Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotus
Avainsanat:
- Antopäivä
- 20.10.2014
- Diaarinumero
- A75/200/2014
- Voimassaolo
- 20.10.2014−20.12.2015
- Valtuutussäännös
- Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 mom.
Korvaa ohjeet:
Apurahat, Voimassaolo: Vuodesta 2012 alkaen
Tunnustus- ja kilpailupalkinnot, voimassaolo: Vuodesta 2012 alkaen
Tässä ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön saamien erilaisten apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen tuloverotusta. Ohjeessa ei kuitenkaan käsitellä huippu-urheilijan saaman valmennus- tai harjoitteluapurahan, stipendin taikka tunnustuspalkinnon verotusta. Näiden verotusta on käsitelty erillisessä Verohallinnon ohjeessa Urheilijan palkkiot.
1 Yleistä apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen veronalaisuudesta
1.1 Apurahojen verotusta koskeva tuloverolain säännös
Apurahojen verotuksesta säädetään tuloverolain (1535/1992, TVL) 82 §:ssä. Seuraavat apurahat ovat säännöksen 1 momentin mukaan verovapaita:
- stipendi tai muu apuraha, joka on saatu opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten
- tunnustuspalkinto tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta
- eläke, jonka valtio on myöntänyt ennen vuotta 1984 ansiokkaasta tieteellisestä, taiteellisesta, yleishyödyllisestä tai muusta vastaavasta toiminnasta, ja tällaiseen eläkkeeseen liittyvä perhe-eläke
- valmennus- ja harjoitteluapuraha, joka maksetaan liikuntalain (1054/1998) 9 §:n nojalla valtion varoista opetusministeriön nimeämälle huippu-urheilijalle.
Tuloverolain 82 §:n 2 momentin mukaan muulta kuin valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä taikka Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat kuitenkin veronalaista tuloa siltä osin, kuin niiden sekä julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteenlaskettu määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen verovuonna ylittää valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän.
Tuloverolain 82 §:n 4 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettuna verovapaana apurahana pidetään myös eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua apurahaa ja avustusta (niin sanottu kirjastoapuraha).
Tässä ohjeessa käsitellään yllä mainittujen apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen verotusta huippu-urheilijoiden saamia valmennus- tai harjoitteluapurahoja, stipendejä taikka tunnustuspalkintoja lukuun ottamatta. Viimeksi mainittuja on käsitelty Verohallinnon ohjeessa Urheilijan palkkiot.
Ohjeen lopussa käsitellään myös muiden kuin TVL 82 §:ssä tarkoitettujen palkintojen verotusta.
1.2 Julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saadut apurahat ja stipendit
Tuloverolain 82 §:n tarkoittamia julkisyhteisöitä, joilta saadut apurahat, stipendit ja opintorahat sekä palkinnot ovat kokonaan verovapaita, ovat muun muassa:
- valtio
- läänien taidetoimikunnat
- kunnat
- kuntayhtymät
- evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta
- Suomen Pankki
- Kansaneläkelaitos
- Taiteen edistämiskeskus
- valtion tieteelliset toimikunnat, joista käytetään yhteisnimitystä Suomen Akatemia
- sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa toimiva työsuojelurahasto.
Myöskään Pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot eivät ole veronalaisia.
Yliopistolain (558/2009) mukaan suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut eivät vuodesta 2010 lähtien ole olleet julkisyhteisöjä. Yliopistoista valtaosa on itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ja muutamat ovat oikeudelliselta muodoltaan itsenäisiä yksityisoikeudellisia säätiöitä. Verotuksessa kumpaakaan ryhmää ei pidetä julkisyhteisönä.”
Julkisyhteisöjä eivät ole tässä yhteydessä myöskään esimerkiksi:
- ulkomaiset valtiot
- ulkomaiset julkisyhteisöt
- valtion tai kunnan omistamat yhteisöt, esimerkiksi osakeyhtiöt, koska ne eivät ole julkisoikeudellisia oikeussubjekteja.
- yksityistaloudelliset yhdistykset ja säätiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja poliittiset puolueet
- Suomen Kulttuurirahasto.
