Remontointi ja muuttunut varustetaso
Perusparannukset ja remontit vaikuttavat rakennuksen verotusarvoon. Ilmoita rakennuksen perusparannukset itse.
Varustetaso muuttuu: lisäät esimerkiksi sähköt tai vesijohdon rakennukseesi
Korjaa kiinteistöverotuspäätöstäsi, jos rakennuksen varustetaso on muuttunut tai varusteiden merkinnät ovat puutteellisia. Varustetason muutoksia ovat esimerkiksi vesijohdon, viemärin, sähkön tai koneellisen ilmastoinnin lisääminen rakennukseen.
Esimerkki: Rakennuksessa on suora sähkölämmitys. Vaihdat sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, jonka lämmönlähteenä on maalämpö. Tässä tapauksessa varustetaso vaihtuu sähkölämmityksestä keskuslämmitykseen. Ilmoita meille muutoksesta.
Jos sen sijaan vaihdat vain lämmönlähdettä (esim. öljystä maalämpöön), varuste on edelleen keskuslämmitys. Tästä muutoksesta ei tarvitse ilmoittaa, koska rakennus on jo arvostettu keskuslämmitteisenä.
Kuinka paljon perusparannus vaikuttaa kiinteistöveron määrään?
Remontin vaikutus kiinteistöveroon arvioidaan aina tapauksittain. Yleensä perusparannukset nostavat kiinteistön verotusarvoa ja samalla kiinteistöveroa. Jos vanha kiinteistö peruskorjataan, sen kiinteistövero nousee verrattuna alkuperäisessä kunnossa olevaan rakennukseen.
Kiinteistön kunnon sijaan perusparannukset voivat muuttaa rakennuksen ominaisuustietoja, jotka vaikuttavat verotusarvoon. Esimerkiksi pientalon pinta-ala kasvaa, kun kellarikerrokseen tai ullakolle rakennetaan lisää huoneita. Tässä tapauksessa rakennuksen verotusarvo lasketaan uusien ominaisuustietojen mukaan eikä ikäalennusta pienennetä.
Näet perusparannusten lopullisen vaikutuksen kiinteistöveroon vasta uudesta kiinteistöverotuspäätöksestäsi.
Lisätietoja syventävissä vero-ohjeissa: Kiinteistöjen arvostaminen kiinteistöverotuksessa, kohta 3.6.3 Perusparannukset ja huomattavat kunnossapitotyöt.
Usein kysyttyä varusteista
Vesijohto on sellainen rakennukseen kiinteästi asennettu vesijohtojärjestelmä, johon vesi tulee alueellisesta vesijohtoverkostosta tai kaivosta (rengas- tai porakaivo) joko paineella tai pumpulla. Vesijohtona ei pidetä järvestä saunalle tai vapaa-ajan asuntoon vedettyä putkea, joka otetaan pois talveksi.
Viemäri on sellainen rakennukseen kiinteästi asennettu viemäröintijärjestelmä, joka päättyy alueelliseen viemäriverkostoon, saostus- tai umpikaivoon tai pienpuhdistamoon. Viemärinä ei pidetä maakuoppaa, joka on tarkoitettu niin sanottujen harmaiden vesien käsittelyyn, eikä rakennuksesta suoraan maahan johdettua putkea.
Keskuslämmitys on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jossa lämmönlähteenä on öljy, puu tai hiili, kaukolämpö tai maalämpö. Keskuslämmityksenä pidetään myös varaavaa sähkölämmitystä sekä ilmakeskuslämmitystä, jossa rakennusta lämmitetään kiertävällä ilmalla.
Keskuslämmityksiä eivät ole suora sähkölämmitys, öljykamiinalämmitys ja uunilämmitys. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin, lattialämmityksen tai muun sellaisen avulla. Keskuslämmitys ei myöskään ole kyseessä, kun lämmitys on järjestetty ilmalämpöpumpuilla tai varaavilla tulisijoilla.
Pientalossa ja vapaa-ajan asunnossa on sähkö, kun rakennus on liitetty sähköverkkoon tai siihen johdetaan 230 voltin sähkövirta riippumatta sähköenergian tuotantotavasta.
Vapaa-ajan asunnossa on WC, jos järjestelmä on vedellä huuhdeltava ja se on liitetty viemäriin. Kemiallista käymälää tai sähköistä kuivakäymälää ei pidetä WC:nä.
Lämpöeristettyihin sekä muutenkin rakennustavaltaan pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettuihin rakennuksiin sovelletaan lämpöeristetyn talousrakennuksen yksikköarvoa. Saunarakennukset arvostetaan samalla tavoin, vaikka niiden runkorakenteeseen ei olisikaan asennettu varsinaisia lämpöeristeitä. Sauna on rakennuksena pitkäaikaisempaan käyttöön tarkoitettu ja rakennuskustannuksiltaan arvokkaampi kuin kevytrakenteinen rakennus.