Tuloverotilastot 2021: Työmarkkinajärjestöissä ja työttömyyskassoissa liki 100 000 jäsentä enemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin – matkakuluvähennystä hyödyntävien määrä kasvoi hieman

Toisena koronavuotena keskimääräinen työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksu kääntyi nousuun, eikä työmatkakuluvähennyksen hyödyntäminen noussut pandemiaa edeltäneisiin lukemiin. Kotitalousvähennystä Verohallinto myönsi viime vuonna lähes 420 miljoonaa euroa, eli lähes 9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Vuonna 2021 kaikkiaan reilut kaksi miljoonaa suomalaista vähensi verotuksessaan työmarkkinajärjestöjen tai työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Määrä on lähes 100 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018, jolloin jäsenmaksuja vähentäneiden määrä alkoi usean vuoden laskun jälkeen kasvaa.

– Korona-ajan lomautukset ovat varmasti saaneet joitakin palkansaajia liittymään ainakin työttömyyskassaan. Työmarkkinajärjestöön tai työttömyyskassaan kuuluu kaikista 18–69-vuotiaista palkkatuloja saavista 73 prosenttia, sanoo verotilastoista vastaava tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta.

Vuonna 2021 keskimääräinen työmarkkinajärjestön tai työttömyyskassan jäsenmaksu oli 305 euroa, kun vuotta aikaisemmin keskimääräinen jäsenmaksu oli 296 euroa. Työmarkkinajärjestön tai työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa kokonaan.

– Voi olla, että moni liittyi kassaan tai liittoon koronan alkaessa 2020, ja vuonna 2021 tuli ensimmäisen kerran koko vuoden jäsenmaksu maksettavaksi ja vähennettäväksi verotuksessa. Myös ylemmissä tuloluokissa on enemmän vähennyksen tehneitä kuin vuonna 2020, Savolainen arvioi.

Tiedot verovähennyksistä selviävät Verohallinnon tänään julkaisemista vuoden 2021 tuloverotilastoista.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja tai työttömyyskassamaksuja vähentävien lukumäärä ja keskimääräinen vähennetty määrä, dynaaminen graafi (Flourish)

Työmatkakuluja vähensi viime vuonna 6,5 prosenttia vähemmän henkilöitä kuin ennen korona-aikaa

Työmatkakuluja vähensi vuonna 2021 verotuksessaan 716 000 suomalaista (+2,6 %). Palkkatulosta työmatkakuluvähennyksiä myönnettiin vuonna 2021 yhteensä 1,5 miljardilla eurolla (+4,7 %).

Työmatkavähennystä hyödynsi vuonna 2021 kuitenkin 6,5 prosenttia vähemmän henkilöitä kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.

– Kun etätyöt koronan vuoksi yleistyivät, työmatkakuluja saaneiden henkilöiden lukumäärä laski. Myös työmatkakulujen enimmäismäärän vähentäneitä oli viime vuonna vähemmän kuin ennen korona-aikaa. Kaikkiaan koronapandemia ja etätöihin siirtyminen ovat kuitenkin vaikuttaneet varsin vähän työmatkavähennyksen hyödyntämiseen, Savolainen sanoo.

Keskimääräinen palkkatuloista vähennettävä työmatkakulu oli viime vuonna 2 093 euroa. Työmatkakulujen keskiarvo on kasvanut poikkeusvuotta 2020 lukuun ottamatta tasaisesti vuodesta 2016 alkaen.

Työmatkakuluja vähentäneiden määrä ja keskimääräinen vähennys, dynaaminen graafi (Flourish)

Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä teetettiin pääasiassa itselle – 1,6 prosenttia työstä tehtiin omien vanhempien kotona tai vapaa-ajan asunnolla

Kotitalousvähennystä Verohallinto myönsi vuonna 2021 kaikkiaan 420 miljoonaa euroa (+ 8,8 prosenttia). Kotitalousvähennystä hyödynsi viime vuonna kaikkiaan 474 000 suomalaista (+ 7,9 prosenttia).

Osittain kotitalousvähennyksen merkittävää kasvua selittää se, että koronavuonna 2020 vähennystä hyödynnettiin aikaisempaa vähemmän.

Eniten kotitalousvähennyksen hyödyntäminen lisääntyi viime vuonna Päijät-Hämeessä, jossa kotitalousvähennyksen määrä nousi 15 prosentilla ja kotitalousvähennystä hyödyntäneiden määrä lähes saman verran (14,9 %). Vähiten kotitalousvähennyksen hyödyntäminen lisääntyi Lapissa: vähennetty määrä 3,2 prosentilla ja vähennyksen saaneiden lukumäärä 1,3 prosentilla.

Verohallinnon tilastoista selviää nyt aikaisempaa tarkempia tietoja kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä, esimerkiksi vähennykseen oikeuttavan työn tekopaikka.
1,6 prosenttia kotitalousvähennyksen kustannuksista oli peräisin työn teettäjän vanhempien kotona tai vapaa-ajan asunnolla tehdystä työstä. Hoiva- ja hoitotyössä osuus oli korkein eli 4,2 prosenttia kustannuksista syntyi vanhempien tai isovanhempien luona.

– Kaikkiaan vanhemmat ikäluokat hyödyntävät kotitalousvähennystä muita useammin. Uudistusten myötä meillä on entistäkin parempi näkymä siihen, millainen merkitys kotitalousvähennyksellä on juuri ikäihmisille, Savolainen sanoo.

Vuonna 2021 kotitalousvähennyksestä maksimivähennyksen tehneitä oli 65 000 eli noin 14 prosenttia vähennyksen saaneista sai maksimivähennyksen. Maksimivähennyksen tehneiden osuus on korkeampi ylemmissä tuloluokissa.

Kotitalousvähennyksen käyttö ja maksimivähennyksen tehneiden osuus, dynaaminen graafi (Flourish)

FAKTA: Suosituimmat erikseen haettavat verovähennykset hakijamäärän mukaan vuonna 2021:

1. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työnantajamaksut: vähennystä sai 2 miljoonaa henkilöä, vähennetty määrä 620 miljoonaa euroa
2. Työmatkakulut: vähennystä sai 716 000 henkilöä, vähennetty määrä 1,5 miljardia euroa
3. Kotitalousvähennys: vähennystä sai 474 000 henkilöä, vähennetty määrä 420 miljoonaa euroa.
4. Työhuonevähennys: vähennystä sai 410 000 henkilöä, vähennetty määrä 360 miljoonaa euroa
5. Työvälineet (materiaalit ja omien työvälineiden käyttö): vähennystä sai 140 000 henkilöä, vähennetty määrä 100 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

• Tuloverotilastot 2021: Pääomatulot keskittyivät Uudellemaalle
• Tuloverotilastot 2021: Suomalaiset saivat yli 8 miljardia euroa luovutusvoittoja − 846 eniten tienannutta sai 2,5 miljardia
• Tuloverotilastot 2021: 1970-luvulla syntyneet maksoivat eniten tuloveroja
• Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2021