Eilisen logiikka ei vastaa tulevaisuuden haasteisiin

Verokertymän turvaaminen muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa edellyttää uudenlaista tekemisen tapaa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa tavoitteeksi on kirjattu: “Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku”.

Pyrimme vastaamaan haasteeseen ja rakentamaan palveluja, joilla viranomaisvelvoitteiden hoitaminen on mahdollisimman helppoa ja kustannustehokasta, pienyritysten mukana pysymistä unohtamatta. Tavoite on, että verotus hoituu saumattomasti osana yrityksen arkea. Digitaalisuuden myötä yritykset voivat hyödyntää samaa tietoa sekä liiketoiminnassa että viranomaisraportoinnissa.

Digitalouden ratkaisut helpottavat pienten ja keskisuurten yritysten arkea

Verotuksen perustaksi tarvitaan paljon erilaista talouteen ja maksamiseen liittyvää määrämuotoista tietoa, joka on automatisoitavissa. Suurin osa taloustiedosta on jo nyt sähköisenä eli digitaalisena, ja tiedot voi myös välittää eri toimijoille varsin helposti.

Isoissa yrityksissä tietojen ilmoittaminen toimii automaattisesti, mutta pienemmillä yrityksillä digitaalisuudessa on vielä kurottavaa. Tässä haluamme olla tukena.

Olemme tutkineet kyselyjen avulla pienyrittäjien halukkuutta automaation lisäämiseen, ja muun muassa esitäytetyn alv-ilmoituksen haluaisi valtaosa pienyrittäjistä. Tämän kaltainen kehitys vaatii taloushallinnon digitalisaation yleistymistä.

Entistä parempi palvelu on mahdollista reaaliaikaisilla verotustiedoilla

Tavoitteena on rakentaa Pohjoismaihin sähköinen liiketoiminta-alue, jossa tiedot liikkuvat automaattisesti, turvallisesti ja reaaliaikaisesti sekä yrityksiltä yrityksille, että yrityksiltä viranomaisille. Automaattiset prosessit myös tehostavat toimintaa ja vapauttavat resursseja. Pienten yritysten digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuu julkisten organisaatioiden ja yritysten ja heidän sidosryhmiensä kanssa. Muutamme yhdessä toimintaa ja työkulttuuria entistä digitaalisemmaksi ja sujuvammaksi.

Pohjoismaiset elinkeinoministerit hyväksyivät 1. syyskuuta 2020 Nordic Smart Government (NSG) -hankkeen tekemän toimintasuunnitelman reaaliaikatalouden toteuttamiseksi Pohjoismaissa. NSG 3.0 -hanke päättyi 2020, mutta osa työn tavoitteista siirtyy kansalliseen hankkeen ohjelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti keväällä 2020 asetettiin uudet reaaliaikatalouden tavoitteet yritysten taloushallinnon digitalisaatiolle, ja kokonaisuus sai nimen Yrityksen digitalous (RTE). Pienten yritysten digitalouden kehittäminen jatkuu laajassa yhteistyössä julkisten organisaatioiden, yritysten ja heidän sidosryhmiensä kanssa.

RTE-hankkeessa hyödynnetään yhteispohjoismaisen NSG-hankkeen aikana selvitettyjä asioita, kuten, miten taloustiedot saataisiin liikkumaan järjestelmästä toiseen yhdenmukaisina, koneluettavina ja reaaliajassa yritykseltä toiselle ja yrityksiltä viranomaisille. Esimerkiksi kuitit ja laskut tarvitaan sähköisessä muodossa verkkolaskuina ja e-kuitteina, jotta tietojen vaihto toteutuisi automaattisesti. 

NSG 3.0 -hankkeessa laadittiin muun muassa tarvittavan lainsäädännön ja tekniikan määrittelyjä ja soveltuvuusselvityksiä. Lisäksi hankkeessa tehtiin tiekartta reaaliaikatalouden toteuttamiselle Pohjoismaissa.

Pienyritysten digitalouden edistämistä jatketaan. Tavoitteena on muun muassa ottaa laajasti käyttöön sähköiset laskut ja kuitit.

Yrityksen digitalouden visiona on kansallinen, muiden Pohjoismaiden kanssa yhteensopiva ekosysteemi. Digitalisoinnilla saavutetaan kustannussäästöjä ja se avaa mahdollisuuden viedä kokonaisia arvoketjuja reaaliaikaisiksi. Hankkeen tavoitteet odotetaan saavutettavan vuoteen 2023 mennessä.

RTE on yhteishanke, johon osallistuu viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä. Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) lisäksi mukana ovat muun muassa Verohallinto, Valtiokonttori ja Tilastokeskus.

Alv-ilmoituksen uudistamiselle aikalisä

Verohallinto on valmistellut alv-ilmoituksen tietosisällön uudistamista yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Uuden alv-ilmoituksen oli tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2022. Pandemiasta johtuen käyttöönottoa lykätään.

Alv-ilmoituksen tietosisällön uudistamiselle on selvä tarve, koska verrattuna moneen muuhun maahan, Suomessa alv-ilmoitus on tietosisällöltään suppea. Alv-ilmoitus on pysynyt lähes nykymuodossaan siitä saakka, kun arvonlisäverolaki tuli voimaan yli 25 vuotta sitten.

Nykymuotoinen alv-ilmoitus aiheuttaa asiakkaille hallinnollista taakkaa ja Verohallinnolle valvonnallisia haasteita. Uudella ilmoituksella saisimme paremman kokonaiskuvan arvonlisäverollisesta liiketoiminnasta, jolloin voisimme ohjata ja valvoa asiakkaita kohdennetummin ja reaaliaikaisemmin.

Verohallinto haluaa edistää yhteiskunnan hyvinvointia

Yritystoiminnan digitalisoinnissa otettiin iso harppaus Verohallinnon kokeillessa yrityksen sähköistä perustamista ulkomaalaiselle henkilölle ja yritysdatan reaaliaikaista siirtämistä luotettavasti eri organisaatioiden välillä. Kokeilu osoitti, että ulkomaisten ja kotimaisten yritysten palveluita pystytään nopeasti parantamaan, kun yritysdataa saadaan siirrettyä koneluettavasti yrityksen edustajan valtuutuksella eri toimijoiden välillä. Kokeilun toteuttamiseen osallistuivat myös Patentti- ja rekisterihallitus, Sitra, Digi- ja väestötietovirasto, Digital Living ja Nixu.

Verohallinto kokeili digitaalisen yritysdatan hyödyntämistä avoimien rajapintojen kautta Sitran reilun datatalouden IHAN-kokeilualustalla. Tavoitteena on kehittää palvelua, joka sujuvoittaa ulkomaisen yrityksen perustamisprosessia Suomessa. Kokeilussa hyödynnettiin yrityksen luvittamana yksityistä ja julkista dataa, esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksesta, joka vastaa yritysten rekisteröinnistä ja ylläpitää kaupparekisteriä. PRH:lta palveluun linkitettiin yrityksen julkiset rekisteritiedot.

Kokeilu todisti, että yritystoiminta helpottuu huomattavasti taloustiedon sähköisen liikkumisen mahdollistamisen myötä.

Kokeilussa nostettiin esiin myös havaintoja esteistä, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisen yksityis- ja julkissektorin digitaalisen henkilöidentiteetin ja tunnistamisen puutteeseen sekä tietojenkäsittelyn lainsäädäntöön.