Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Verohallinnon työjärjestys

Antopäivä
19.12.2014
Diaarinumero
A30/00 01 00/2014
Voimassaolo
1.1.2015 - 31.12.2015

Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014


Verohallinnosta 11 päivänä kesäkuuta 2010 annetun lain (503/2010) 6 §:n 1 momentin, 8 §:n 4 momentin, 10 §:n 3 momentin, 33 §:n 1 momentin sekä 35 §:n 5 ja 7 momentin nojalla Verohallinnolle annetaan seuraava työjärjestys:

Yleistä

1 §
Soveltaminen

Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä päätoimipaikoista on, sen lisäksi mitä muutoin on säädetty tai määrätty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.

Verohallinnon taloushallinnon organisaatiosta ja tehtävistä, menettelyistä ja vastuista taloushallinnon tehtävissä sekä sisäisestä tarkastuksesta määrätään sen ohessa, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, Verohallinnon taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Johtaminen ja organisaatio

2 §
Johtaminen

Verohallintoa johtaa pääjohtaja.

Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö.

Yksiköllä voi olla muiden yksikköjen tehtäviin liittyviä prosessien johto-, ohjaus- tai kehittämistehtäviä siten kuin tässä työjärjestyksessä määrätään.

3 §
Verohallinnon johtoryhmä

Verohallinnon johtamisen tukena on johtoryhmä, joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon yleisiä toimintalinjoja ja muita Verohallinnon kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita koskevassa päätöksenteossa.

Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, Verohallinnon yksikköjen päälliköt, Valmis-hankkeen hankejohtaja ja pääjohtajan määräämät muut virkamiehet sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Verohallinnon johtoryhmässä käsitellään:

  1. Verohallintoa koskevat strategiset linjaukset;
  2. strategian toimeenpanon suunnittelu ja toteutuksen seuranta;
  3. Verohallinnon määräaikaissuunnitelmat ja budjetti;
  4. Verohallinnon organisointia ja työjärjestystä koskevat asiat; ja
  5. muut koko Verohallintoa koskevat yhteistä käsittelyä vaativat asiat ja linjaukset.

4 §
Verotuksen johtoryhmä

Verohallinnon verotustoimintojen johtamisen tukena on verotuksen johtoryhmä, johon kuuluvat pääjohtaja, Henkilöverotusyksikön, Yritysverotusyksikön, Veronkantoyksikön, Tietohallintoyksikön sekä Esikunta- ja oikeusyksikön päälliköt.

Verotuksen johtoryhmän kehityskokouksiin osallistuvat myös Valmis-hankkeen hankejohtaja ja Verohallinnon laatupäällikkö.

Verotuksen johtoryhmässä käsitellään:

  1. Verohallinnon yhteiset operatiiviset asiat;
  2. operatiivisen toiminnan painopisteisiin ja resursseihin liittyvät asiat
  3. prosessien seuranta ja poikkeamiin reagointi;
  4. Verohallinnon johtoryhmässä päätettävien linjakysymysten valmisteluasiat; ja
  5. ICT-ryhmässä käsiteltyihin laajoihin ja periaatteellisesti merkittäviin tieto- ja viestintäteknisiin projekteihin liittyvät asiat.

Verotuksen johtoryhmän kehityskokouksessa käsitellään edellä 5) kohdassa mainitut asiat.

5 §
ICT-ryhmä

Verohallinnon tietotekniikkaan liittyvän suunnittelun ja päätöksenteon tukena on ICT-ryhmä, joka käsittelee tieto- ja viestintäteknisten hankkeiden hallintaan liittyviä asioita. ICT-ryhmään kuuluvat pääjohtajan määräämät Verohallinnon yksiköiden ja Valmis-hankkeen virkamiehet sekä Verohallinnon laatupäällikkö.

6 §
Tulosohjaus

Verohallinnolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi pääjohtaja asettaa Verohallinnon yksiköille tulostavoitteet. Yksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta pääjohtajalle tämän määrääminä ajankohtina.

Yksikölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi yksikön päällikkö asettaa tavoitteet yksikön prosesseille ja toimintayksiköille.  Prosessinomistajat ja toimintayksiköiden päälliköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta yksikön päällikölle tämän määrääminä ajankohtina.

7 §
Prosessiohjaus

Verohallinnon prosessiohjaus:

  1. tukee Verohallinnon johdon päätöksentekoa kehittämistarpeiden tunnistamisessa, priorisoinnissa ja suuntaamisessa ja

  2. johtaa Verohallinnon yksiköissä tehtävien suorittamista yhtenäisten menettelyjen mukaisesti.

8 §
Ydinprosessit ja tukiprosessit

Verohallinnossa on yksikköjen johdon alaisuudessa toimivia ydin- ja tukiprosesseja. Yksiköt nimittävät prosessinomistajat ydin- ja tukiprosesseille sekä niiden mahdollisille osaprosesseille. Prosessinomistajan tulee toimia yhteistyössä Verohallinnon prosessiverkoston ja muiden edustamansa prosessin kannalta keskeisten tahojen kanssa yli yksikkörajojen.

