Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa

Antopäivä
3.5.2011
Voimassaolo
10.11.2014

1 Yleistä

Tässä ohjeessa kerrotaan, missä tilanteissa ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, joka harjoittaa toimintaa myös Suomessa, on rekisteröidyttävä täällä arvonlisäverovelvolliseksi ja mitä asiakirjoja tällöin tulee esittää.

Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka myyjä olisi ulkomainen elinkeinonharjoittaja.

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, usein ostaja suorittaa veron myyjän puolesta tämän Suomessa myymistään tavaroista ja palveluista (käännetty verovelvollisuus).

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, hän on verovelvollinen Suomessa tapahtuvasta myynnistä. Hänet merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin samalla tavoin kuin suomalaiset elinkeinonharjoittajat, ja häntä koskevat samat oikeudet, velvollisuudet ja muut säännöt kuin verovelvollisia yleensä. Ulkomaalainen myyjä on verovelvollinen myös hakeutuessaan täällä arvonlisäverovelvolliseksi tai kun kyseessä on jokin arvonlisäverolaissa luetelluista tilanteista, joissa myyjä on aina verovelvollinen Suomessa (katso kohta 5 ja kohta 6).

Jos ulkomaalainen tekee Suomessa yhteisöhankintoja tai harjoittaa yhteisömyyntiä taikka on rakentamispalvelujen ostajana verovelvollinen (katso kohta 6), hän on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Jos hän harjoittaa Suomessa niin sanottua nollaverokannanalaista myyntiä, jota myös yhteisömyynti on, hän joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta. (Yhteisömyynnin ja -hankinnan käsitteistä katso tarkemmin sivu Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa.

Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto ylläpitävät yhdessä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmää (YTJ). Järjestelmään annetaan tiedot molemmille tai vain toiselle viranomaiselle yhdellä ilmoituksella joko perustamisilmoituslomakkeella (Y1–Y3) tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4–Y6). Lomakkeet löytyvät Internet-osoitteesta www.ytj.fi.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja saa Y-tunnuksen (yritys- ja yhteisötunnus) kun perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Y-tunnus yksilöi elinkeinonharjoittajat, mutta siitä ei voi suoraan päätellä onko elinkeinonharjoittaja rekisteröitynyt esimerkiksi arvonlisäverovelvolliseksi.

Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, Verohallinto lähettää elinkeinonharjoittajalle ilmoituksen rekisteriin merkitsemisestä sekä ohjeita ilmoittamiseen ja maksamiseen liittyen. Lisätietoja ilmoittamisesta ja maksamisesta saa myös Verohallinnon Internet-osoitteesta: www.vero.fi/Verotiliohjeet.

Jos arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröity ulkomainen elinkeinonharjoittaja harjoittaa EU-kauppaa, jossa tarvitaan arvonlisäverotunnistetta (alv-numero) elinkeinonharjoittaja muodostaa itse tämän numeron Y-tunnuksestaan. Alv-numero muodostuu maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa. Jos Y-tunnus on esimerkiksi 1234567-8, alv-numero on FI12345678.

2 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Arvonlisäverotuksessa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka kotipaikka on ulkomailla.

Yhteisön kotipaikka on siinä valtiossa, jossa yhteisön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätty kotipaikka sijaitsee tai jossa toimintaa pääasiallisesti harjoitetaan tai johdetaan. Luonnollisen henkilön kotipaikka on ulkomailla, jos hän asuu muualla kuin Suomessa eikä oleskele täällä jatkuvasti. Oleskelu voidaan yleensä katsoa jatkuvaksi, jos se kestää vähintään kuusi kuukautta.

3 Rekisteröinnistä ja valvonnasta vastaava verohallinnon toimipiste

Ulkomaalaisten yhteisöjen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja arvonlisäverotuksen valvonta hoidetaan Uudenmaan yritysverotoimistossa ja yhtiöiden sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien Pääkaupunkiseudun verotoimistossa.

Osoitteet:

Uudenmaan yritysverotoimisto
Haapaniemenkatu 4 D, Helsinki
PL 30
00052 VERO

Pääkaupunkiseudun verotoimisto
Rajatorpantie 8A
PL 400
00052 VERO

Vero-ohjeita löytyy Verohallinnon Internet-osoitteesta: vero.fi. Verohallinnon valtakunnallinen palvelunumero arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä on 029 497 014 (pvm/mpm), ulkomailta soitettaessa +358 29 497 014.

