Suomen ja Ranskan uutta verosopimusta sovelletaan vuoden 2027 alusta

Suomen ja Ranskan vuonna 2023 allekirjoittama uusi verosopimus tuli voimaan 28.8.2026 ja sitä sovelletaan 1.1.2027 alkaen.  Uusi verosopimus korvaa aiemman Suomen ja Ranskan välisen verosopimuksen.

Uusi verosopimus tuo muutoksia muun muassa eläkkeiden verotusoikeuteen, kiinteän toimipaikan määritelmään ja osinkojen verotukseen.

Jatkossa Suomi voi verottaa yksityisen sektorin eläkkeitä

Uuden verosopimuksen mukaan Suomi voi verottaa Ranskassa asuvan henkilön Suomesta saamaa työeläkettä, joka on kertynyt työstä yksityisellä sektorilla. Suomi voi verottaa myös vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä. Aiemman sopimuksen mukaan Suomi on saanut verottaa ainoastaan julkisesta palveluksesta Suomesta saatua eläkettä, kun se maksetaan Ranskassa asuvalle henkilölle.

Vastaavasti Ranska voi jatkossa verottaa Suomessa asuvan henkilön Ranskasta saamaa yksityisen sektorin eläkettä ja vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä.

Kaksinkertainen verotus poistetaan yleensä henkilön asuinvaltion verotuksessa. Uuden verosopimuksen mukaan yksityisen sektorin ja vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvien eläkkeiden kaksinkertainen verotus poistetaan kuitenkin poikkeuksellisesti siinä maassa, josta eläke maksetaan. Tätä kutsutaan käänteiseksi hyvitykseksi.

Muutos ei koske henkilöitä, jotka asuivat Ranskassa ja saivat yksityisen sektorin työstä kertynyttä eläkettä tai vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä Suomesta 4.4.2023, jolloin verosopimus allekirjoitettiin. Vastaavasti muutos ei koske henkilöitä, jotka asuivat Suomessa ja saivat tällaista eläkettä Ranskasta 4.4.2023. Näillä henkilöillä edellä mainittujen eläkkeiden verotusoikeus on jatkossakin ainoastaan asuinvaltiolla.  

Esimerkiksi, jos henkilö asui Ranskassa 4.4.2023 ja sai tällöin yksityisen sektorin työstä eläkettä Suomesta, eläke verotetaan jatkossakin vain Ranskassa.

Jos henkilö asui Ranskassa ja alkoi saada yksityisen sektorin eläkettä Suomesta 5.4.2023 tai sen jälkeen, vuoden 2026 loppuun asti hän maksaa eläkkeestä veroa vain Ranskaan. Hän maksaa 1.1.2027 alkaen eläkkeestä veroa myös Suomeen, mutta Suomeen maksettavasta verosta vähennetään Ranskaan maksettava vero. Tämä koskee myös henkilöä, joka muutti Ranskaan 5.4.2023 tai sen jälkeen. 

Kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä

Uudessa verosopimuksessa muuttuu menetelmä, jolla asuinvaltion verotuksessa poistetaan kaksinkertainen verotus. Nykyisessä sopimuksessa kaksinkertainen verotus poistetaan vapautusmenetelmällä, mutta uudessa sopimuksessa siirrytään hvvitysmenetelmään. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi osinkotulojen, palkkatulojen sekä osakehuoneistoista ja kiinteistöistä saadun vuokratulon tai luovutusvoiton verotukseen.

Osingoista voidaan periä lähdeveroa

Uuden verosopimuksen mukaan osingon lähdevaltio voi periä osingoista pääsääntöisesti 15 prosentin lähdeveron. Suomen ja Ranskan välisessä vanhassa verosopimuksessa osinkojen yleinen lähdeverokanta oli käytännössä 0 prosenttia.

Lähdevero kuitenkin säilyy 0 prosentissa myös uudessa sopimuksessa, jos saaja on yhtiö, joka on omistanut vähintään 5 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta yhtäjaksoisesti vähintään 365 päivän ajan. Tarkemmat määräykset 365 päivän ajanjakson laskemisesta löydät päivitetystä sopimustekstistä.

Uudessa sopimuksessa osinkojen kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos lähdevaltio perii osingosta veroa, asuinvaltio ottaa sen huomioon omassa verotuksessaan ja hyvittää maksetun veron verosopimuksen mukaisesti.

Kiinteän toimipaikan määritelmä laajenee

Uuden verosopimuksen kiinteän toimipaikan määritelmä vastaa pääosin OECD:n uusinta malliverosopimusta ja poikkeaa vanhan sopimuksen määritelmästä.

Uudessa verosopimuksessa tarkastellaan samaan konserniin kuuluvien yritysten toimintaa kokonaisuutena. Jos samaan konserniin kuuluvien yritysten toiminnat täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä yhtenäisen liiketoiminnan, voi syntyä kiinteä toimipaikka. Muutos voi siis lisätä tilanteita, joissa suomalaiselle yritykselle muodostuu kiinteä toimipaikka Ranskaan tai ranskalaiselle yritykselle Suomeen.

Vanhan verosopimuksen mukaan pelkästään konserniyhtiöiden puolesta toimivaa henkilöä voitiin joissakin tilanteissa pitää itsenäisenä edustajana, jolloin kiinteää toimipaikkaa ei muodostunut. Uuden verosopimuksen mukaan henkilöä ei kuitenkaan pidetä itsenäisenä edustajana, jos hän toimii yksinomaan tai lähes yksinomaan konserniyhtiöiden puolesta. Tämän vuoksi kiinteä toimipaikka voi jatkossa muodostua konsernitilanteissa aiempaa useammin.

Kiinteän toimipaikan syntyminen voi tuoda yritykselle paikallisia veroilmoitus-, raportointi- ja siirtohinnoitteluvelvoitteita.

Lisätietoa:

Valtioneuvoston asetus 34/26 (Finlex)