9 §
Prosessien yhteistyöryhmä

Verohallinnossa on pääjohtajan asettama prosessien yhteistyöryhmä, joka tukee Verohallinnon ydin- ja tukiprosessien välistä yhteistyötä.

Prosessien yhteistyöryhmä:

  1. käsittelee ja sopii prosessien sisältöön ja menettelyihin liittyvistä Valmis-hankkeen edellyttämistä yhtenäistämistarpeista ja
  2. tunnistaa valmisteluvaiheessa olevien kehittämisajatusten laajuuden ja vaikutukset, sovittaa yhteen prosessien kehittämistarpeita sekä tekee ehdotuksia kehittämistarpeiden tärkeysjärjestyksestä Verohallinnon johtoryhmälle ja Verohallinnon yksiköille.

10 §
Prosessien kehittämisryhmät

Jokaisella Verohallinnon ydin- ja tukiprosessilla on kehittämisryhmä, joka:

  1. selvittää yli yksikkörajojen ulottuvan prosessiketjun suorituskyvyn ja tunnistaa poikkeamat prosessille asetetuista tavoitteista;
  2. tekee yksiköille ehdotuksia prosessiketjun kehittämiseksi sekä prosessien kehittämistoimenpiteiden tärkeysjärjestykseksi;
  3. seuraa päätettyjen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista; ja
  4. valmistelee prosessien kehittämistoimenpiteitä Verohallinnon johtoryhmän tai verotuksen johtoryhmän toimeksiannosta.

Pääjohtaja asettaa Verovalvonta- sekä Ennakoiva ohjaus ja neuvonta –prosessien kehittämisryhmät. Muiden prosessien kehittämisryhmien kokoonpanosta päättää kunkin prosessin vastuuyksikön päällikkö yhdessä vastuuyksikön prosessinomistajan kanssa

11 §
Prosessien johtoryhmät

Henkilöverotusyksikössä, Yritysverotusyksikössä ja Veronkantoyksikössä on ydinprosessien osaprosessien johtoryhmiä, jotka:

  1. ohjaavat prosessin perustoimintaa yksikössä yksikön johdon asettamien tavoitteiden mukaisesti;
  2. tunnistavat prosessin suorituskyvyn yksikössä ja vastaavat sen kehittämisestä; ja
  3. tekevät yhteistyötä prosessien kehittämisryhmien ja prosessien yhteistyöryhmän kanssa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat muihin kuin omaan prosessiin.

Prosessin johtoryhmään kuuluvat yksikön nimittämä prosessinomistaja sekä hänen ja yksikön päällikön keskenään sopimat muut henkilöt.

12 §
Yhteistoiminta ja työsuojelu

Kaikkien Verohallinnon esimiestehtävissä toimivien virkamiesten on huolehdittava työsuojelusta ja siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevien säädösten ja sopimusten edellyttämällä tavalla.

13 §
Verohallinnon hallintorakenne

Verohallinnosta annetun lain (503/2010) mukaan Verohallinnossa on yksiköitä ja niissä on paikallis-, tuki- ja muita toimintayksiköitä.

Verohallinnon yksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Verohallinnon yksikölle asetetaan tulostavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Toimintayksiköistä määrätään tässä työjärjestyksessä. Toimintayksikölle asetetaan tavoitteet ja vahvistetaan työjärjestys.

Kussakin Verohallinnon yksikössä, lukuun ottamatta Sisäisen tarkastuksen yksikköä ja Viestintäyksikköä, on johtoryhmä, jonka jäsenet yksikön päällikkö määrää.   Jokaisessa johtoryhmässä on myös henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja.

Verohallinnon yksikössä tai toimintayksikössä voi lisäksi olla työjärjestyksessä määrättyjä osastoja, toimistoja, ryhmiä tai muita organisaation osia.

14 §
Verohallinnon yksiköt

Verohallinnossa on (sulkeissa päätoimipaikka):

  1. Yritysverotusyksikkö (Helsinki);
  2. Henkilöverotusyksikkö (Helsinki);
  3. Veronkantoyksikkö (Helsinki);
  4. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (Helsinki);
  5. Tietohallintoyksikkö (Helsinki);
  6. Esikunta- ja oikeusyksikkö (Helsinki);
  7. Viestintäyksikkö (Helsinki);
  8. Hallintoyksikkö (Helsinki);
  9. Sisäisen tarkastuksen yksikkö (Helsinki); ja
  10. Harmaan talouden selvitysyksikkö (Helsinki).

15 §
Valmis-hanke

Verohallinnossa on Valmis-hanke, joka vastaa verotuksen operatiivisten tietojärjestelmien korvaamisesta valmisohjelmistolla. Yhteistyössä asianomaisten Verohallinnon yksikköjen kanssa Valmis-hanke suunnittelee uudet toimintamallit ja –prosessit ja huolehtii niiden käyttöönotosta koko Verohallinnossa, ohjaa tavoitteiden kannalta tarpeellisten lakimuutosten valmistelua, vastaa toimittajayhteistyöstä ja suunnittelee ja toteuttaa hankkeen edellyttämät muutosjohtamisen tehtävät. Valmis-hanke koordinoi tehtäväalansa osalta yksikköjen välistä yhteistyötä.

