Harmaan talouden torjunnalla taataan yrityksille terve kilpailu  

Verohallinnolla on merkittävä rooli harmaan talouden torjunnassa käsittäen niin verotukseen liittyvät rikokset kuin muunkin talousrikollisuuden. Yhteistyö ja tietojenvaihto Verohallinnon ja muiden viranomaisten välillä varmistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan harmaan talouden eri ilmiöiden valvonnassa, tunnistamisessa sekä torjumisessa.

Valtioneuvosto hyväksyi 11.6.2020 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2020–2023. Harmaan talouden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, tietojensaannin parantamiseen ja viranomaisyhteistyöhön.Verohallinnon harmaan talouden torjunta oli mukana tiiviisti strategian laadintatyössä, että lukuisten toimenpideohjelman hankkeiden työstämisessä, joko vetovastuussa tai osallistujana.

Tehostimme viranomaisten välistä tietojenvaihtoa 

Tehokas viranomaisten välinen tietojenvaihto on keskeinen menestystekijä harmaan talouden torjunnassa. Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa kehitetään yhteistyöryhmässä, jossa ovat jäseninä keskeiset rekisterinpitäjät ja tietojen käyttäjät. 

Julkaisimme vuonna 2020 useita harmaata taloutta käsitteleviä ilmiöselvityksiä esimerkiksi alipalkkauksesta ja laskutuspalveluyrityksistä. Laadimme 800 000 velvoitteidenhoitoselvitystä viranomaisten tehtävien tueksi. Velvoitteidenhoitoselvityksen kysyntää lisäsivät erityisesti yrityksille myönnettyjen koronatukien valvonta. Velvoitteidenhoitoselvityksien käyttäjäksi tulivat elintarvikevalvontaviranomaiset.

Viranomaisten yhteistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvaa julkaistaan Harmaa talous & talousrikollisuus -verkkosivustolla, jota selvitysyksikkö koordinoi. Sivustolta löytyy kokonaiskuva harmaan talouden laajuudesta, ajankohtaisista ilmiöistä, viranomaisten vireillä olevista hankkeista ja torjunnan toimista sekä lisäksi tarjotaan vinkkejä yrityksille ja yksityishenkilöille oikein toimimisesta.

Lisäsimme tietoutta harmaan talouden torjunnasta 

Harmaan talouden torjunnassa keskitimme voimavaroja ennalta estävään työhön lisäämällä tietoisuutta harmaan talouden ilmiöistä ja petosten tekotavoista.

Järjestimme muille viranomaisille ja sidosryhmille erilaisia koulutuksia koskien harmaata taloutta ja siihen liittyviin ilmiöihin. Esimerkiksi Suomen johdolla laadittua rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen havainnointikoulutusta hyödynnettiin sekä hallinnon sisällä että sidosryhmille suunnatuissa koulutuksissa. Tämän kokonaisuuden tiimoilta tehtiin yhteistyötä muiden Pohjoismaiden verohallintojen kanssa.

Pohjoismaisessa yhteistyössä valmistui myös identiteettien väärinkäytöksiin ja näiden tunnistamiseen liittyvä tietopaketti. Lisäksi olemme jatkaneet Kilpailu- ja Kuluttajaviraston kanssa tehtävää kaupunkiyhteistyötä. Uhka-arvio koronan vaikutuksista harmaaseen talouteen valmisteltiin pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomi liittyi myös mukaan kansainväliseen FCInet -herätetietojärjestelmään, joka on pilottivaiheessa oleva tiedonvaihtojärjestelmä talousrikosten tutkintaan.

Vakavien veropetosten torjuntaan erikoistuneessa toiminnossa osumatarkkuus oli korkea, eli 90 % tarkastetuista kohteista johti vuonna 2020 verojen määräämiseen ja näistä lähes 75 % edelleen rikosilmoitusharkintaan. Esitutkintaviranomaisten kanssa samanaikaisesti tehtävien ns. reaaliaikaisten tarkastusten määrä laski, erityisesti poliisin pääkaupunkiseudun talousrikostutkinnan ruuhkautumisen vuoksi.

Harmaan torjuntatoiminnon oma-aloitteisten verojen ja rekisteröinnin valvonnassa estettiin tehokkaasti perusteettomia veronpalautuksia sekä rekisteröintejä. Oma-aloitteisten verojen osalta noin kolmasosa valvontaan nostetuista tapauksista johti verotustoimenpiteisiin. Tämän lisäksi valvontaimpulsseja harmaan talouden havainnoista tehtiin muille prosesseille tai näistä laadittiin muistioita rikosilmoitusharkintaan. Havaintoaineiston perusteella rekisteristä poistetut tapaukset aiheuttavat keskimäärin 5 000 euron veromenetyksen rekisterikuukautta kohti. Arvio rekisteröinnin toimin estetystä veromenetyksestä on noin 19,7 miljoonaa euroa vuonna 2020 (18,7 miljoonaa vuonna 2019).

