89) rinnastetaan eläkkeeseen, joten sen perusteella myönnetään myös eläketulovähennys.
Milloin eläketulovähennystä ei voi saada
Eläketulovähennystä ei sitä vastoin myönnetä esimerkiksi erilaisista vakuutuksista saaduista päivärahoista tai niitä vastaavista ohimenevän työkyvyttömyyden perusteella saaduista korvauksista, koska niitä ei voida pitää eläketuloina. Liikennevakuutuksen ja potilasvakuutuksen perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus on vahinkopäivästä lukien vuoden kuluttua katsottu eläkkeeksi, vaikka eläkepäätöstä ei olisi tehtykään. Ennen vuoden määräajan täyttymistäkin ansionmenetyskorvaus voi olla kuitenkin eläkettä, jos siitä on tehty päätös. Eläkkeensaajalle maksettu kuntoutusraha ei oikeuta eläketulovähennykseen.
Oikeutta eläketulovähennykseen ei ole TVL 112 a.3 §:n tarkoitus ja sanamuoto huomioiden, jos aikanaan maksettu työttömyyspäiväraha katsotaan taannehtivasti eläketuloksi siten, että eläkelaitokset maksavat taannehtivasti eläkkeen määrän aikaisemman veronalaisen työttömyyspäivärahan maksajalle (KHO 2011:71).
Miten eläketulovähennys lasketaan
Vuonna 2013 täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrotaan ensiksi luvulla 3,80 (TVL 100 §). Näin saadusta määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennyksen enimmäismäärä on vuonna 12 630 vuonna 2013. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo on suurempi kuin täyden eläketulovähennyksen määrä, eläketulovähennystä pienennetään 44 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän.
Kuntien kalleusluokituksen poistuttua valtionverotuksen täyden eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään yksinäiselle henkilölle verovuonna maksetun täysimääräisen kansaneläkkeen määrää (TVL 100.4 §, 1141/2007).
Vuonna valtionverotuksessa ei myönnetä osittaistakaan eläketulovähennystä, jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 41 335 (2013), 38 160 (2012), 36 491 (2011) 35 865,22 (2010), 39 642,17 (2009) euroa.
Esimerkki: Verovelvollisella on vuonna 2012 eläketuloa 18 000 euroa ja hänellä ei ole muita ansiotuloja, joten puhdas ansiotulo on 18 000 euroa. Eläketulovähennys lasketaan seuraavasti valtionverotuksessa. Puhtaasta ansiotulosta vähennetään eläketulovähennyksen enimmäismäärä 12 630 (18 000 - 12 630 = 5 370). Tämä eläketulovähennyksen ylittävä osa 5 370 euroa kerrotaan 44 %:lla, jolloin saadaan täyden eläketulovähennyksen pienenemä 2 362,80.
Eläketulovähennys on tässä tapauksessa 10 267,20 euroa (= 12 630 - 2 362,80).