Verohallinnon vuosi 2019 – Valvonta

Verohallinto torjui harmaata taloutta myös yhdessä muiden viranomaisten ja kaupunkien kanssa. Arvonlisäveron verovaje on Suomessa Euroopan alhaisimpia, ja se on ollut viime vuosina noin 4–7 % alv:n lainmukaisesta kertymästä. Vajeesta noin 20 prosenttia aiheutuu verojäämistä. Arvonlisäveron verovajeen määrää on selvitetty sekä Euroopan komission toimesta, että IMF:n arviointimenettelyllä.

Toimintamme perustuu veroriskien tunnistamiseen ja ehkäisemiseen

Pyrimme löytämään kunkin asiakkaan ja asiakasryhmän kannalta tarkoituksenmukaisimman keinon varmistua verotuksen oikeellisuudesta.

Muut sisällöt

Ennakolliset keskustelut palvelevat yhteisöjä haastavissa verokysymyksissä

Ennakolliset keskustelut ovat olleet aiemmin käytössä Konserniverokeskuksen asiakkaille, mutta vuoden 2019 alusta lähtien kaikilla yhteisöillä, esimerkiksi osakeyhtiöillä, on ollut mahdollisuus pyytää Verohallinnolta ennakollista keskustelua haastavissa verokysymyksissä. Keskustelussa voidaan selvittää esimerkiksi yritysjärjestelyn verovaikutuksia. Ennakollinen keskustelu voi olla yritykselle vaihtoehto ennakkoratkaisun hakemiselle. Ennakollinen keskustelu on yritykselle maksuton.

Ennakollisen keskustelun tarkoituksena on tarjota ennustettavuutta yhteisön verotukseen liittyen ja ohjata yhteisöä toimimaan oikein, ennen kuin verotukseen liittyvät järjestelyt ovat tapahtuneet. Keskustelun tuloksena yhteisö saa tietoa eri vaihtoehtojen verovaikutuksista. Yhteisö itse kuitenkin valitsee toteutettavan vaihtoehdon. Keskustelujen avulla Verohallinto haluaa sujuvoittaa verotukseen liittyvien asioiden käsittelyä ja parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä.

Toimintamme perustuu veroriskien tunnistamiseen ja ehkäisemiseen

Yritykset keräävät ja tilittävät valtaosan verotuloista muun muassa työntekijöiden ennakonpidätysten ja arvonlisäveron muodossa. Pyrimme löytämään kunkin asiakkaan ja asiakasryhmän kannalta tarkoituksenmukaisimman keinon varmistua verotuksen oikeellisuudesta. Tavoitteenamme on tuottaa mahdollisimman hyvin kohdennettuja palveluja ja minimoida näin verovelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvaa taakkaa. Näin tuemme myös yritysasiakkaiden veronmaksumyönteisyyttä ja halua toimia oikein.

Varmistamme verotulojen oikeamääräisen kertymän tunnistamalla ja puuttumalla veroriskeihin sekä ehkäisemällä niitä ennakolta. Riskilähtöinen toiminta ohjaa yrityksiin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelua ja resurssien käyttöä. Verotukseen vaikuttavien ilmiöiden tunnistamiseen käytetään vertailutietoja, joiden hyödyntämistä olemme kehittäneet merkittävästi.

Tunnistamalla veroriskejä voimme kohdentaa ohjauksen ja valvonnan yrityksille mahdollisimman vaikuttavasti ja tukea sitä, että asiakkaat osaavat toimia oikein.

Digitalouden haasteisiin pureudutaan analytiikalla

Digitalouden yleistyessä tehtävänämme on varmistaa tulo- ja tietovirrat verotuksen toimittamiseksi. Tuemme asiakkaita neuvomalla uusien ansaintatapojen verovelvoitteista. Seuraamme aktiivisesti digitalouden ilmiöitä ja puutumme valvonnalla verotuksellisiin laiminlyönteihin. Vuoden 2019 valvonnan painopistealueina olivat muun muassa lyhytaikaiset majoituspalvelut, virtuaalivaluutat sekä kaukomyynti, joiden osalta verokertymä oli merkittävää.

Digitalouden ilmiöiden tunnistamiseen ja valvontaan olemme kehittäneet analytiikkaa, jossa hyödynnetään erilaisia ulkopuolisia vertailutietoja. Analytiikkaa hyödynnetään myös viranomaisten välisessä yhteistyössä. Kansainvälisesti olemme vaikuttaneet digitalouden verotuksen ja sen valvonnan kehittämiseen niin EU:ssa kuin OECD:ssä. Tästä esimerkkinä muun muassa se, että rajat ylittävät maksuvälitystiedot saadaan vuodesta 2024 alkaen EU:n jäsenmaiden petostorjuntaa varten. Lisäksi olemme tukeneet Valtiovarainministeriötä OECD:n digitaalisen verotuksen uudistamistyössä.

