Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot, vähennykset ja verot verovuonna 2019

Henkilöasiakkaiden veronalaiset tulot olivat vuonna 2019 yhteensä 148,1 miljardia euroa. Määrä on 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Ansiotuloja kertyi 137,2 miljardia (+3,2 %) ja veronalaisia pääomatuloja 10,9 miljardia (-2,0 %).

Veronalaisia tuloja saaneiden lukumäärä hieman kasvoi. Vuonna 2019 veronalaisia tuloja kertyi reilulle 4,85 miljoonalle asiakkaalle. Näistä rajoitetusti verovelvollisia oli lähes 80 000 ja kuolinpesiä reilut 86 000.

Taulukko 1: Veronalaiset tulot 2019

Taulukossa eroteltu kolmelle riville kaikkien veronalaisten tulojen, ansiotulojen ja pääomatulojen yhteismäärät sekä tulolajikohtaiset saajamäärät vuodelta 2019
Tuloerä Summa, € Lukumäärä
Veronalaiset tulot yhteensä 148 146 667 084 4 849 185
Veronalaiset ansiotulot 137 249 771 915 4 713 895
Veronalaiset pääomatulot yhteensä 10 896 895 169 1 996 073

Ansiotuloista pääosa oli palkkatuloja (67,2 %). Palkkatulojen osuus ansiotuloista kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Palkkatuloja sai 2,9 miljoona henkilöä (+1,5 %) ja palkkatulot kasvoivat 3,8 %.

Työttömyysturvaetuja saaneiden lukumäärä laski (-4,7 %), samoin kuin myös saadut työttömyysetuustulot (-7,6 %).

Sekä eläketulojen määrä (+3,2 %) että saajien joukko (+0,8 %) kasvoivat. Eläketulojen osuus ansiotuloista oli vuonna 2018 23,9 %. Eläketulojen osuus ei muuttunut edellisestä vuodesta. Keskimääräinen eläketulo (19 280€) kasvoi (+2,3 %) hieman enemmän kuin keskimääräinen palkkatulo (31 776€ ja kasvua 2,2 %). Keskimääräinen työttömyysetuus sen sijaan laski 3,1 prosenttia 6 345 euroon.

Henkilöasiakkaiden tuloverot vuonna 2019

Henkilöasiakkaiden tuloverot olivat verovuodelta 2019 yhteensä 31,6 miljardia euroa, mikä on 2,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloveroja maksoi 4,2 miljoonaa henkilöasiakasta (+0,4 %). Verot ansiotuloista valtionverotuksessa kasvoivat 2,2 prosenttia 5,7 miljardiin euroon ja niitä määrättiin reilulle 1,4 miljoonalle asiakkaalle.

Tulovero pääomatulosta laski 1,9 prosenttia ja sitä maksuunpantiin 3,05 miljardia euroa. Pääomatuloista veroja maksavien asiakkaiden määrä laski (-8,8 %). Suurin syy oli, että osuuskuntien ylijäämiä saavien asiakkaiden määrä putosi 28,4%. Osuuskuntien ylijäämiä saavien asiakkaiden lukumäärä on pudonnut nyt kahdessa vuodessa 56 prosenttia. Sen sijaan asiakkaiden, jotka saavat veronalaisia pääomatuloja muista lähteistä kuin osuuskuntien ylijääminä, lukumäärä kasvoi 2,0 prosenttia.

Vuonna 2019 veronalaisten pääomatulojen merkittävimmistä alaeristä eniten kasvoivat listatuista saadut osingot (+33,7 %) sekä listaamattomien yhtiöiden osingot (+8,1 %). Nettoluovutusvoitot laskivat 15,3 prosenttia.

Kunnallisverosta kertyi eniten tuloveroa

Kunnallisveroa määrättiin maksettavaksi noin 19,6 miljardia euroa (+3,4%). Yleisradioverokertymä kasvoi (+2,4 %), samoin veroa maksavien määrä (+1,8 %).