Julkisyhteisön tai Pohjoismaiden neuvoston myöntämät apurahat, stipendit, opintorahat ovat siis kokonaan verovapaita, jos ne on saatu opintoja tai tieteellistä tai taiteellista toimintaa varten. Samoin verovapaa on näiden tahojen myöntämä tunnustuspalkinto, joka on annettu tieteellisestä, taiteellisesta tai yleishyödyllisestä toiminnasta. Muita tarkoituksia varten apurahan tai stipendin nimellä maksetut suoritukset eivät ole tuloverolain 82 §:ssä tarkoitettua verovapaata tuloa.
1.3 Yksityiseltä taholta saadut apurahat ja stipendit
Yksityisten myöntämät stipendit ja apurahat ovat verottomia, jos niiden yhteismäärä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen on korkeintaan yhtä suuri kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha. Jos apurahoja yms. on verovuoden aikana ollut nettomääräisesti enemmän kuin vuotuisen taiteilija-apurahan enimmäismäärä, ylimenevä osa on veronalaista ansiotuloa (TVL 82 §:n 2 momentti).
Yksityisiä myöntäjiä ovat kaikki muut paitsi tuloverolain 82 §:n 2 momentissa tarkoitetut julkisyhteisöt ja Pohjoismaiden neuvosto.
Apurahojen verovapaat enimmäismäärät vuositasolla ovat olleet seuraavat:
vuonna 2009 |
18.400,65 euroa |
vuonna 2010 |
18.788,30 euroa |
vuonna 2011 |
19.029,51 euroa |
vuonna 2012 |
19.444,88 euroa |
vuonna 2013 |
19.728,90 euroa |
vuonna 2014 |
19.897,24 euroa |
1.4 Apurahan ja stipendin veronalaisuuden selvittäminen
Ainoastaan opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteen harjoittamista varten saatu apuraha tai stipendi voi olla verovapaa. Muuta tarkoitusta varten saadut apurahat ja stipendit ovat aina veronalaista ansiotuloa riippumatta siitä, keneltä ne on saatu.
Stipendin ja apurahan veronalaisuus ratkaistaan tapauksittain. On tärkeää erottaa tieteen ja taiteen harjoittaminen toisen lukuun tehdystä työstä. Jos kyse on toisen lukuun tehdystä työstä, apuraha on palkkaa. Esimerkiksi jonkin määrätyn työn tekemistä varten saatu korvaus on veronalaista tuloa, vaikka korvaus olisi nimetty stipendiksi (katso KHO 29.10.1976 taltio 4136, finlex.fi).
Apurahan saajan on tarvittaessa esitettävä selvitys apurahan verovapaudesta. Keskeistä selvitysaineistoa ovat apurahan myöntämistä koskeva päätös tai ilmoitus, josta ilmenevät apurahan myöntäjä ja apurahan myöntämiseen mahdollisesti liittyvät ehdot.
Apurahan veronalaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin seuraavat:
- kuka on apurahan saaja
- onko apuraha yleisesti haettavissa
- onko apurahan saajan ja myöntäjän välillä työsuhde
- onko apuraha vastike tehdystä työstä
- onko apuraha myönnetty ilman hakemusta,
- mitä selvityksiä apurahan hakijan on täytynyt esittää
- onko apurahan myöntämiseen liitetty erityisiä ehtoja
- onko apurahan myöntäjä yleishyödyllinen yhteisö?
Apuraha katsottiin veronalaiseksi ansiotuloksi kokonaisharkinnan perusteella oheisessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa, vaikka suoritus oli saatu opintoja varten, kun saajien piiri oli tosiasiallisesti rajoitettu pelkästään tietyn suvun jäseniin.