16 §
Valmis-hankkeen johtaminen ja päätöksenteko

Valmis-hanketta johtaa pääjohtajan määräämä hankejohtaja. Pääjohtaja määrää hankejohtajan sijaisen hankejohtajan esityksestä.
 
Hankejohtaja raportoi hankkeen etenemisestä pääjohtajalle ja pääjohtajan asettamalle hankkeen ohjausryhmälle.
 
Hankejohtaja tai hänen määräämänsä päättää päätoimisten henkilöiden ottamisesta hankkeen palvelukseen ja heidän palkkauksestaan.
 
Valmis-hankkeen toimintasäännössä annetaan tarkemmat määräykset hankkeen sisäisestä organisaatiosta sekä tehtävistä ja niiden järjestämisestä.

17 §
Verohallinnon neuvottelukunta ja oikeudenvalvonnan yhteistyöryhmä

Verohallinnossa on viraston strategista suunnittelua tukeva Verohallinnon neuvottelukunta.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä on oikeudenvalvontaa tukeva yhteistyöryhmä.

18 §
Toimielimet

Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta ja verotuksen oikaisuvaatimusten käsittelyä varten verotuksen oikaisulautakunta siten kuin asiasta on säädetty Verohallinnosta annetussa laissa.

19 §
Verotuksen oikaisulautakunnan jaostot

Verotuksen oikaisulautakunnassa on verotuksen oikaisuvaatimusten käsittelyä varten seuraavat jaostot (sulkeissa pääasiallinen tehtävä ja sijaintipaikka):

  1. Jaosto 1 (Ahvenanmaan verotoimistossa verotettuja verovelvollisia koskevat oikaisuvaatimukset; Maarianhamina);
  2. Jaosto 2 (Konserniverokeskuksessa verotettuja verovelvollisia koskevat oikaisuvaatimukset; Helsinki);
  3. Jaosto 3 (yritysverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Helsinki);
  4. Jaosto 4 (yritysverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Helsinki);
  5. Jaosto 5 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Vantaa);
  6. Jaosto 6 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Vantaa);
  7. Jaosto 7 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Vantaa);
  8. Jaosto 8 (yritysverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Turku);
  9. Jaosto 9 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Turku);
  10. Jaosto 10 (yritysverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Tampere);
  11. Jaosto 11 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Tampere);
  12. Jaosto 12 (yritysverotusta ja henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Kuopio);
  13. Jaosto 13 (yritysverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Oulu);
  14. Jaosto 14 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Oulu);
  15. Jaosto 15 (ruotsinkieliset oikaisuvaatimukset, lukuun ottamatta jaostojen 1 ja 2 käsiteltäviä oikaisuvaatimuksia; Vaasa);
  16. Jaosto 16 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Vaasa);
  17. Jaosto 17 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Jyväskylä); ja
  18. Jaosto 18 (henkilöverotusta koskevat oikaisuvaatimukset; Kouvola).

Oikaisulautakunnan jaoston sijaintipaikalla tarkoitetaan paikkakuntaa, jossa jaosto pääasiallisesti kokoontuu.

20 §
Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajat

Verotuksen oikaisulautakunnan johtava puheenjohtaja järjestää oikaisulautakunnan toiminnan siten, että sen ratkaisuissa toteutuu ratkaisukäytännön yhdenmukaisuus.

Oikaisulautakunnan puheenjohtajat toimivat oikaisulautakunnan jaostojen puheenjohtajina siten kuin oikaisulautakunnan johtava puheenjohtaja määrää.  Myös johtava puheenjohtaja toimii oikaisulautakunnan jaoston puheenjohtajana.

Oikaisulautakunnan jaostolla on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta.  Johtava puheenjohtaja voi osallistua päätöksentekoon vain jaostossa, jonka puheenjohtajana hän toimii.

Yksiköiden tehtävät ja organisaatio

21 §
Tehtävien järjestämistä koskevat määräykset ja vakiintunut työnjako

Sen lisäksi mitä Verohallinnon yksiköistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, Verohallinnon yksiköiden välisestä ja yksiköiden sisäisestä tehtävien järjestämisestä määrätään tässä työjärjestyksessä, yksiköiden työjärjestyksissä, toimintayksiköiden työjärjestyksissä, tulostavoiteasiakirjoissa sekä näitä täydentäen ja täsmentäen työnjohtomääräyksissä, työmenetelmäohjeissa ja Verohallinnon tietojärjestelmien käsittelysääntöjä koskevissa määrittelyissä.

Käytännön kautta vakiintuneeksi muodostunut työnjako täydentää 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä.

22 §
Yksikköjen tehtävät

Verohallinnon yksiköt suorittavat jäljempänä määrätyt ja muut pääjohtajan määräämät tehtävät.