Taulukko 2: Merkittävimmät tuloveroerät ja verotettujen asiakkaiden lukumäärät vuodelta 2019

Tuloveroerät eroteltuna yhteismäärän sekä veronmaksajien lukumäärän perusteella vuodelta 2019
Tuloverot Summa, € Lukumäärä
Verot ja veronluonteiset maksut yhteensä 31 628 747 073 4 205 766
Tuloverot yhteensä 31 607 284 075 4 201 535
Tulovero valtiolle ansiotulosta 5 665 479 615 1 432 841
Tulovero pääomatulosta 3 049 147 588 1 445 695
Kunnallisvero 19 646 053 757 3 898 500
Kirkollisvero 911 137 129 2 665 372
Yleisradiovero 503 735 405 3 443 765

Korkeimmat keskimääräiset maksuunpannut verot Kauniaisissa, pienimmät Kivijärvellä

Valtaosa tuloveroista (ansio- ja pääomatuloista) kertyy palkansaajiksi luokiteltavilta reilulta 2,2 miljoonalta asiakkailta. He maksavat 65,1 prosenttia kaikista tuloveroista (20,6 mrd euroa). Eläkeläisiltä kertyy tuloveroja noin 6,9 miljardia (n. 1,3 miljoonaa asiakasta).

Korkeimmat keskimääräiset tuloverot ovat Uudellamaalla (9 609 €). Kaikki muut maakunnat jäävät koko maan keskiarvon (7 533 €) alle. Pienin keskimääräinen tulovero on Pohjois-Karjalassa (5 606 €). Kunnittain tarkasteltuna korkeimmat keskimääräiset maksuunpannut verot olivat Kauniaisissa (21 310 €). Pienimmät taas Kivijärvellä (4 202 €). Kivijärvellä keskimääräiset verot kasvoivat 4,5 %, Kauniaisissa puolestaan laskivat (-2,1 %). Lasku Kauniaisissa selittyy veronalaisten pääomatulojen laskulla (-10,4%). Kauniaisissa pääomatuloista perittävät verot ovat 17,9 prosenttia kaikista tuloista perittävistä veroista. Koko maassa vastaava osuus on 9,6 prosenttia.

Graafi 1: Maksuunpantujen verojen keskiarvot ja mediaanit maakunnittain 2019

Vuonna 2019 Uudeltamaalta kertyi 38,4% veroista. Erityisesti Uudenmaan osuus on korkea valtiolle ansiotuloista maksettavista tuloveroista (51,2%). Kunnallisveroista Uudellamaalla maksettiin 35,3%.

Ansiotulot, veronalaiset ja verovapaat pääomatulot

Veronalaisten pääomatulojen määrä laski, verovapaiden pääomatulojen määrä nousi

Veronalaisia pääomatuloja kertyi vuonna 2019 10,9 miljardia (-2,0 %) ja niitä sai 2,0 miljoonaa asiakasta (-7,5 %). Veronalaisten pääomatulojen määrää laski luovutusvoittojen lasku (-15,3 %). Sen sijaan pääomatulona verotetut osingot sekä listatuista (+33,7 %) että listaamattomista (+8,1 %) yrityksistä kasvoivat. Listattujen osinkojen kasvuun vaikutti merkittävästi yhden suuren osingon maksajan kotipaikan vaihtuminen Suomeen. Listaamattomien yhtiöiden osingot kasvoivat erityisen vahvasti Päijät-Hämeessä (76 %). Vuonna 2018 veronalaiset pääomatulot kasvoivat 6 prosenttia.

Verovapaita pääomatuloja maksettiin vuonna 2019 2,4 miljardia (+7,7 %). Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut verovapaat osingot olivat 256,5 miljoonaa (+33,7 %) ja muista kuin julkisesti noteeratuista saadut osingot 2 miljardia (+6,7 %).