4 Kiinteästä toimipaikasta toimiva ulkomainen elinkeinonharjoittaja

4.1 Kiinteä toimipaikka

Arvonlisäverolaissa kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan pysyvää liikepaikkaa, josta yrityksen liiketoimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan.

Liikepaikalla tarkoitetaan esim. laitosta, huoneistoa tai laitteistoa, jota käytetään yrityksen liiketoiminnassa. Liikepaikasta voi olla kyse myös silloin, kun yritys ainoastaan hallitsee pysyvästi tiettyä tilaa. Liikepaikka voi sijaita myös toisen yrityksen liiketiloissa.

Liikepaikan tulee olla pysyvä eli sen on sijaittava tietyssä maantieteellisessä paikassa. Liikepaikan muodostavan laitoksen, laitteiston tms. ei tarvitse kuitenkaan olla kiinteästi maahan kiinnitetty. Yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka esim. silloin, kun se myy kuljetuspalveluja Suomessa noudattaen tiettyä aikataulua ja reittiä.

Yrityksen on harjoitettava liiketoimintaansa kokonaan tai osittain tästä pysyvästä liikepaikasta, jotta liikepaikan katsotaan muodostavan kiinteän toimipaikan. Käytännössä yrityksellä tulee olla kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossa henkilökuntaa tai muita yrityksen määräysvallan alaisia henkilöitä, jotka hoitavat pysyvässä liikepaikassa harjoitettavaa toimintaa. Kiinteä toimipaikka on olemassa, vaikka toiminta olisi pitkälle automatisoitua, jos sijaintivaltiossa on henkilökuntaa huolehtimassa laitteistojen ylläpidosta, valvonnasta tai muusta vastaavasta.

Pysyvästä liikepaikasta harjoitettavan toiminnan ei tarvitse olla keskeytymätöntä, kunhan se on säännöllistä. Kiinteistöjen tai irtaimien esineiden vuokraus sekä immateriaalioikeuksien käyttöoikeuden luovuttaminen ei vielä sinänsä muodosta kiinteää toimipaikkaa.

Rakennus- tai asennustoiminnassa kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan urakointikohde tai useat peräkkäiset urakointikohteet, jotka kestävät yli yhdeksän kuukautta. Kiinteän toimipaikan katsotaan muodostuvan jo toiminnan alkaessa eikä vasta yhdeksän kuukauden aikarajan ylityttyä.

Jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät, arvonlisäverotuksessa kiinteitä toimipaikkoja ovat esimerkiksi:

  • liikkeen johdon sijaintipaikat, sivuliikkeet, toimistot, teollisuuslaitokset, työpajat, myymälät ja osto- tai myyntipaikat
  • kaivokset, louhokset, turpeenottopaikat ja muut sellaiset luonnonvarojen talteenottopaikat
  • varastot.

Pääsääntönä on, että tavaroiden siirto ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa olevaan varastoon (konsignaatiovarasto), aiheuttaa ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle velvollisuuden rekisteröityä joko ilmoituksenantovelvolliseksi tai arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Niin sanottu call off -varasto ei muodosta kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Call off -varastolla tarkoitetaan ostajan tiloissa sijaitsevaa varastoa, josta tavaroita toimitetaan yksinomaan tälle yhdelle ostajalle. Tavaroiden siirto tällaiseen varastoon ei aiheuta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle rekisteröitymisvelvollisuutta Suomessa.

Tuloverotuksessa pelkkä varasto ei yleensä muodosta kiinteää toimipaikkaa. Tuloverotuksessa kiinteän toimipaikan syntyminen ratkaistaan erikseen verosopimusten määräysten ja tuloverolain perusteella.

Suomessa oleva kiinteä toimipaikka ei sinänsä tee ulkomaisesta elinkeinonharjoittajasta arvonlisäverovelvollista, vaan arvonlisäverovelvollisuuden edellytyksenä on lisäksi, että arvonlisäverollista toimintaa harjoitetaan tästä Suomessa olevasta toimipaikasta käsin. Vastaavasti arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen ei sinänsä aiheuta kiinteän toimipaikan muodostumista tuloverotuksessa.

