Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Ennakkoperintä, lähdeverotus ja vuosi-ilmoitus finanssialalla

Finanssilaitokset perivät ja ilmoittavat veroja sekä maksajana että muiden maksajien puolesta.

Esimerkiksi tilinhoitaja usein perii ja ilmoittaa veron osinkotulon maksajan puolesta. Osinkotulosta täytyy periä joko ennakonpidätys tai lähdevero sen mukaan, maksetaanko osinko yleisesti vai rajoitetusti verovelvolliselle. Lue lisää syventävistä ohjeistamme: 

Hallintarekisteröidyt osakkeet ja osinkojen verotus – maksaja perii lähdeveron

Maksajan täytyy periä lähdevero osingosta, jonka se maksaa rajoitetusti verovelvolliselle suoran tai hallintarekisteröidyn omistuksen perusteella.

Julkisesti noteeratun yhtiön hallintarekisteröidylle osakkeelle maksamien osinkojen osalta, ensisijainen verovastuu ja raportointivelvollisuus ovat Verohallinnon säilyttäjärekisteriin merkityllä säilyttäjällä, joka on ottanut vastuun kyseisistä rajoitetusti verovelvollisille maksetuista osingoista.

Lue lisää hallintarekisteröidyn omistuksen perusteella maksettavasta osinkotulosta.

Maksajan täytyy antaa vuosi-ilmoitus

Maksajan täytyy antaa Verohallinnolle vuosi-ilmoitus muun muassa osingoista, jotka se on maksanut rajoitetusti verovelvolliselle. Myös muilla finanssialan toimijoilla voi olla raportointivelvollisuus tietyistä suorituksista tietyissä tilanteissa: esimerkiksi rekisteröityneen säilyttäjän on annettava vuosi-ilmoitus välittämistään osingoista.

Finanssialan toimijat antavat seuraavia vuosi-ilmoituksia:

  • Arvopaperin välittäjän ja sijoitusrahaston osto- ja myyntierittelyt (VSAPUUSE)
  • Elinkeinon- ja maataloudenharjoittajille maksetut vakuutussuoritukset (VSVMAKSE)
  • FATCA, CRS ja DAC2
  • Korkotulon lähdeveron alaiset korot (VSKTVYSL)
  • Laina- ja korkotiedot (VSLAINAE)
  • Omaisuudenhoitomaksut (VSOMHOIE)
  • Osingot, yhteenveto- ja erittelytiedot (VSOSYHTVjaVSOSERIT)
  • Pääomanpalautukset (VSPAOPAL)
  • Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut suoritukset
    • Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut osingot (VSROSERI)
    • Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut korot (VSRKOERI)
    • Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut muut suoritukset (VSRMUERI)
    • Rekisteröityneen säilyttäjän vuosi-ilmoitus (WRP101)
    • Julkisesti noteeratun yhtiön vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista osingoista (WRP102)
  • TVL:n mukaiset korot ja jälkimarkkinahyvitykset, sijoitusrahaston rahasto- ja yhteissijoitusyrityksen osuudet (VSTVERIE) 
  • Vakuutusyhtiön ja PS-palveluntarjoajan vuosi-ilmoitus vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksuista (VSELVAKE)
  • Vuosi-ilmoitus osakesäästötiliä koskevista tiedoista (VSOSAKET)
  • Välitetyt ulkomaiset osingot (VSULKOSE)

Näin annat vuosi-ilmoituksen

Näin korjaat vuosi-ilmoitusta

Vuosi-ilmoitusten tietuekuvaukset

Osingonsaaja voi hakea lähdeveron palautusta

Lähdeveron määrään vaikuttaa muun muassa Suomen ja ulkomaisen osingonsaajan kotivaltion verosopimus. Jos lähdeveroa on peritty liikaa, rajoitetusti verovelvollinen osingonsaaja voi hakea lähdeveron palautusta maksuvuoden jälkeen Suomen Verohallinnolta. 