Graafi 2: Veronalaisten ja verottomien pääomatulojen osuudet 2019

Graafi 3: Maakuntien osuudet veronalaisista pääomatuloista vuonna 2019

Vuonna 2019 eniten veronalaisia pääomatuloja kertyi 60-64-vuotiaille (noin 1,3 mrd). He saivat 12,4 prosenttia kaikista veronalaisista pääomatuloista. Tähän ikäryhmään kuuluu 9,7 prosenttia veronalaisia pääomatuloja saaneista henkilöistä. He saivat keskimäärin lähes 6 995 euroa veronalaisia pääomatuloja.

Ansiotuloja määrällisesti eniten 50–54-vuotiailla

Ansiotuloista suurin osuus kertyi 50–54-vuotiaille (10,5%). Kyseiseen ikäryhmään kuuluu 7,6 prosenttia ansiotulojen saajista. Heistä 83,5 prosenttia sai palkkatuloja. Ansiotuloista valtaosa on palkkatuloja (87,7 %). Toiseksi suurin osuus on elinkeinotoiminnan tulosta ansiotulona verotettu osuus (2,9 %). Eläketulojen ja työttömyysetujen osuudet ovat yhtä suuret (molemmat 2,8 %). Tässä ikäryhmässä ansiotulojen keskiarvo (40 806€) on huomattavasti korkeampi kuin kaikkien ansiotuloja saaneiden (29 216€). Korkein ansiotulojen keskiarvo on kuitenkin ikäluokassa 45–49-vuotta (42 048€).

Keskimääräinen veronalainen pääomatulo oli 5 459 euroa. Nousua vuoteen 2018 verrattuna oli 380 euroa. Keskiarvon nousu johtuu ylijäämiä saavien asiakkaiden vähenemisestä 28,4 prosentilla. Tyypillisesti saajakohtaiset verotetut ylijäämät ovat pieniä (mediaani 3 €) ja ainoastaan niiden saajat laskevat veronalaisten pääomatulojen keskiarvoa. Ainoastaan pieniä osuuspääoman ylijäämiä saavien lukumäärän lasku näkyy myös mediaanissa. Vuonna 2019 veronalaisten pääomatulojen mediaani oli 282 euroa (2018 mediaani oli 180 euroa). Muita veronalaisia pääomatuloja kuin ylijäämiä saavien asiakkaiden määrä kasvoi kaksi prosenttia. Erityisesti listatuista yhtiöstä osinkoja saavien asiakkaiden joukko lisääntyi (+10,5 %).

Graafi 4: Ansiotulojen ja veronalaisten pääomatulojen jakaantuminen ikäluokittain vuonna 2019, %

Vähennykset

Vähennettävät työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut kasvoivat ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja vähennettiin palkkatuloista vuonna 2019 noin 603 miljoonaa euroa (-1,7 %). Vähennettävä kokonaissumma on kasvanut viimeksi vuonna 2015, jolloin kasvua oli 1,8 prosenttia. Vähennyksen tehneiden asiakkaiden määrä kääntyi monen vuoden laskun jälkeen kasvuun (+2,4 %).

Vuonna 2019 työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuihin tai työttömyyskassamaksuihin liittyvän vähennyksen sai lähes kaksi miljoonaa asiakasta. Erityisesti vähennyksen tekevien miesten lukumäärä kasvoi (+4,0 %). Naisisissa kasvua oli vähemmän (+1,1 %). Keskimääräinen vähennys laski 305 euroon.

Kodin ja työpaikan välisiä matkoja verotuksessa vähentävien määrä väheni

Kodin ja työpaikan välisiä työmatkakuluja vähennettiin palkkatuloista vuonna 2019 noin 1,6 miljardia. Määrä oli 0,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan työmatkakuluja vähentävien asiakkaiden määrä (766 000 asiakasta) laski hieman (-0,9%). Vuonna 2019 maksimivähennys oli 7 000 euroa ja sen teki 30 674 asiakasta, eli käytännössä sama asiakasmäärä kuin edellisenä vuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna työmatkavähennykset laskivat ainoastaan Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Näissä maakunnissa sekä vähennyksen määrä että vähennyksen saavien asiakkaiden lukumäärä laski. Uudellamaalla vähennyksen lasku selittyy HSL:n lippu-uudistuksella sekä etätöiden lisääntymisellä.