Verohallinnon yksiköt:

  1. järjestävät toimintansa ja toimivat yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siten, että Verohallinnon ratkaisukäytännössä ja menettelyissä toteutuvat oikeellisuus ja yhdenmukaisuus;
  2. vastaavat Verohallinnon työnantaja- ja henkilöstöpoliittisten linjausten yhtenäisestä toteuttamisesta yksikössään;
  3. kehittävät tehtäväalueensa toimintaa;
  4. kehittävät tehtäväalueelleen kuuluvia tietojärjestelmiä yhteistyössä Tietohallintoyksikön ja muiden yksiköiden kanssa;
  5. vastaavat tehtäväalueelleen kuuluvasta kansallisesta ja kansainvälisestä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöstä, tietojenvaihdosta, virka-apuasioista sekä kansainvälisistä verosopimuksista johtuvista muista tehtävistä;
  6. osallistuvat tehtäväalueelleen kuuluvien säännösten valmisteluun;
  7. osallistuvat tehtäväaluettaan koskevien Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettujen määräysten ja muiden pääjohtajan annettavien määräysten ja ohjeiden valmisteluun tarvittaessa yhteistyössä Esikunta- ja oikeusyksikön kanssa;
  8. osallistuvat tehtäväalueensa osalta Verohallinnon yhteiseen veroriskien hallintaan sekä verotarkastuksen ja muun verovalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen; ja
  9. vastaavat tehtäväalueensa osalta ennakoivan ohjauksen ja neuvonnan suunnittelusta ja toteuttamisesta.

23 §
Yhteistyö

Verohallinnon yksikköjen, prosessiverkostojen ja virkamiesten on toimittava yhteistyössä Verohallinnon tavoitteiden saavuttamiseksi.

24 §
Yhteistyö ohjaustoiminnassa

Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväksi tässä työjärjestyksessä määrätään tulkintasuosituksien, soveltamisohjeiden ja muun vastaavan ohjeistuksen antaminen, valmistelee ohjeet yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa siinä laajuudessa, kuin se on tarkoituksenmukaista.

25 §
Yhteistyö tietohallintotehtävissä

Verohallinnon yksiköt ja prosessiverkosto toimivat yhteistyössä tietotekniikan tehokkaaksi hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi hankkeiden valmistelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa.

Yritysverotusyksikkö
26 §
Yritysverotusyksikön tehtävät

Yritysverotus:

Yritysverotus:

  1. toimittaa yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen;
  2. suorittaa kaikkien yritysmuotojen verotarkastuksia;
  3. suorittaa muuta verovalvontaa yhteistyössä Verohallinnon muiden yksiköiden kanssa;
  4. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille yhteisöjen ja yhteisetuuksien sekä kaikkien yritysmuotojen yhteiset verotusta, verotarkastuksia ja muuta verovalvontaa koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset, soveltamisohjeet ja yhteiset työmenetelmäohjeet sekä asiakasrekisteröintiä koskevat soveltamisohjeet ja yhteiset työmenetelmäohjeet; ja
  5. johtaa ja kehittää verotuksen tietovirtojen hallintaa ja siihen liittyviä menettelyjä yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa.

Lisäksi Yritysverotus:

  1. suorittaa EU-sisäkaupan valvontaa ja nimeää siihen keskusyhteystoimiston ja yhteysviran-omaisina toimivat toimintayksiköt;
  2. suorittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon ja Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan Suomessa tekemiin hankintoihin sekä Suomeen sijoittautuneen elinkeinonharjoittajan toisessa jäsenvaltiossa tekemiin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;
  3. antaa verovalvontaa tukevaa tietopalvelua; suorittaa diplomaattisiin hankintoihin sekä Euroopan yhteisöjen toimielinten hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palauttamista koskevaan hakemusmenettelyyn liittyvät tehtävät;
  4. käsittelee arvonlisäverolain tarkoittamaa sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää käyttävää verovelvollista koskevat asiat;
  5. määrää kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetussa laissa tarkoitetut laiminlyöntimaksut ja ratkaisee laiminlyöntimaksupäätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset;tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan;
  6. ylläpitää ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteriä; ja
  7. käyttää Verohallinnon oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen.

27 §
Yritysverotusyksikön organisaatio

Yritysverotuksessa on seuraavat yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotusta toimittavattoimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

  1. Konserniverokeskus (Helsinki);
  2. Uudenmaan yritysverotoimisto (Helsinki);
  3. Savo-Karjalan yritysverotoimisto (Kuopio);
  4. Sisä-Suomen yritysverotoimisto (Tampere);
  5. Lounais-Suomen yritysverotoimisto (Turku);
  6. Länsi-Suomen yritysverotoimisto (Vaasa);
  7. Pohjois-Suomen yritysverotoimisto (Oulu).

ja seuraavat verotarkastusta suorittavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

  1. Uudenmaan verotarkastusyksikkö (Vantaa);
  2. Itä-Suomen verotarkastusyksikkö (Kouvola);
  3. Sisä-Suomen verotarkastusyksikkö (Tampere);
  4. Länsi-Suomen verotarkastusyksikkö (Turku); ja
  5. Pohjois-Suomen verotarkastusyksikkö (Oulu).

Konserniverokeskus suorittaa niiden yhteisöjen verotarkastukset, joiden verotustehtävät on määrätty sen suoritettaviksi.