KHO: 2013:156 A oli saanut sukurahastolta ammattikorkeakouluopintojaan varten 15 000 euron apurahan. Rahasto oli perustettu vuonna 1952 kuolleen B:n testamenttimääräyksellä, jonka mukaan rahaston tuli jakaa vuosittain nettotuottonsa tukena testamentin tekijän sisarusten lapsille ja heidän avioliitossa syntyneille jälkeläisilleen taikka adoptiolapsille tai heidän jälkeläisilleen, jotka tarvitsevat rahallista tukea koulutustaan varten. Testamentissa määrättiin, että tuki oli ilmoitettava haettavaksi vuosittain vähintään kahdessa sanomalehdessä. Tukea oli vuosina 2006 - 2009 hakenut 44 - 60 hakijaa ja sitä oli myönnetty samoina vuosina 44 - 51 henkilölle. Vuosina 2008 ja 2009 tukea oli myönnetty kaikille 44 ja 51 hakijalle. Apurahojen suuruus oli vuonna 2007 lukio-opintoja varten 5.000 euroa, ammattiopintoja varten 10.000 euroa ja korkeakouluopintoja varten 15.000 euroa. A oli saanut rahastolta myös vuosina 2002 - 2006 apurahoja muun muassa lukio-opiskeluaan varten. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että apurahaa ei voitu pitää A:n verovapaana tulona. Verovuosi 2007. Tuloverolaki 29 § 1 momentti ja 82 § 1 momentti 1 kohta
2 Erityistilanteita
2.1 Työnantajalta saadut apurahat ja stipendit
Apuraha tai stipendi on verovapaa vain silloin, kun se on saatu opintoja tai tieteellistä tai taiteellista toimintaa varten. Apurahan tai stipendin on lisäksi oltava maksajan kannalta vastikkeeton suoritus eli sen myöntämisestä ei saa koitua maksajalle taloudellista eikä muutakaan hyötyä.
Jos apurahan myöntää saajan työnantaja, suoritus on yleensä korvausta tehdystä työstä. Silloin kyse on palkasta, vaikka se maksettaisiin apurahan nimellä. Jos apuraha kuitenkin on annettu työssä tarvittavaa ammattitaitoa ylläpitävää tai täydentävää opiskelua varten, apuraha voidaan rinnastaa työnantajan järjestämään koulutukseen (KHO 1988-B-587 ja KHO 1989-B-521, finlex.fi).
Apurahan nimellä työstä maksetun korvauksen veronalaisuutta ei voida kiertää siten, että kyseiselle henkilölle kuuluva suoritus kierrätetään esimerkiksi oppilaitoksen kautta, josta se maksetaan apurahan nimellä oppilaitoksessa opiskelevalle henkilölle. Kun maksetussa suorituksessa on tosiasiallisesti kyse korvauksesta tehdystä työstä, suoritus katsotaan tällöinkin henkilön saamaksi ansiotuloksi.
2.2 Tutkimustyö
Tutkimustyöstä on mahdollista saada joko palkkaa ja apurahoja. Seuraavista toimista saadut tulot ovat veronalaista palkkaa:
- assistentti ja tutkimusassistentti
- dosentti
- amanuenssi
- tutkijaprofessori
- vanhempi ja nuorempi tutkija
- akatemiatutkija ja akatemiaprofessori (Suomen Akatemiasta annetun lain (922/2009) 9 §:ssä tarkoitetut tutkijantehtävät
Osa edellä mainittujen toimien nimikkeistä on korvattu uusilla nimikkeillä. Yleisimmät yliopistojen tutkimushenkilöstön nimikkeet nykyisin ovat: tohtorikoulutettava (tutkijakoulutettava), tutkijatohtori, tutkija, nuorempi tutkija, projektitutkija, yliopistotutkija ja erikoistutkija.
Kaikki yllä mainitut tutkijat voivat kuitenkin saada tutkimustyötään varten myös verovapaita apurahoja. Apurahan yleisten edellytysten täytyy kuitenkin täyttyä, jotta kyse voi olla verovapaasta suorituksesta.
2.3 Kirjastoapuraha
Kirjastoapurahojen (kirjastokorvausten) maksaminen perustuu lakiin eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista (236/61). Apurahoja maksetaan, koska kirjailijoiden ja kääntäjien kirjoittamia ja kääntämiä teoksia on maksutta käytettävissä yleisissä kirjastoissa.
Kirjastoapuraha on tuloverolain 82 §:n 4 momentin mukaan verovapaata tuloa. Se on työskentelyapuraha, joka on tarkoitettu elinkustannusten kattamiseen. Siksi siihen ei saa kohdistaa taiteellisen toiminnan kuluja.
Kirjojen lainausmääriin perustuva lainauskorvaus puolestaan on veronalaista ansiotuloa. Korvausta voidaan maksaa takautuvasti, joten tulontasaus saattaa tulla sovellettavaksi. Tulontasauksesta on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa.