Vähennettävä määrä kasvoi eniten Etelä-Karjalassa (+3,1 %), jossa palkkatulojen määrä kasvoi 2,1 prosenttia. Vähennyksen saavien asiakkaiden lukumäärän kasvu oli nopeinta Varsinais-Suomessa (+3,3 %) ja Lapissa (2,9 %).

Työasuntovähennyksen tehneiden määrä kasvoi

Vuoden 2019 verotukseen kasvatettiin työasuntovähennyksen kuukausittaista enimmäismäärää 250 eurosta 450 euroon. Tämä nosti vähennyksen määrää 59,5 prosenttia 35 miljoonaan euroon. Myös vähennyksen tehneiden määrä kasvoi 11,4 prosenttia. Vähennyksen teki 10 773 asiakasta ja keskimääräinen vähennys oli 3 250 euroa vuodessa. Vuonna 2018 keskiarvo oli 2 268 euroa.

Lähes joka kymmenes veronalaisia tuloja saanut hyötyi kotitalousvähennyksestä

Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys. Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2019 noin 476 miljoonan edestä (+3,8%). Vähennyksen saaneiden lukumäärä nousi 459 000 henkilöön (+3,2 %). Lähes joka kymmenes yleisesti verovelvollinen hyötyi kotitalousvähennyksestä. Kotitalousvähennys on yleisempää vanhemmissa ikäluokissa kuin nuoremmissa.

Graafi 5: Kotitalousvähennyksen yleisyys ikäluokittain 2019

Kotitalousvähennystä voi jäädä verotuksessa vähentämättä, jos asiakkaan verot eivät riitä vähennykseen. Vuonna 2019 kotitalousvähennystä jäi vähentämättä 7,5 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia suhteessa hyväksyttyihin vähennyksiin. Vähentämättä jäänyt osuus laski hieman edellisestä vuodesta, jolloin se oli 1,7 prosenttia (8 miljoonaa). Suhteessa myönnettyyn vähennykseen eniten kotitalousvähennystä jäi käyttämättä yli 85-vuotiailla (5,3 %).

Uutta tuloverotilastoissa: mahdollisuus tarkastella tuloluokkia

Nyt julkaistaan ensimmäisen kerran henkilöverotuksen tilastoja, joissa tuloluokkina on joko ansiotulot, kokonaistulot (ansio- ja pääomatulot) tai valtion verotuksessa olevat ansio- ja pääomatulot (vastaa medialle luovutettavia julkisten verotietojen listoja).

Palkkojen osuus ansiotuloista on 67,2 %, mutta ansiotuloluokittain osuus vaihtelee huomattavasti. Ansiotuloluokassa 10 000 -25 000 euroa eläkkeiden osuus on yli puolet. Palkkojen osuus ansiotuloista on korkein luokassa 60 000 - 65 000 euroa (86,1 %). Muita ansiotuloja ovat esimerkiksi veronalaiset etuudet, yrittäjätulot sekä listaamattomien yhtiöiden ansiotuloina verotettu osuus. Muiden ansiotulojen osuus on korkein yli miljoonan euron ansiotuloluokassa (20,1%). Sen sijaan eläkkeiden osuus on ko. tuloluokassa matalin (2,6 %).

Kuva 1: Palkkojen, eläkkeiden ja muiden ansiotulojen osuudet ansiotuloista 2019

Graafissa kuvattu, miten palkat, eläkkeet ja muut ansiotulot jakautuvat suhteessa eri ansioluokkien välillä.

Tuloista julkisia verotietoja ovat valtion verotuksessa verotettava pääomatulo, valtion verotuksessa verotettava ansiotulo sekä kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo. Julkisista verotiedoista selville käyvät ansio- ja pääomatulot kattavat pienimmillä tuloilla noin 20 prosenttia ansio- ja pääomatuloista mutta yli miljoonan tuloluokassa noin 92 prosenttia.

Graafi 6: Valtionverotuksessa verotettavat tulot ja niiden osuus tuloista eri tuloluokissa 2019