28 §
Erityiset määräykset Yritysverotusyksikön tehtävistä

Konserniverokeskus suorittaa seuraavien yhteisöjen verotus- ja verotarkastustehtävät:

  1. Finanssivalvonnan valvottavat henki-, vahinko-, ja työeläkevakuutusyhtiöt, luottomarkkinoilla toimivat yhteisöt sekä vastaavien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden ja luottolaitosten Suomessa olevat kiinteät toimipaikat ja sivuliikkeet;
  2. eurooppayhtiöt ja eurooppaosuuskunnat;
  3. osakeyhtiölain (624/2006) 1 §:ssä tarkoitetut yhtiöt, joiden osake on julkisen kaupankäynnin kohteena;
  4. ne emoyhtiöt, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä ja joiden liikevaihto tai konsernitilinpäätöksessä laskettu liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa;
  5. ne yksittäiset yhtiöt ja konserniin rinnastettavaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvat ryhmät, jotka nimetään Yritysverotuksen erillisessä päätöksessä, jos yksittäisen yhtiön tai ryhmän liikevaihto on 12 kuukauden tilikaudelta vähintään 50 miljoonaa euroa;
  6. tonnistoverolain (476/2002) mukaisesti verotettavat verovelvolliset; ja
  7. eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetussa laissa (299/2009) tarkoitetut yhtiöt.

Jos edellä 1 – 5 kohdissa tarkoitettu yhteisö kuuluu kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin, Konserniverokeskus toimittaa myös konserniin kuuluvien muiden yhteisöjen verotuksen lukuun ottamatta keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä.

Jos edellä tarkoitetussa konsernissa tapahtuu elinkeinotulon verottamisesta annetusta laissa tarkoitettu yritysjärjestely, Konserniverokeskus toimittaa yritysjärjestelyssä perustettavien uusien yhtiöiden verotuksen. Konserniverokeskus toimittaa myös sellaisen yhtiön verotuksen, jonka edellä kohdissa 4 tai 5 tarkoitettu yhtiö ostaa.

Konserniverokeskus suorittaa keskitetysti siirtohinnoitteluun liittyvät ohjaus- ja verotustehtävät ja verotarkastukset sekä käsittelee kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettua keskinäistä sopimusmenettelyä edellyttävät yksittäisiä verovelvollisia koskevat siirtohinnoitteluasiat.

Konserniverokeskus toimii yhteysviranomaisena EU-sisäkaupan valvonnassa.

Henkilöverotusyksikkö
29 §
Henkilöverotusyksikön tehtävät

Henkilöverotus:

  1. toimittaa muiden verovelvollisten kuin yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotuksen sekä suorittaa verovalvontaa;
  2. kehittää ja koordinoi Verohallinnon palveluita yhteistyössä muiden yksikköjen kanssa;
  3. suorittaa alkutuottajien verotarkastuksia;
  4. toimittaa yhteisöjen ja yhteisetuuksien kiinteistöverotuksen;
  5. toimittaa perintö- ja lahjaverotuksen;
  6. kehittää ja koordinoi sähköistä yhteyskeskustoimintoa ja tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan sekä suorittaa Verohallinnon puhelunvälityksen tehtävät;
  7. päättää yhteispalvelusopimusten solmimisesta muiden viranomaisten kanssa;
  8. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille verotusmenettelyä koskevat ohjeet siltä osin kuin tehtävä ei 24 §:n nojalla kuulu Yritysverotusyksikölle;
  9. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalueensa verotusta koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset ja soveltamisohjeet; ja
  10. vastaa Henkilöverotuksen suunnittelumallin (HVS -mallin) ylläpidosta.

Ahvenanmaan maakunnan alueella kotipaikan omaavien yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuksen ja siihen liittyvän ennakkoperinnän toimittaa Ahvenanmaan verotoimisto.

30 §
Henkilöverotusyksikön organisaatio

Henkilöverotuksessa on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

  1. Ahvenanmaan verotoimisto (Maarianhamina);
  2. Etelä-Pohjanmaan verotoimisto (Seinäjoki);
  3. Jokilaaksojen verotoimisto (Ylivieska);
  4. Kaakkois-Suomen verotoimisto (Kouvola);
  5. Kainuun verotoimisto (Kajaani);
  6. Keski-Pohjanmaan verotoimisto (Kokkola);
  7. Keski-Suomen verotoimisto (Jyväskylä);
  8. Lapin verotoimisto (Rovaniemi);
  9. Meri-Lapin verotoimisto (Kemi);
  10. Pohjois-Karjalan verotoimisto (Joensuu);
  11. Pohjois-Savon verotoimisto (Kuopio);
  12. Pohjanmaan verotoimisto (Vaasa);
  13. Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto (Oulu);
  14. Pääkaupunkiseudun verotoimisto (Vantaa);
  15. Satakunnan verotoimisto (Pori);
  16. Sisä-Suomen verotoimisto (Tampere);
  17. Uudenmaan verotoimisto (Järvenpää); ja
  18. Varsinais-Suomen verotoimisto (Turku).