2.4 Näyttöapuraha taiteilijoille
Kuvataiteilijoille voidaan maksaa apurahaa sen perusteella, että heidän tekemiään, julkisessa omistuksessa olevia teoksia voidaan näyttää julkisesti (laki eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista, 115/1997, finlex.fi). Myös tämä valtion varoista maksettava apuraha on verovapaa. Näyttöapuraha on luonteeltaan työskentelyapuraha.
2.5 Kuntien asukkailleen myöntämät apurahat ja stipendit
Kunta saattaa myöntää asukkailleen erilaisia avustuksia (esimerkiksi opiskeluavustus, vauvaraha), joita ei pidetä verovapaina sosiaalietuuksina TVL 92 §:n säännösten perusteella. Niiden käsittelyn verotuksessa ratkaisee suorituksen luonne.
Jos kunnan avustuksella tai muulla vastaavalla nimikkeellä myöntämässä suorituksessa on tosiasiallisesti kyse opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten annetusta suorituksesta, tätä voidaan pitää TVL 82 §:ssä tarkoitettuna verovapaana apurahana tai stipendinä, vaikka suoritusta ei olisikaan maksettu juuri tällä nimikkeellä. Jos kunnan myöntämä suoritus katsotaan stipendiksi, se ei ole veronalaista pelkästään sillä perusteella, että kunta myöntää sen vain asukkaalleen. Verovapauden edellytysten on kuitenkin täytyttävä.
Jos kunnan maksama suoritus on saatu pelkästään sillä perusteella, että henkilö asuu kunnassa tai tulee kunnan asukkaaksi, kyseessä ei ole verovapaa stipendi. Sen sijaan esimerkiksi kuntien opiskelijoille opintoja varten myöntämät stipendit ovat TVL 82 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella verovapaita, vaikka muu kuin kunnan asukas ei voisi stipendiä saada.
3 Apurahoista vähennettävät kustannukset
3.1 Yleistä kustannusten vähentämisestä ja kohdentamisesta
Muulta kuin julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saadun apurahan veronalaista määrää laskettaessa apurahasta vähennetään ensin siihen kohdistuvat luonnolliset vähennykset, kuten kustannukset opintomateriaalista, apuhenkilöistä, matkoista, puhtaaksikirjoituksesta ja muista välittömästi tutkimustoimintaan liittyvistä menoista.
Jos stipendi tai apuraha on annettu jotain tiettyä työtä, matkaa tai tutkimusta varten, siihen ei kohdisteta muita kuin tähän työhön tai tutkimukseen liittyviä menoja. Taiteen puolella tällaisesta stipendistä tai apurahasta käytetään yleisesti nimitystä kohdeapuraha.
Esimerkki: Henkilö on saanut apurahaa 25.000 euroa muulta kuin julkisyhteisöltä. Hän on lisäksi saanut matkaa varten kohdeapurahaa 1.000 euroa. Matkasta aiheutuneet kustannukset ovat olleet 1.200 euroa. Kohdeapurahan ylittäviä 200 euron suuruisia kustannuksia ei vähennetä muusta apurahasta. Ne voidaan vähentää yleisinä tulonhankkimiskuluina.
Toinen apurahatyyppi on elatusapuraha tai työskentelyapuraha, joka on tarkoitettu elinkustannusten rahoittamiseen. Oikeuskäytännön mukaan elatuksen turvaamiseksi annetusta työskentelyapurahasta ei saa vähentää tutkimustyön kustannuksia (KHO 2.2.2007 taltio 230, KHO:2010:4), mutta ne voidaan vähentää henkilön muista tuloista.
Taiteellisesta työstä johtuneet menot eivät edes osaksi kohdistu valtion taiteilija-apurahaan, joka on myönnetty työskentelyedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi (KHO 1983-B-II-516). Elatus- tai työskentelyapurahaan ei siis saa kohdistaa taiteellisen toiminnan menoja, vaan ne vähennetään taiteilijan muista tuloista. Jos muita tuloja ei ole, taiteilijalle vahvistetaan tappio.
3.2 Apurahojen veronalaisen osuuden laskeminen
Jos apurahansaaja on saanut sekä julkisyhteisön että yksityisten myöntämiä apurahoja, niiden yhteismäärä vaikuttaa siihen, onko yksityiseltä saatu osuus verovapaata vai verotettavaa tuloa. Jos julkisyhteisöiltä ja yksityisiltä saatujen apurahojen yhteismäärä on suurempi kuin valtion vuotuinen taiteilija-apuraha, ylimenevästä määrästä on veronalaista se osa, joka on saatu yksityisiltä.