Harmaan talouden torjunnassa on ennalta estävää ja osuu tarkasti

Harmaan talouden torjunnassa on panostettu entistä voimakkaammin väärinkäytösten ennalta estämiseen lisäämällä tietoisuutta harmaan talouden uusista ilmiöistä ja petosten tekotavoista. Koulutuksia on järjestetty muille viranomaisille sekä muun muassa pankkien henkilökunnalle, tilintarkastajille ja oppilaitosten opiskelijoille. Myös Kilpailu- ja Kuluttajaviraston kanssa tehtyä kaupunkiyhteistyötä jatkettiin vuonna 2019. Yrittäjille toteutettiin kampanja, jolla lisättiin tietoisuutta siitä, että yritys ei joudu osalliseksi arvonlisäveropetoksista. Toteutuksena oli muun muassa sosiaalisessa mediassa jaettu animaatio.

Harmaan talouden torjunnassa keskitytään vakavien veropetosten selvittämiseen ja torjuntaan. Riskiperusteista kohdevalintaa on kehitetty systemaattisesti ja sen ansiosta tarkastukset osuvat talousrikollisuuden toimijoihin aiempaa paremmin. Vuonna 2019 yli 86 % toiminnon tarkastuskohteista johti verotustoimenpiteisiin ja näistä yli 74 % edelleen rikosilmoitusharkintaan. Merkittävä määrä verotarkastuksista tehtiin edelleen yhteistyössä esitutkintaviranomaisten kanssa.

Harmaan torjuntatoiminnon oma-aloitteisten verojen ja rekisteröinnin valvonnassa on estetty tehokkaasti perusteettomia veronpalautuksia sekä aiheettomia rekisteröintejä. Oma-aloitteisten verojen osalta noin kolmasosa tapauksista johti toimenpiteisiin. Käsiteltyjä tapauksia oli yhteensä 3136 kpl. Rekisteröintitapauksia käsiteltiin harmaan torjuntatoiminnossa 828 kpl, joista 683 tapausta johti ALV-rekisteriestoon tai -poistoon. Havaintoaineiston perusteella rekisteristä poistetut tapaukset aiheuttavat keskimäärin 5 000 euron veromenetyksen rekisterikuukautta kohti. Arvio estetystä veromenetyksestä on noin 18,7 miljoonaa euroa vuonna 2019 (15 miljoonaa vuonna 2018).

Talousrikollisuuden torjunnassa viranomaisyhteistyö on merkittävässä roolissa, ja tätä on tehostettu entisestään. Harmaan torjuntatoiminnon verotarkastajia toimii tietojenvaihdon ja operatiivisen toiminnan yhdyshenkilöinä eri viranomaisille, uusimpina Maahanmuuttovirasto ja Ruokavirasto. Eri viranomaisten kanssa tehtiin runsaasti yhteisvalvontatoimia eri toimialoille. Näistä esimerkkeinä taksiala, henkilökuljetusalan kabotaasivalvonnat sekä ravintola- ja rakennusaloille ja mm. marjatiloille suuntautuneet valvonnat. Lisäksi työvoiman valvontaan on kehitetty tehokkaita työkaluja.

Harmaan torjunnassa kansainvälinen yhteistyö on merkittävässä roolissa sekä Pohjoismaisella, että EU:n ja OECD:n tasolla. Vuonna 2019 päivitettiin Suomen johdolla yhteispohjoismainen koulutus verotarkastajille rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen tunnistamisesta. Koulutus toteutetaan vuonna 2020, kuten myös yhteispohjoismainen koulutus identiteettien väärinkäytösten tunnistamisesta. Molempia koulutuksia on mahdollista tarjota myös muille viranomaisille.

Tehokas viranomaisten välinen tietojenvaihto on keskeinen menestystekijä

Tehokas viranomaisten välinen tietojenvaihto on keskeinen menestystekijä harmaan talouden torjunnassa. Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa kehitetään yhteistyöryhmässä, jossa ovat jäseninä keskeiset rekisterinpitäjät ja tietojen käyttäjät.

Julkaisimme vuonna 2019 kymmeniä harmaata taloutta käsitteleviä ilmiöselvityksiä sekä laadimme yli 400 000 velvoitteidenhoitoselvitystä viranomaisten tehtävien tueksi.

Velvoitteidenhoitoselvitykset saivat vuonna 2019 uusia käyttäjiä, kuten Aluehallintoviraston perintätoimen rekisteröinti ja Finanssivalvonnan virtuaalivaluutan tarjoajien rekisteröinti sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailunrajoitusten selvittämistehtävät.

Viranomaisten yhteistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvaa julkaistaan Harmaa talous & talousrikollisuus -verkkosivustolla, jota selvitysyksikkö koordinoi. Sivustolta löytyy kokonaiskuva harmaan talouden laajuudesta, ajankohtaisista ilmiöistä, viranomaisten vireillä olevista hankkeista ja torjunnan toimista sekä lisäksi tarjotaan vinkkejä yrityksille ja yksityishenkilöille oikein toimimisesta.