Historian suurin kehityshanke päätökseen aikataulussa ja budjetissa

Maaliskuussa 2020 päättyneessä Valmis-hankkeessa noin 70 elinkaarensa päässä ollutta verotusjärjestelmää korvattiin yhdellä valmisohjelmistolla. Samassa yhteydessä uusittiin myös lainsäädäntöä sekä Verohallinnon sisäisiä toimintaprosesseja. Asiakkaille muutoksen yhteydessä lanseerattiin OmaVero-verkkopalvelu.

Kyseessä oli Verohallinnon historian suurin ja koko Suomenkin mittakaavassa ainutlaatuinen kehityshanke. Hanke on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa, ja Verohallinto on kirjoittanut omien kokemustensa pohjalta OECD:n käyttöön käsikirjan siitä, miten verotuksen valmisohjelmisto otetaan käyttöön.

Lue lisää Valmis-hankkeesta LinkedIn:stä:

Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia verotuksen tarpeisiin

Verohallinnossa on paljon rutiinitöitä, joita asiantuntijamme joutuvat tekemään eri puolilla hallintoamme. Uusia teknologioita hyödyntämällä kuten ohjelmistorobotiikalla voimme automatisoida rutiineja kevyemmin kuin perinteisillä tietojärjestelmäprojekteilla, ja asiantuntijat voivat keskittyä asiantuntijuutta vaativaan verotuksen tulkintaan ja päättelyyn.

Robotiikkaa tarjoaa hienoja mahdollisuuksia kehittää työtämme kuten analytiikkaa ja ohjelmistokehittämistä niin, että vastaamme asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin ketterämmin ja yhä ammattitaitoisemmin.

Chattirobotti Virtanen kävi yli 300 000 keskustelua asiakkaiden kanssa

Chattirobotti Virtanen aloitti työt marraskuussa 2019 neuvomalla asiakkaita aluksi verokorttiasioissa ja pian sen osaaminen laajeni myös muihin henkilöasiakkaan veroasioihin. Huhtikuussa 2020 Virtanen aloitti neuvonnan myös OmaVerossa, minkä myötä keskustelumäärät kasvoivat merkittävästi. Toukokuussa neuvonta alkoi myös ruotsin kielellä.

Vuoden 2020 aikana Virtanen kävi asiakkaiden kanssa kaikkiaan 318 974 keskustelua. Aloittamistaan keskusteluista se siirsi ihmisvirkailijan jatkettavaksi 57 873 keskustelua, mikä on noin 18,1 prosenttia kaikista keskusteluista. Vauhdikkain päivä oli kevään veroilmoitussesongin aikana: toukokuun 4. päivänä Virtanen kävi yhtenä päivänä 5 827 keskustelua. Laskennallisella 120 chattikeskustelun päivävauhdilla vastaavan palvelun tuottaminen pelkästään ihmisvoimin vaatisi noin 12 henkilötyövuotta lisää henkilöresursseja.

Virtasen osaamista kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti, seuraavana opeteltavana aiheena ovat yrittäjien veroasiat.

Tekoäly on oppiva

Verohallinto oli mukana puhetalkoissa, koska haluamme osaltamme auttaa kehittämään esimerkiksi puheentunnistusta, joka ymmärtää kaikenlaista suomea – murteineen, taukoineen ja takelteluineen. Lahjoita puhetta -kampanja keräsi vuoden 2020 loppuun asti vapaasti puhuttua suomen kieltä, jotta voimme yhdessä opettaa puhuvat älylaitteet ja robotit oikeasti ymmärtämään suomea. Kehitystyön tuloksena pystymme käyttämään tulevaisuudessa puheohjattuja laitteita ja palveluja entistä sujuvammin.

Yksi mielenkiintoinen tekoälykokeilu liittyy myös Verohallinnossa puheentunnistukseen. Verohallintoon tulee vuodessa noin kaksi miljoonaa puhelua. Haluamme niiden kautta oppia ymmärtämään asiakkaitamme paremmin veroasioissa, jotta voimme kehittää toimintatapojamme. Puheluihin liittyy paljon manuaalista työtä. Tavoitteemme on valjastaa tekoäly mukaan niin, että ensin puhe muunnetaan tekstiksi, sitten se luokitellaan automaattisesti ja tämän jälkeen tehdään analyysia.

Robotit testaavat verotusohjelmistoa ja päivystävät sähköpostia

Ohjelmistorobotiikka sopii tilanteisiin, joissa data on digitaalisessa muodossa sekä jäsenneltyä ja työnkulussa on yksiselitteiset säännöt.

Esimerkiksi Verohallinnon käyttämän verotusohjelmiston GenTaxin testaamisessa on käytetty ohjelmistorobotteja jo vuodesta 2016. Tällä hetkellä testausta tekee kolmisenkymmentä ohjelmistorobottia. Robottien tehtävänä on varmistaa, että GenTax toimii halutulla tavalla, vaikka järjestelmän eri osiin tehdään jatkuvasti muutoksia. Automatisoidun testauksen etuna on nopeus: vastaavaa testausmäärää ei olisi mahdollista tehdä manuaalisesti, sillä se vaatisi laskennallisesti satoja ellei jopa tuhansia henkilöitä. Osa testauksesta on kuitenkin jatkossakin järkevämpiä hoitaa manuaalisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joihin liittyy harkinnanvaraa.

Roboteilla voidaan korvata monenlaista manuaalista virkailijatyötä. Vuonna 2020 otettiin käyttöön esimerkiksi ohjelmistorobotti, jonka tehtävänä on päivystää perinnän sähköpostilaatikkoa. Sähköpostilaatikkoon tulee kuukausittain 1 500─3 000 viestiä perinnän sidosryhmiltä, kuten tuomioistuimilta ja pesänhoitajilta. Robotti vie viestit ja niiden liitteet suoraan GenTaxin työjonolle käsittelyä varten. Tämä säästää manuaalista työtä arviolta 1,9 henkilötyövuotta.

Rajapinnat sujuvoittavat tiedonsiirtoa asiakkaiden ja Verohallinnon välillä 

Ohjelmistorajapinta (API) on ohjelmistojen välille rakennettu väylä, jota pitkin tietoa voi siirtää asiakkaan ohjelmistosta Verohallinnolle tai päinvastoin.

Kun ohjelmisto on suoraan yhteydessä Verohallintoon rajapinnan kautta, ilmoittajan ei tarvitse erikseen kirjautua esimerkiksi OmaVeroon, tehdä ilmoitusta ja lähettää sitä. Tietoja voidaan hyödyntää rajapintojen avulla myös toisinpäin: esimerkiksi palkan maksaja voi tarkistaa työntekijän voimassa olevan veroprosentin käytössään olevan ohjelmiston kautta eikä työntekijän ei tarvitse toimittaa verokorttia työnantajalle.

Verohallinto puolestaan saa ilmoitettavat tiedot rajapintojen kautta nopeasti ja oikeassa muodossa suoraan järjestelmiinsä. Lisäksi ne vähentävät palvelutarvetta, kun tietoja voidaan myös antaa ulospäin automatisoidusti.

Verohallinto tarjoaa jo useita rajapintoja ohjelmistoihinsa ja lisää on tulossa. Vuoden 2020 lopulla ja 2021 alussa käyttöön otettiin muun muassa rajapinnat veroprosentin tarkistamiseen sekä alustatalouden ja autoverotuksen ilmoituksia varten.