Osingonsaaja voi myös hakea Verohallinnolta lähdeverokortin maksuvuoden aikana. Kun osingonsaaja toimittaa lähdeverokortin maksajalle, maksaja voi periä tulosta oikean lähdeveron maksamisen yhteydessä. Lähdeverokortin avulla osingonsaaja voi tarvittaessa myös hakea maksuvuoden oikaisua tilinhoitajaltaan, jos osinko-, korko- tai rojaltitulosta on jo peritty liikaa lähdeveroa.

Lue lisää lähdeveron palautus- ja lähdeverokorttihakemuksista

Carried interest -voitonjakoerän verokohtelu

Voitonjako-osuuspalkkiot eli Carried interest -voitonjakoerät liittyvät pääomasijoitustoimialan palkitsemiseen. Ne voivat verotuksessa olla luonteeltaan joko ansio- tai pääomatuloa tapauksesta riippuen.

Otathan yhteyttä osoitteeseen suuryritysasiakkaat(a)vero.fi, niin voimme ratkaista verokohtelun ennakollisesti. Näin toimimalla voidaan mahdolliset epäselvyydet ratkaista mahdollisimman tehokkaasti ja reaaliaikaisesti. Pääomasijoitustoimialan verotuskysymyksiä koordinoidaan Verohallinnossa keskitetysti.

Usein kysyttyjä kysymyksiä osingon sijaan maksetusta rahakorvauksesta

  • Rahakorvauksessa kyse ei ole osingosta.
  • Kun kaupan kohteena olevista osakkeista ei ole maksettu osinkoa myyjälle eikä ostajalle, ei osingonmaksun korjaus osapuolten välillä ole mahdollinen. Tällöin ostajalle maksettava korvaus saamatta jääneestä osingosta on tyypillisesti rahakorvausta.
  • Rahakorvauksen maksaja ei ole liikkeeseenlaskija, vaan lähtökohtaisesti velvollisuutensa laiminlyönyt osapuoli.
  • Ei tule, rekisteröityneen säilyttäjän vuosi-ilmoituksella (WRP101) ilmoitetaan ainoastaan osingonsaajien loppusaajatiedot.
  • Rajoitetusti verovelvollisille maksetut rahakorvaukset ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista (VSRMUERI) käyttämällä suorituslajia D3 (rahakorvaus).
  • Mikäli suorituksen maksaja on Suomessa yleisesti verovelvollinen, tämä on ennakkoperintälain 9.1 §:ään perustuen velvollinen perimään lähdeveron.
  • Lähtökohtaisesti suorituksen maksajana pidetään sitä, joka maksaa suorituksen omista varoistaan.
  • Lähdeveron perimisvelvollisuuden edellytyksenä on lisäksi se, että rahakorvauksen suoritus perustuu velvollisuuteen korvata osakekaupan ostajalle saamatta jäänyt ja sille kaupan ehtojen mukaan kuuluva Suomesta saatu osinko.
  • Käytännössä verosopimukset rajaavat usein verotusoikeuden rahakorvauksen saajan asuinvaltiolle, jolloin Suomella ei ole tuloon verotusoikeutta, eikä vastaavasti lähdeveroa tule näissä tilanteissa periä.
  • Vuosi-ilmoitus tulee antaa rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta rahakorvauksesta, mikäli suoritus on lähdeveron alainen.
  • Ei, rajoitetusti verovelvollisen säilyttäjän ei tule tällöin periä rahakorvauksesta lähdeveroa, koska kyse ei ole Suomesta saadusta tulosta.
  • Tällöin ei tule antaa myöskään vuosi-ilmoitusta Suomeen.
  • Osingon sijaan maksetusta rahakorvauksesta ei saa antaa Suomen verotusta varten osinkoa koskevaa tositetta, vaan tositteesta tulee käydä ilmi kyseessä olevan rahakorvaus.
  • Tositteesta tulee ilmetä mihin valtioon peritty vero on maksettu.

Verohallinnon päätös yleisestä tiedonantovelvollisuudesta

Verohallinto on antanut päätöksen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta (VH/3818/00.01.00/2020). Virallinen päätös on annettu suomeksi ja ruotsiksi. Tietyt ulkomaisia finanssialantoimijoita koskevat säännökset on käännetty myös englanniksi.

Sivu on viimeksi päivitetty 3.1.2023