Viranomaisyhteistyötä harmaan torjunnassa on tehty aktiivisesti eri muodoissaan. Harmaan torjunnan verotarkastajista 29 toimi tietojenvaihdon ja operatiivisen toiminnan yhdyshenkilöinä eri viranomaisissa. Uusi harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastainen strategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin kesäkuussa 2020. Vuosille 2021-2023 ajoittuva Identiteettien väärinkäytökset ja palautuspetokset -hanke, jonka rekrytoinnit ja valmistelutyö tehtiin syksyllä 2020. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti eri ministeriöiden ja viranomaisten vetämiin työryhmiin, esimerkkinä Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä ihmiskauppaa estävä työryhmä. Sen sijaan erilaiset yhteisvalvonnat yhdessä muiden viranomaisten kanssa olivat poikkeuksellisen vähäisiä vuonna 2020 koronan aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Edelleen tehtiin kuitenkin aktiivisesti havaintoja erilaisista laiminlyönneistä ja väärinkäytöksistä koskien muiden viranomaisten valvottavia asioita ja annettiin näistä tietoja oma-aloitteisesti, joten vaikuttavuus oli laajaa.

Vuoden aikana käsiteltiin 21 500 oikaisuvaatimusta

Verotuksen oikaisulautakunta ratkaisee verotusta koskevat oikaisuvaatimukset.

Muutosta Verohallinnon tekemiin verotusta ja veronkantoa koskeviin päätöksiin haetaan ensiasteena verotuksen oikaisulautakunnalta Verohallinnolta saatuja ennakkoratkaisuja lukuun ottamatta. Vuonna 2020 käsiteltiin 21 477 oikaisuvaatimusta.

Verotuksen oikaisulautakunta on pysyvä toimielin, joka ratkaisee verotuksen oikaisuvaatimukset. Oikaisulautakunnalla on itsenäinen ratkaisuvalta, mikä tarkoittaa sitä, että sen ei tarvitse ottaa ratkaisuissaan huomioon esimerkiksi Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa esitettyjä kannanottoja. Verotuksen oikaisulautakunta toimii jakautuneena jaostoihin, ja sillä on koko maan käsittävä toimivalta.

Hallinto-oikeudessa käsiteltiin 1 130 asiaa. Oikaisulautakunnan päätösten pysyvyys HAO:ssa oli 93 %.

Edistämme toiminnallamme verotusta ohjaavan oikeuskäytännön syntymistä

Verohallinnon tehtävänä on myös veronsaajien oikeudenvalvonta sen mukaan kuin siitä erikseen laissa säädetään. Verohallinto toimii siten sekä puolueettomana verotusta toimittavana viranomaisena että veronsaajien oikeutta valvovana viranomaisena. Veronsaajien oikeudenvalvonta on järjestetty Verohallinnon sisällä erilliseen, mutta osana Verohallintoa toimivaan, itsenäistä ratkaisuvaltaa käyttävään Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköön. Oikeudenvalvontayksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena muun muassa antamalla vastineita verovelvollisten valituksiin sekä hakemalla muutosta verotus- ja lainkäyttöviranomaisten ratkaisuihin.

Alla olevasta taulukosta ilmenee oikeudenvalvontayksikön perustoimintaan liittyvien suoritteiden lukumäärätiedot vuosilta 2014–2020:

Taulukko, missä tietoa suoritteista
vuosi oikaisu-vaatimukset valitukset HAO valitukset KHO vastineet suulliset käsittelyt
2014 140 173 67 2290 10
2015 51 155 67 1356 9
2016 29 80 64 1279 11
2017 29 38 79 1046 4
2018 18 49 53 1015 4
2019 14 76 60 872 2
2020 18 74 65 859 3

Oikeudenvalvontayksikön toiminnan laatua seurataan erityisesti oikeudellista vaikuttavuutta koskevien tulostavoitteiden avulla. Oikeudenvalvontayksikön toiminnan oikeudellisella vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten oikeudenvalvontayksikkö edistää toiminnallaan verotusta ohjaavan oikeuskäytännön syntymistä. Esimerkkinä oikeudenvalvontayksikön oikeudellisesta vaikuttavuudesta on se, että viime vuosina korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemista verotusta koskevista ratkaisuista noin puolet on sellaisia, joissa oikeudenvalvontayksikkö on ollut jossain veroprosessin vaiheessa (oikaisulautakunta, hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus) muutoksenhakijana.