Kiinteänä toimipaikkana ei pidetä ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sellaista Suomessa olevaa toimipistettä, joka ei osallistu tavaroiden ja palvelujen myyntiin. Kaupparekisteriin sivuliikkeeksi rekisteröity verollisia liiketoimia suorittava toimipiste on kiinteä toimipaikka.

4.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa, on velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa Suomessa harjoittamastaan tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuvan on toimitettava Verohallinnolle seuraavat asiakirjat:

  1. Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja sekä lomake tai 6206a. Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteesta: www.ytj.fi.
  2. Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet.
  3. Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Jos Verohallinnolle on toimitettu 2 kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, tässä kohdassa mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa.

Asiakirjat voi postittaa osoitteeseen:

PRH – Verohallinto
Yritystietojärjestelmä
PL 2000
00231 HELSINKI

Vaihtoehtoisesti ne voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai maistraattiin.

4.3 Sivuliike

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeellä tarkoitetaan ulkomaalaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa ulkomaalaisen yhteisön tai säätiön nimiin tai lukuun.

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeestä on ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus perustamisilmoituslomakkeella (Y1) ja kaupparekisterin liitelomakkeella 3. Lomakkeet ja lisätietoja saa Internet-osoitteesta www.ytj.fi ja lisätietoja sivuliikkeestä Internet-osoitteesta www.prh.fi. Jos sivuliikettä perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan sivuliikkeen perustamiseen työ- ja elinkeinoministeriön lupa. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tulee liittää tämä lupa oikeaksi todistettuna jäljennöksenä perustamisilmoitukseen. Euroopan talousalueen muodostavat EU:n jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Perustamisilmoituksen liitteenä on toimitettava:

  1. Selvitys sivuliikkeen perustamisesta (esim. hallituksen pöytäkirja).
  2. Selvitys elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun edustajan asettamisesta (esim. hallituksen pöytäkirja).
  3. Selvitys elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä edustamiseen kelpoisista henkilöistä sekä toiminimen kirjoittamisoikeuden antamisesta sekä siitä, miten toiminimi kirjoitetaan.
  4. Ote rekisteristä, johon ulkomainen elinkeinonharjoittaja on kotimaassaan merkitty taikka muu selvitys elinkeinonharjoittajan olemassaolosta.
  5. Suomen- tai ruotsinkielinen jäljennös tai laillisesti pätevä käännös elinkeinonharjoittajan perustamiskirjasta, yhtiöjärjestyksestä, säännöistä tai muista vastaavista asiakirjoista.
  6. Jos sivuliikkeen perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan selvitys siitä, että sivuliikkeen perustamiseen on saatu työ- ja elinkeinoministeriön lupa.
  7. Jos rekisteriin merkittäväksi ilmoitetaan henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta ja jota ei ole mainittu ulkomaalaista yhteisöä tai säätiötä koskevassa rekisteriotteessa, vaaditaan ilmoituksen liitteeksi selvitys kyseisen henkilön olemassaolosta. Selvitys voi olla esimerkiksi oikeaksi todistettu kopio passista.

Usein selvityksenä sivuliikkeen perustamisesta, edustajan valitsemisesta ja sivuliikettä koskevien toiminimenkirjoitusoikeuksien antamisesta on jäljennös ulkomaalaisen yhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Yhtiön kotimaan lainsäädäntö ratkaisee, mikä taho yrityksessä voi kyseisistä asioista päättää. Lain nojalla yhtiötä edustava toimielin taas käy monesti ilmi yhtiön kotimaan viranomaisen antamasta kaupparekisteriotteesta.

Jos ilmoitukseen liitetään vieraskielinen asiakirja, oheistetaan siitä suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja aloittaa arvonlisäverollisen liiketoiminnan harjoittamisen kaupparekisteriin jo aiemmin merkitystä sivuliikkeestä käsin, tästä on tehtävä muutosilmoitus Verohallinnolle muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4–Y6).

Verohallinto tekee arvonlisäverotusta ja tuloverotusta koskevat päätökset. Patentti- ja rekisterihallitus puolestaan käsittelee sivuliikkeen perustamiseen ja rekisteröintiin liittyvät asiat. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin palvelunumero on (09) 693 9500, ulkomailta soitettaessa + 358 9 693 9500.