Kun apurahojen yhteismäärää lasketaan, apurahoista vähennetään ensin tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen määrä. Laskennassa huomioon otetaan siis apurahan nettomäärä.
Jos henkilö on saanut samaa tutkimusta varten apurahaa sekä julkisyhteisöltä että muualta, tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset jaetaan apurahojen suhteessa. Jos apurahat kohdistuvat eri tutkimuksiin, kustannukset kohdennetaan erikseen kuhunkin tutkimukseen.
Esimerkki apurahan veronalaisen osan laskemisesta (verovuosi 2013):
1. Valtion tieteellisen toimikunnan myöntämä apuraha | 11.445 euroa |
2. Muita kuin julkisyhteisön myöntämiä apurahoja | 16.800 euroa |
Apurahoja yhteensä | 28.245 euroa |
Kustannuksia yhteensä | 8.255 euroa |
Kustannusten jakautuminen:
1. Valtion apuraha: (11.445 euroa/28.245 euroa) x 8.255 euroa = kustannukset 3.344,95 euroa
2. Muut apurahat: (16.800 euroa/28.245 euroa) x 8.255 euroa = kustannukset 4.910,05 euroa
Apurahojen nettomäärät:
1. Valtion apurahan nettomäärä: 11.445 euroa – 3.344,95 euroa = 8.100,05 euroa
2. Muiden apurahojen nettomäärä: 16.800 euroa – 4.910,05 euroa = 11.889,95 euroa
Apurahojen nettomäärä yhteensä 19.990,00 euroa.
Julkisyhteisön myöntämä apuraha on kokonaan verovapaa. Muun kuin julkisyhteisön myöntämästä apurahasta jää verotettavaksi 261,10 euroa eli määrä, jolla apurahojen nettomäärät yhteensä (19.990 euroa) ylittävät valtion taiteilija-apurahan määrän 19.728,90 euroa vuodessa.
Jos edellisessä esimerkissä jokin saaduista apurahoista olisi ollut tyypiltään elatusapuraha tai työskentelyapuraha, tähän apurahaan ei kohdennettaisi kustannuksia lainkaan. Kustannukset vähennettäisiin tällöin ensisijaisesti muista apurahoista sen mukaisesti, mihin ne kohdistuvat. Jos nämä kustannukset eivät kuitenkaan liity muilla apurahoilla suoritettavaan tutkimukseen tai työhön, vähennyskelpoiset kustannukset vähennetään henkilön muista ansiotuloista yleisinä tulonhankkimiskuluina. Tavanomaiset elantomenot eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia kuluja.
3.3 Tutkimusryhmän saamien apurahojen kustannusten jakaminen ryhmän jäsenten kesken
Tutkimusryhmälle myönnetystä apurahasta vähennetään ensin ryhmän yhteiset menot. Sen jälkeen jäljelle jäänyt osa jaetaan ryhmän jäsenille, jotka voivat lisäksi vähentää omat tutkimukseen liittyvät menonsa. Apurahan jakamisesta työryhmän jäsenten kesken on annettava tarvittaessa selvitys. Tutkimusryhmälle myönnettyä apurahaa voidaan pitää apurahana vain niille jäsenille, jotka suorittavat varsinaista tutkimusta.
Jos apurahan saanut tutkimusryhmä palkkaa itselleen apulaisia, näiden saama korvaus on palkkaa, vaikka sen rahoittamiseen käytettäisiin tutkimusryhmän saama apurahaa.
3.4 Apurahan verovuosi (jaksottaminen)
Apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jona se on nostettavissa riippumatta siitä, milloin apuraha on todellisuudessa nostettu.
Jos apuraha on myönnetty niin, että siihen kohdistuvia menoja ei voida vähentää vielä apurahan verotusvuonna, voidaan myöhempänä vuotena syntyvät menot ottaa huomioon siten, että apurahasta vähennetään kustannusvarauksia selvityksen perusteella. Usein nämä kustannukset ovat jo selvillä siinä vaiheessa, kun verovuoden verotusta seuraavana vuonna toimitetaan.