Veronkantoyksikkö
31 §

Veronkantoyksikön tehtävät

Veronkanto:

  1. kantaa ja palauttaa verot ja maksut sekä kirjaa verovarat;
  2. perii verot ja maksut sekä käsittelee verosta vapauttamiseen liittyvät asiat;
  3. ilmoittaa verorikosta tai muuta verotukseen liittyvää rikosta taikka kirjanpitorikosta koskevan asian esitutkintaviranomaiselle tutkintaa varten sekä käyttää puhevaltaa rikosasiassa ja rikoksesta johtuvaa vahingonkorvausta koskevassa asiassa;
  4. käyttää Verohallinnon oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen;
  5. tilittää verot ja maksut veronsaajille sekä perii verotuskustannukset;
  6. tuottaa sähköisen yhteyskeskuksen palveluja tehtäväalueellaan;
  7. vastaa verotilimenettelystä ja siihen kuuluvien verojen kausivalvontaan sekä työnantajasuoritusten vuosivalvontaan liittyvistä tehtävistä;
  8. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille veronkantoa ja perintää koskevat oikeudelliset tulkintasuositukset ja soveltamisohjeet sekä työmenetelmäohjeet; ja
  9. vastaa verotusta ja Verohallinnon toimintaa kuvaavien yhteisten tilastojen tuottamisesta.

32 §
Veronkantoyksikön organisaatio

Veronkannossa on seuraavat toimintayksiköt:

  1. Etelä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö;
  2. Länsi-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö;
  3. Itä- ja Pohjois-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö; ja
  4. Oikeudellinen perintäyksikkö

Etelä-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö käsittelee verojen ja maksujen tilittämiseen ja verotuskustannusten perintään liittyvät asiat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö
33 §
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tehtävät

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö käsittelee sen ratkaistavaksi säädetyt tai määrätyt veronsaajien oikeudenvalvontaan liittyvät asiat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö välittää hallintotuomioistuimien verotusta koskevat ratkaisut Verohallinnon ohjaustoiminnasta vastaaville yksiköille siten kuin yksiköt keskenään sopivat.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö luovuttaa tiedot veronsaajien itsensä suorittamaa veronsaajan oikeudenvalvontaa varten.

34 §
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön organisaatio

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Tietohallintoyksikkö
35 §
Tietohallintoyksikön tehtävät

Tietohallinto:

  1. vastaa Verohallinnon tietoteknisistä linjauksista ja arkkitehtuureista;
  2. vastaa Verohallinnon tietoteknisestä infrastruktuurista sekä siihen kuuluvien laitteiden, järjestelmien ja palveluiden hankinnasta;
  3. vastaa Verohallinnon tietosuunnittelusta;
  4. vastaa Verohallinnon systeemityön menetelmistä sekä verotusjärjestelmien ja sähköisen asioinnin tarvitsemista tukijärjestelmistä ja yhteisistä palveluista;
  5. vastaa Verohallinnon tietoturvaratkaisujen ja ohjeiden ajantasaisuudesta ja kehittämisestä sekä valvoo tietoturvan noudattamista yhteistyössä Verohallinnon turvallisuusorganisaation kanssa;
  6. antaa verotuksen tietojärjestelmästä sähköisessä tai kirjallisessa muodossa massaluovutuksina annettavat tiedot;
  7. vastaa Verohallinnosta annetun lain 2 a §:n mukaisesta tunnistuspalvelusta;
  8. vastaa Verohallinnon automatisoidusta tuotannosta, lomakesuunnittelusta, lomakehuollosta, painatustöistä ja postipalveluista;
  9. vastaa Verohallinnon sovelluskehityksen tuesta, järjestelmien tuotannonaikaisesta keskitetystä tuesta sekä tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvistä yleisistä tehtävistä;
  10. vastaa tehtäväalueeseensa liittyvästä ohjauksesta;
  11. vastaa tietojärjestelmien tilaamisesta, valmistamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä tietojärjestelmiä käyttävien yksikköjen kanssa;
  12. vastaa Verohallinnon tietotekniikkapalveluiden valinnasta ja hankinnasta mukaan lukien ulkopuoliset palvelut;
  13. vastaa Verohallinnon kokonaisturvallisuuteen liittyvästä ohjauksesta ja seurannasta;
  14. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi laajat ja periaatteellisesti merkittävät tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja ulkopuolisten palveluiden hankinta-asiat.

36 §
Tietohallintoyksikön organisaatio

Tietohallinnossa on seuraavat toimintayksiköt

  1. Palvelujohtaminen-yksikkö;
  2. Kehitys- ja projektipalvelut -yksikkö;
  3. Jatkuvat palvelut -yksikkö; ja
  4. Teknologiapalvelut-yksikkö.