Kaupparekisterin rekisteröintimaksusta löytyy tietoa Internet-osoitteesta: www.prh.fi.

Asiakirjat voi postittaa osoitteeseen:

PRH – Verohallinto
Yritystietojärjestelmä
PL 2000
00231 HELSINKI

Vaihtoehtoisesti ne voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai maistraattiin.

5 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

5.1 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen

Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka toimintaa harjoittaisi ulkomaalainen eikä toiminta tapahtuisi Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Verovelvollisuuden alarajaa, 8 500 euroa, ei sovelleta ulkomaiseen elinkeinonharjoittajaan, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, eikä hän ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, hänen Suomessa myymistään tavaroista ja palveluista velvollinen suorittamaan veroa on pääsäännön mukaan niiden ostaja (käännetty verovelvollisuus). Veroa ei kuitenkaan suoriteta, jos ostajana on valtio.

Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, vaan myyjä on aina velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa:

  1. Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. (Poikkeus rakentamispalvelun käännetyssä verovelvollisuudessa katso kohta 6)
  2. Ostajana on yksityishenkilö. (Yksityishenkilö on kuitenkin verovelvollinen silloin, kun on kyse uuden kuljetusvälineen hankinnasta toisesta EU-jäsenvaltiosta.)
  3. Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. (Katso ohje Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa.)
  4. Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut.
  5. Kyseessä ovat seuraavat palvelut: elinkeinonharjoittajalle luovutettu oikeus pääsyyn opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn, ja muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvä palvelu, jos tilaisuus järjestetään Suomessa. Kuluttajalle luovutetut palvelut, jotka liittyvät opetukseen, tieteellisiin palveluihin, kulttuuri-, viihde-, ja urheilutilaisuuksiin, messuihin, näyttelyihin ja muihin vastaaviin palveluihin sekä niiden järjestämiseen, jos toiminta tapahtuu Suomessa.

Arvonlisäverolain mukaan ulkomaalainen voi laissa säädetyin edellytyksin tulla hakemuksensa perusteella arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan myynnistä. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi hakeutua verovelvolliseksi, jos hänen Suomessa harjoittamastaan myynnistä muutoin verovelvollinen olisi ostaja (käännetty verovelvollisuus).

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa, hakemuksen hyväksyminen edellyttää, että elinkeinonharjoittajalla on Verohallinnon hyväksymä edustaja, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka hoitaa arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuvat hallinnolliset velvollisuudet. Verohallinto voi lisäksi vaatia asetettavaksi vakuuden veron suorittamisesta. Vakuutena on yleensä pankkitakaus.

Verohallinto merkitsee hakeutujan rekisteriin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolloin hakemus on saapunut Verohallintoon. Rekisteröintipäivästä alkaen hakeutujaa koskevat samat velvollisuudet ja oikeudet kuin muitakin verovelvollisia. Verovelvolliseksi hakeutunut voi myös halutessaan lopettaa verovelvollisuutensa ilmoittamalla siitä muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella. Verohallinto poistaa ilmoituksen antajan verovelvollisten rekisteristä aikaisintaan siitä päivästä lukien, kun ilmoitus on saapunut Verohallintoon.

Ilmoitus katsotaan saapuneeksi Verohallintoon sinä päivänä, kun se on leimattu tai kirjattu saapuneeksi Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen, maistraattiin tai yritystietojärjestelmän postilokeroon.

5.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat

Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuvan ja arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvan on toimitettava Verohallinnolle seuraavat asiakirjat.

  1. Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja sekä lomake tai 6206a. Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteesta: www.ytj.fi.
  2. Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet.
  3. Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Jos Verohallinnolle on toimitettu 2 kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, tässä kohdassa mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa.

Jos arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa, hänen on toimitettava Verohallinnolle lisäksi kohdassa 5.3 mainitut asiakirjat.

Asiakirjat voi postittaa osoitteeseen:

PRH – Verohallinto
Yritystietojärjestelmä
PL 2000
00231 HELSINKI

Vaihtoehtoisesti ne voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai maistraattiin.

5.3 Edustaja

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU-maassa, arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen edellyttää edustajan nimeämistä. Edustajan kotipaikan tulee olla Suomessa. Lisäksi edustajan tulee olla Verohallinnon hyväksymä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että edustajalla on riittävä taito ja asiantuntemus edustajan tehtävien hoitamiseen. Edustajan on yleensä oltava kaupparekisteriin merkitty. Yksityinen henkilö hyväksytään edustajaksi vain poikkeustapauksessa.

Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvan on edustajan nimeämiseksi toimitettava Verohallinnolle kohdassa 5.2 mainittujen asiakirjojen lisäksi seuraavat asiakirjat:

  1. Jos perustamisilmoituksen allekirjoittajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, suomalaisen edustajan sitoumus tms. siitä, että hän toimii arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana.
  2. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan asianmukaisessa järjestyksessä edustajalle antama valtakirja, jossa tämä valtuutetaan toimimaan arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana, sekä valtakirjan suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Valtakirjan perusteella edustajalla on oikeus mm. allekirjoittaa arvonlisäverolain edellyttämät ilmoitukset.
  3. Edustajan nimi, Y-tunnus sekä yhteystiedot. Jos edustajan toimiala on muu kuin kirjanpitoon liittyvä, tarvitaan myös selvitys siitä, että edustaja on kykenevä hoitamaan arvonlisäverolain mukaiset edustajan tehtävät.

Edustaja vastaa niistä hallinnollisista velvollisuuksista, joita arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan arvonlisäverovelvollisuus aiheuttaa. Edustajaksi hyväksyminen edellyttää yleensä, että edustaja hoitaa verovelvollisen kirjanpito- yms. tehtävät itse. Edustajan on pidettävä ulkomaisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnasta sellaista kirjanpitoa, että siitä saadaan luotettavasti selville veron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä Suomessa kirjanpitolaissa säädetyn ajan.

Edustajan on Verohallinnon kehotuksesta esitettävä päämiehensä kirjanpitoaineisto tarkastettavaksi. Edustaja ei ole vastuussa ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle määrätyn veron maksamisesta.

Edustajaa voidaan vaihtaa ilmoittamalla siitä etukäteen Verohallinnolle ja esittämällä uuden edustajan osalta edellä mainitut asiakirjat. Verohallinnon on hyväksyttävä myös uusi edustaja. Jos elinkeinonharjoittaja tai edustaja on ilmoittanut edustajan tehtävän lakkaamisesta eikä elinkeinonharjoittaja ole kehotuksesta huolimatta nimennyt uutta Verohallinnon hyväksymää edustajaa, Verohallinto katsoo verovelvollisuuden päättyneeksi.

5.4 Nollaverokannan alaista toimintaa Suomessa harjoittava ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Nollaverokannan alaisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista arvonlisäverotonta tavaroiden ja palvelujen myyntiä, johon kohdistuvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia. Tärkeimmät tilanteet, joissa on kysymys nollaverokannan alaisesta myynnistä, ovat yhteisömyynti (katso kohta 5.5 ja 5.5.2) ja vientimyynti.

Muita nollaverokannan alaisia tilanteita ovat mm.

  • sanoma- ja aikakauslehtien myynti vähintään kuukauden ajaksi tilattuna (AVL 55 §)
  • jäsenlehden painoksen myynti yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
  • arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä tällaisiin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset (AVL 58 §)
  • kullan myynti keskuspankille (AVL 59 §:n 4 kohta)
  • kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit (AVL 70–72§)

Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin nollaverokannan alaisiin myynteihin liittyviin hankintoihin, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Ulkomaalaispalautukseen elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rekisteröidään näissä tilanteissa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautujana, joten edustajaa ei tarvitse nimetä.

5.5 Ilmoituksenantovelvolliset

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa Suomessa yhteisömyyntiä tai tekee Suomessa yhteisöhankintoja taikka on Suomessa rakentamispalvelujen ostajana verovelvollinen eikä ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi (katso kohta 6), on täällä ilmoituksenantovelvollinen. Elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisena.

Koska ilmoituksenantovelvollisia ja muita arvonlisäverovelvollisia käsitellään osin eri tavoin, on tärkeää, että perustamis- tai muutosilmoituksen antaja ilmoittaa, haluaako hän rekisteröityä normaalisti arvonlisäverovelvolliseksi vai ilmoituksenantovelvolliseksi yhteisömyynneistä/-hankinnoista tai rakentamispalvelujen ostajaksi (katso kohta 6). Ilmoituksenantovelvolliseksi ilmoittaudutaan rastittamalla perustamisilmoituslomakkeen tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeen kohdasta ”Ulkomainen elinkeinoharjoittaja ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi” vaihtoehto ”vain ilmoituksenantovelvolliseksi”.