Apurahan ja tunnustuspalkinnon antajan on ilmoitettava Verohallinnolle kaikki stipendit, opintorahat, kirjasto- ja näyttöapurahat sekä palkinnot, joiden määrä samalle suorituksen saajalle kalenterivuonna on vähintään 1.000 euroa. (VHp 1103/2013, 8 §).
4 Muiden palkintojen veronalaisuus
4.1 Tunnustuspalkinnot
Tunnustuspalkinnon veronalaisuuden periaatteet ovat samat kuin apurahojen. Verovapaan tunnustuspalkinnon edellytyksenä on, että se on annettu tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi. Tunnustuspalkinto annetaan jälkikäteen, kun stipendi ja apuraha annetaan yleensä etukäteen.
Yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi annettuna tunnustuspalkintona voidaan pitää mm. malminetsintäpalkintoa (KVL 243/1976) sekä kotikunnan olympiavoittajalle myöntämää raha- tai esinepalkintoa.
Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta päättää, että muulta kuin julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta saatu tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustuksena saatu palkinto on koko määrältään verosta vapaata tuloa (TVL 82 § 3 momentti).
4.2 Ansiokkaasta toiminnasta myönnetty eläke
Verovapaata tuloa on myös valtion tieteellisestä, taiteellisesta, yleishyödyllisestä tai muusta ansiokkaasta toiminnasta ennen 1.1.1984 myöntämä eläke tai tällaiseen eläkkeeseen liittyvä perhe-eläke. Tällaisen eläkkeen myöntäminen perustuu johonkin seuraavista Valtioneuvoston päätöksistä (VNp.):
- Päätös ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä (VNp. 24.1.1974/75)
- Päätös ylimääräisiin taiteilijaeläkkeisiin liittyvistä ylimääräisistä perhe-eläkkeistä (VNp. 28.2.1974/216)
- Päätös ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä (VNp. 6.1.1977/37)
- Päätös ylimääräisistä eläkkeistä (VNp. 30.12.1959/VM:n kiertokirje 6660 24 §:n perusteella valtioneuvoston erityisistä syistä myöntämä ylimääräinen eläke).
Jos edellä mainittu eläke on myönnetty 1.1.1984 tai sen jälkeen, se on veronalaista ansiotulona verotettavaa eläketuloa.
4.3 Taidekilpailupalkinnot
Tuloverolain 83 §:n mukaan veronalaista tuloa ei ole taiteen alalla järjestetystä, taiteellisesti merkittävästä valtakunnallisesta tai kansainvälisestä kilpailusta saatu palkinto. Valtiovarainministeriö nimeää vuosittain etukäteen opetusministeriön esityksestä kilpailut, joista saadut palkinnot ovat verovapaita (VvMa taidekilpailupalkintojen verovapaudesta).
Muista taiteen alalla järjestetystä kilpailuista saadut palkinnot ovat veronalaista ansiotuloa saajalleen.
4.4 Koululaiskilpailusta saadut palkinnot
Tuloverolain 84 §:n mukaan Veronalaista tuloa ei ole peruskoulun, lukion, iltalukion, ammattikoulun tai muun näihin verrattavan oppilaitoksen oppilaille tieto- ja taitoaineessa järjestetystä kilpailusta muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena saatu palkinto.
Lainkohdassa tarkoitetut oppilaitokset on rajattu esimerkkiluettelon perusteella alemman asteen opintoja tarjoaviin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoululain 2 §:n mukaan ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja ei voida pitää säännöksessä lueteltuihin oppilaitoksiin verrattavina oppilaitoksina.
Koululaiskilpailusta saatu palkinto on kuitenkin aina veronalainen, jos se annetaan suoraan rahana tai siihen verrattavana suorituksena, kuten esimerkiksi vapaa-valintaisena lahjakorttina tai sijoitusrahasto-osuutena. Vaikka säännöksen tarkoittamat palkinnot ovat yleensä arvoltaan vähäisiä, ei palkintoa voida pitää veronalaisena sillä perusteella, että palkinnon arvo saattaa joissakin tapauksissa olla korkeampikin. Siten esimerkiksi oppilaan palkintona vuodeksi käyttöönsä saama auto voi olla verovapaa koululaiskilpailupalkinto. Tällaisessa tilanteessa auton oppilaan käyttöön antaa kilpailussa pärjäämisen perusteella ulkopuolinen taho (autoliike). Oppilas ei saa palkintoa työn tekemisen vaan kilpailusuorituksen perusteella.