Esikunta- ja oikeusyksikkö
37 §
Esikunta- ja oikeusyksikön tehtävät

Esikunta- ja oikeusyksikkö:

  1. kehittää ja koordinoi Verohallinnon johtamis-, ohjaus- ja suunnittelujärjestelmää sekä prosessiohjausta;
  2. vastaa Verohallinnon toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta, niihin liittyvästä asiakirjojen laadinnasta ja yksiköiden ohjauksesta sekä Verohallinnon strategian valmistelusta;
  3. vastaa Verohallinnon controller-toiminnosta;
  4. kehittää, tukee ja osaltaan toteuttaa veroriskien hallintaa;
  5. kehittää ja koordinoi Verohallinnon kansainvälistä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä;
  6. valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi hallintokanteluita koskevat asiat;
  7. valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetut määräykset, pääjohtajan määräämät yhtenäistämisohjeet sekä muut oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativat lausunnot ja selvitykset;
  8. koordinoi Verohallinnon säädösvalmistelutehtäviä ja osallistuu säädösvalmisteluun sekä avustaa Verohallinnon yksiköitä lainsäädännön toimeenpanoon liittyvissä asioissa;
  9. valmistelee ja esittelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon yhteiset julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät ohjeet sekä osallistuu muiden yksiköiden tehtäväalueelle kuuluvien ohjeiden valmisteluun sekä vastaa informaatio-oikeuden alaan kuuluvista asiantuntijatehtävistä;
  10. vastaa verotustietojen sähköisestä luovuttamisesta;
  11. käsittelee viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (1999/621) 28 §:n mukaiset hakemukset;
  12. vastaa tilastolain 15 §:n 6 momentin (361/2013) mukaisesta pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmän sähköisestä tiedonvälityksestä;
  13. suorittaa muita Verohallinnon yhteisiä oikeudellista erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä; ja
  14. suorittaa muut esikuntatehtävät sekä pääjohtajan antamat toimeksiannot ja selvitystehtävät.

38 §
Esikunta- ja oikeusyksikön organisaatio

Esikunta- ja oikeusyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Esikunta- ja oikeusyksikön ryhmää, joka vastaa edellä 37 §:n 6 - 13 kohdissa tarkoitetuista tehtävistä, kutsutaan Verohallinnon oikeusyksiköksi.

Viestintäyksikkö
39 §
Viestintäyksikön tehtävät

Viestintä:

  1. vastaa Verohallinnon viestintästrategiasta, yleisistä markkinointi-, media- ja muun viestinnän ohjauksesta, visuaalisen ilmeen sisällöstä sekä muista yhteisistä viestintätehtävistä sekä kehittää Verohallinnon verkkoviestintää;
  2. avustaa Verohallinnon johtoa ja yksiköitä suunnittelemalla ja toteuttamalla koko Verohallintoa koskevaa viestintää sekä seuraamalla viestinnän vaikuttavuutta; ja
  3. vastaa Verohallinnon käännös- ja kielenhuoltotehtävistä.

40 §
Viestintäyksikön organisaatio

Viestintäyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Hallintoyksikkö
41 §
Hallintoyksikön tehtävät

Hallintoyksikkö:

  1. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon työjärjestyksen sekä ehdotukset Verohallinnon organisaatiota ja hallintoa koskeviksi säädöksiksi;
  2. vastaa Verohallinnon työnantajatehtävistä ja henkilöstöpoliittisten linjausten valmistelusta;
  3. vastaa Verohallinnon henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisesta;
  4. vastaa Verohallinnon yhteisestä henkilöstön kehittämisestä;
  5. vastaa Verohallinnon asiakirjahallinnon, materiaalihallinnon, matkahallinnon, tilahallintapalveluiden ja sisäisten palveluiden tuottamisesta sekä toimitilojen ja muiden tilojen vuokraamisesta ja toimitilaturvallisuudesta;
  6. tukee verohallinnon yksikköjen välistä alueellista yhteistyötä;
  7. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi asiat, jotka koskevat yksikön päällikön ja toimintayksikön päällikön virkojen perustamista, lakkauttamista sekä siirtämistä ja sijoittamista yksiköstä toiseen;
  8. käsittelee asiat, jotka koskevat virkojen perustamista, lakkauttamista sekä sijoittamista ja siirtämistä Verohallinnon yksiköstä toiseen tai Verohallinnon ja muun valtion viraston välillä, lukuun ottamatta edellä 7 kohdassa mainittuja virkoja ja pääjohtajan virkaa;
  9.  ratkaisee yksikön esityksestä asiat, jotka koskevat henkilökohtaisen lisäpalkkion määräämistä virkamiehelle, työsopimukseen perustuvaa työntekijän palkkausta sekä valtion virkamieslain mukaista sopimusta palvelussuhteen ehdoista, lukuun ottamatta edellä 7 kohdassa mainittuja virkoja ja pääjohtajan virkaa;
  10. ratkaisee yksikön esityksestä asiat, jotka koskevat virkamiehen tehtävän vaativuustason korottamista useammalla kuin kahdella vaativuustasolla silloin, kun virkamies valitaan tehtävään Verohallinnon sisäisellä virka- ja tehtäväjärjestelyllä (sisäinen haku);
  11. vastaa verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista koskevien asioiden valmistelusta pää-johtajan ratkaistavaksi;
  12. valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi työnantajavirkamiesten palkkaukset sekä käsittelee keskusverolautakunnan, verotuksen oikaisulautakunnan, Verohallinnon neuvottelukunnan sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön yhteistyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden palkkioita ja matkakustannusten korvausten perusteita koskevat asiat;
  13. vastaa Verohallinnolle kuuluvista valtion kirjanpitoyksikön tehtävistä;
  14. vastaa Verohallinnon taloushallintopalveluista, kuten budjetoinnista, kirjanpidosta, kustannuslaskennasta ja raportoinnista;
  15. antaa Verohallinnon kaikille yksiköille tehtäväalaansa koskevat ohjeet; ja
  16. käsittelee asiat, jotka eivät kuulu muulle Verohallinnon yksikölle ja joista pääjohtaja ei ole toisin määrännyt.