Ilmoituksenantovelvollisen elinkeinonharjoittajan on täytettävä Suomessa ilmoitusvelvollisuutensa eli annettava kausivero- ja/tai yhteenvetoilmoitukset, mutta muutoin elinkeinonharjoittajaa kohdellaan kuten ei-verovelvollista ulkomaalaista. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen on edellytyksenä yhteisöhankinnan ja yhteisömyynnin verottomuudelle sekä rakentamispalvelun ostosta suoritettavan veron vähentämiselle. Rakentamispalvelun ostajan velvollisuudesta tarkemmin kohdassa 6.

5.5.1 Yhteisöhankkijat

Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja tekee Suomessa tavaran ostoon tai siirtoon perustuvan yhteisöhankinnan, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi. Yhteisöhankintoja Suomessa tekevän elinkeinonharjoittajan Suomessa tapahtuviin myynteihin voidaan kuitenkin soveltaa käännettyä verovelvollisuutta. Näin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, kun tavara myydään Suomessa edelleen suomalaiselle arvonlisäverovelvolliselle yritykselle. Ilmoituksenantovelvollisella yhteisöhankkijalla on oikeus saada Suomessa tapahtuneisiin hankintoihin sisältynyt vero takaisin ulkomaalaispalautuksena (Katso ohjeet Arvonlisäveron palauttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle ja Arvonlisäveron palauttaminen toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle 1.1.2010 alkaen).

Jos yhteisöhankintoja Suomessa tekevän ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan myyntiin soveltuu käännetty verovelvollisuus, hänellä on mahdollisuus vaihtoehtoisesti hakeutua Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi (katso kohta 5.1 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen).

Tietyissä tilanteissa käännetty verovelvollisuus ei ole mahdollinen (katso kohta 5.1 kolmas kappale). Tällöin ulkomaisen elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

5.5.2 Yhteisömyyjät

Yhteisömyynti on nollaverokannan alaista myyntiä. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja harjoittaa yhteisömyyntiä Suomessa, hän on aina Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Ilmoituksenantovelvollisuutta ei kuitenkaan ole muusta nollaverokannan alaisesta myynnistä kuin yhteisömyynnistä.

Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin yhteisömyynteihin liittyviin vähennyskelpoisiin hankintoihin, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Ulkomaalaispalautukseen elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rekisteröidään näissä tilanteissa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautujana, joten edustajaa ei tarvitse nimetä.

5.5.3 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat

Ilmoituksenantovelvollisen on ennen toiminnan aloittamista toimitettava seuraavat asiakirjat Verohallinnolle:

  1. Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja sekä lomake 6204a tai 6206a . Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, ELY-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteesta: www.ytj.fi. Ilmoituslomakkeessa on erityinen kohta, joka ilmoituksenantovelvollisen on täytettävä.
  2. Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi ja nimenkirjoitusoikeudet.

Asiakirjat voi postittaa osoitteeseen:

PRH – Verohallinto
Yritystietojärjestelmä
PL 2000
00231 HELSINKI

Vaihtoehtoisesti ne voi toimittaa Verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, ELY-keskukseen tai maistraattiin.

5.6 Kaukomyynti

Kaukomyyntiä Suomeen harjoittavan elinkeinonharjoittajan on toimitettava Verohallinnolle kohdassa 5.2 mainitut asiakirjat, kun kaukomyynnit Suomeen ovat yli 35 000 euroa kalenterivuodessa. Jos kaukomyynnit Suomeen ovat sekä kalenterivuonna että edellisenä vuonna enintään 35 000 euroa ja elinkeinonharjoittaja valitsee kaukomyynnin verotusmaaksi Suomen, hänen on lisäksi toimitettava kopio hakemuksesta tai lähtömaan viranomaisen päätös siitä, että kaukomyynti verotetaan lähtömaan sijasta Suomessa. Lisätietoja sivulla Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa.

6 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rakentamispalvelun myyjänä tai ostajana (1.4.2010 lähtien)

6.1 Yleistä

Tiettyihin rakentamispalveluihin sekä niihin liittyvään työvoimanvuokraukseen sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta 1.4.2011 lähtien.

Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava aina kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

  1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen.
  2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Säännöksiä sovelletaan myös kun ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka rakentaa tai rakennuttaa hallinnassaan olevalle maa-alueelle rakennuksen tai pysyvän rakennelman myyntiä varten tai kun ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka luovuttaa kiinteistön ennen kuin se on otettu käyttöön rakentamispalvelun suorittamisen jälkeen. Ostaja voi olla myös niin sanottu välimies eli elinkeinonharjoittaja, joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä määritellylle elinkeinonharjoittajalle.

Toiminnan satunnaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon ostajan koko toiminta eikä vain Suomessa tapahtuva toiminta.

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, kun verovelvollisuus on syntynyt 1.4.2011 tai sen jälkeen. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta sellaisiin keskeneräisiin palveluihin, joiden suorittamiseen on ryhdytty ennen 1.4.2011. Säännöstä sovelletaan aliurakoitsijakohtaisesti.

Lisätietoja rakentamispalvelujen käännetystä verovelvollisuudesta sivulta Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen.

6.2 Kiinteästä toimipaikasta toimiva ulkomainen elinkeinonharjoittaja

Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, hän on verovelvollinen Suomessa tapahtuvasta myynnistä. Ulkomaalainen merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin samalla tavoin kuin suomalaiset elinkeinonharjoittajat, ja häntä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin verovelvollisia yleensä.

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tulee soveltaa rakentamispalveluiden myyntiinsä käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta aiemmin esitettyjen edellytysten täyttyessä.

6.3 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikka Suomessa

6.3.1 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja myyjänä

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan myydessä Suomessa tiettyjä rakentamispalveluja suomalaiselle elinkeinonharjoittajalle sovelletaan myyntiin käännettyä verovelvollisuutta AVL 9 §:n 1 momentin mukaisesti ja verovelvollinen on suomalainen ostaja riippumatta siitä, myykö ostaja rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti.

Suomalaiseksi elinkeinonharjoittajaksi on verrattavissa ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka tai joka on merkitty Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi.

Pääsäännön mukaan käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta ostajan ollessa ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoittautujana tai hakeutujana. Myyjä on tällöin velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Poikkeus tästä on kahden ulkomaisen elinkeinonharjoittajan välisessä tiettyjen rakentamispalvelujen myynnissä. Tuolloin ostaja on aina verovelvollinen, jos ostaja on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Toisin sanoen ostajan on rekisteröidyttävä Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi.

Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot ulkomaalainen myyjä voi saada niin sanottuna ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin ovat olemassa.

Jos ostaja ei täytä edellytyksiä, myyjä on verovelvollinen ja hän joutuu rekisteröitymään Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Katso myös kohta 5.1.

6.3.2 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja ostajana

Jos suomalainen tai ulkomainen elinkeinonharjoittaja myy tietyn rakentamispalvelun ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja, myyntiin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Tällaisen ulkomaalaisen ostajan, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi, on rekisteröidyttävä ilmoituksenantovelvolliseksi.

Ilmoittaminen koskee ainoastaan rakentamispalveluja koskevia kohtia kausiveroilmoituksessa. Vähennyksissä ilmoitetaan vain rakentamispalveluja koskevien hankintojen arvonlisävero. Muihin Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot ulkomaalainen ostaja voi saada niin sanottuna ulkomaalaispalautuksena, jos palautuksen edellytykset muutoin ovat olemassa.

6.3.3 Ulkomaalaisen hakeutuminen Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, voi hakeutua verovelvolliseksi, jos hän harjoittaa täällä tavaroiden tai palvelujen myyntiä. Myös sellainen ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa Suomessa vain rakentamispalvelujen myyntiä, voi halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Tällaisen ulkomaalaisen myyntiin sovelletaan AVL 8 c §:n perusteella käännettyä verovelvollisuutta, jos ostajana on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja.

Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, ilmoittaa kausiveroilmoituksessa Verohallinnolle kaikista Suomessa tapahtuneista myynneistä suoritettavat ja ostoista vähennettävät verot. Tällaisella verovelvollisella ei ole oikeutta niin sanottuun ulkomaalaispalautukseen.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 185)

Sivu on viimeksi päivitetty 20.4.2017