4.5 Arpajaisista saadut palkinnot
Tuloverolain 85 §:ssä säädetään arpajaisvoittojen verovapaudesta voiton saajan tuloverotuksesta seuraavasti: Arpajaisverolain 2 §:ssä tarkoitetuista tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto ei ole veronalaista tuloa. Veronalaista tuloa on kuitenkin voitto, jota voidaan pitää kohtuullisena vastikkeena jostakin suorituksesta tai ennakkoperintälaissa tarkoitettuna palkkana.
Yllä mainitun perusteella ne tulot, jotka kuuluvat arpajaisverolain soveltamispiiriin, ovat vapautettuja tuloverosta. Näistä tuloista arpajaisten toimeenpanija maksaa arpajaisveron. Arpajaisverolain soveltamisesta on annettu erillinen Verohallinnon ohje Arpajaisvero (Diaarinumero: 939/420/2011).
4.6 Muut palkinnot
Muu kuin edellä kohdissa 4.1 - 4.5 mainittu palkinto tai voitto on saajan veronalaista tuloa, jos se ei kuulu arpajaisverolain piiriin tai se ei ole Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sen lainsäädännön mukaisesti toimeenpannuista arpajaisista saatu.
Palkinnon tai voiton nimellä maksettu suorite on siis saajan veronalaista tuloa, jos:
- palkinto tai voitto on vastike tehdystä työstä tai muusta suorituksesta
- palkinto tai voitto saadaan työnantajalta
- voiton saaminen ei perustu sattumaan
- kyseessä ei ole niin sanottu julkinen arvonta
- palkinto on saatu kilpailusta suorituksen perusteella
- voitto on saatu Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimeenpannuista arpajaisista.
Esimerkiksi urheilu-, tieto-, pilkki- ja muista kilpailuista saadut palkinnot ovat saajan veronalaista tuloa, jos palkinto on saatu sijoituksen tai suorituksen perusteella. Saajan on tällöin ilmoitettava palkinto tai voitto veroilmoituksella. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa antamansa palkinnot ja voitot vuosi-ilmoituksella (7801) suorituslajin tunnuksella H4. Vuosi-ilmoitus on annettava vain, jos palkinto tai voitto on arvoltaan vähintään 100 euroa.
Työnantajan henkilökunnan kesken arpoma ulkomaanmatka tai vastaava rahanarvoinen etuus on työntekijän palkkaa. Samoin työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja muiden vastaavien kilpailujen palkinnot ovat palkkaa.
Työntekijän työnantajalta esimerkiksi henkilökunnan kesken järjestetyn urheilupäivän tai kuntokilpailun yhteydessä saamaa tai muussa henkilökuntatilaisuudessa järjestettyjen arpajaisten perusteella saamaa vähäarvoista esinepalkintoa on kuitenkin verotuskäytännössä pidetty tuloverolain 69 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna verovapaana etuna. Tällainen verovapaa esinepalkinto voi olla arvoltaan enintään 100 euroa.
4.7 Tavarana saatujen kilpailupalkintojen arvostaminen
Tavarana saadut, veronalaiset kilpailupalkinnot arvostetaan niiden käypään arvoon eli siihen arvoon, joka tavarasta saataisiin, jos se myytäisin välittömästi. Arvostus tehdään saajan näkökulmasta katsottuna. Jos saadulla tavarapalkinnolla ei ole saajalleen käyttöä, eikä palkinto ole helposti rahaksi muutettavissa, voidaan tuotteen raha-arvoa kohtuullistaa saadun selvityksen perusteella.
Ulkomailta saatujen palkintojen arvostus käypään arvoon tapahtuu Suomen hintatason mukaan arvioiden. Jos palkinnosta joutuu maahan tuotaessa maksamaan maahantuontiin liittyviä veroja, näiden verojen määrä vähennetään tavaran käyvästä arvosta ja erotus on saajan veronalaista tuloa.
johtava veroasiantuntija Tero Määttä
johtava veroasiantuntija Jukka Puolakanaho