42 §
Hallintoyksikön organisaatio

Hallintoyksikössä on seuraavat toimintayksiköt (sulkeissa päätoimipaikka):

  1. Henkilöstöpalvelut-yksikkö (Helsinki);
  2. Talouspalvelut-yksikkö (Helsinki); ja
  3. Toimitilapalvelut-yksikkö (Helsinki).

 

Hallintoyksikössä on työnantajavirkoja, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on valtion henkilöstöhallintoasioiden käsitteleminen.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö
43 §
Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät

Sisäinen tarkastus vastaa Verohallinnon sisäisestä tarkastuksesta.

44 §
Sisäisen tarkastuksen yksikön organisaatio

Sisäisen tarkastuksen yksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Harmaan talouden selvitysyksikkö
45 §
Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävät

Harmaan talouden selvitysyksikkö käsittelee sen tehtäväksi säädetyt tai erikseen määrätyt tehtävät.

46 §
Harmaan talouden selvitysyksikön organisaatio

Harmaan talouden selvitysyksikössä ei ole toimintayksiköitä.

Pääjohtajan ratkaisuvallan käyttämisestä

47 §
Pääjohtajan ratkaistavat asiat

Sen lisäksi, mitä Verohallinnosta annetussa laissa ja Verohallinnosta annetussa asetuksessa säädetään pääjohtajan ratkaistavista asioista, pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

  1. valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valtiontalouden tarkastusvirastolle, tietosuojavaltuutetulle tai lainsäädäntö- ja muissa laajakantoisissa asioissa valtioneuvostolle tai ministeriölle, keskusvirastolle taikka muulle vastaavalle viranomaiselle annettavia Verohallinnon lausuntoja;
  2. Verohallinnon sijoittautumisstrategiaa;
  3. virka- ja työehtosopimusten tekemistä;
  4. virkamiesten kollektiivista irtisanomista, kollektiivista osa-aikaistamista sekä lomauttamista;
  5. Hallintoyksikön henkilöstöasioista vastaavan päällikön nimittämistä sekä niiden virkamiesten nimittämistä, jotka valmistelevat Verohallinnon annettavaksi säädetyt oikeussäännöt;
  6. niiden virkamiesten irtisanomista, virantoimituksesta pidättämistä ja varoitusta, jotka on säädetty tai määrätty pääjohtajan nimitettäväksi;
  7. verotuksen oikaisulautakunnan jäsenten määräämistä;
  8. verotuksen oikaisulautakunnan muodostamista;
  9. yksikön ja toimintayksikön päälliköiden virkojen perustamista, lakkauttamista sekä siirtämistä ja sijoittamista toiseen yksikköön;
  10. työnantajavirkamiesten palkkausta;
  11. ohjeita, jotka kuuluvat useamman kuin yhden Verohallinnon yksikön tehtäväalueelle, ellei hän ole määrännyt ohjeiden antamista jonkin Verohallinnon yksikön tehtäväksi; ja
  12. laajoja ja periaatteellisesti merkittäviä tietojenkäsittelylaitteiden, tietojärjestelmien ja ulkopuolisten palveluiden hankinta-asioita.

Pääjohtaja ratkaisee Verohallinnosta annetussa laissa, Verohallinnosta annetussa asetuksessa sekä edellä kohdissa 1-10 tarkoitetut asiat esittelystä. Verohallinnon tulostavoitteita koskevat asiat pääjohtaja ratkaisee kuitenkin asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

Edellä kohdassa 12 tarkoitetut asiat pääjohtaja ratkaisee esittelystä tai allekirjoittamalla asiaa koskevan hankintasopimuksen tai tilausasiakirjan asiaa valmistelleen virkamiehen ehdotuksesta.

Muut määräykset

48 §
Virkojen sijoittaminen, virkavapaudet ja eräät muut virkoja koskevat päätökset

Verohallinnon yksiköt tekevät päätökset, jotka valtion virkamieslain (750/1994), valtion virkamiesasetuksen (971/1994) ja valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) mukaan tekee asianomainen virasto ja joita ei edellä ole määrätty pääjohtajan ratkaistavaksi tai Hallintoyksikön käsiteltäväksi.

49 §
Hallintokanteluiden ratkaiseminen

Verohallinnon yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta Verohallinnon yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee yksikön päällikkö, ellei Verohallinnosta annetun lain 33 §:n 2 momentista muuta johdu.

50 §
Tiedottaminen pääjohtajalle

Verohallinnon yksiköiden on pidettävä pääjohtaja tietoisena tehtäväalueeseensa kuuluvista periaatteellisesti tai muutoin merkittävistä asioista.

51 §
Verotustietojen luovuttaminen

Henkilöverotusyksikkö, Yritysverotusyksikkö, ja Veronkantoyksikkö käyttävät tehtäväalueensa osalta oikeutta verotustietojen luovuttamiseen pyynnöstä siten kuin siitä erikseen säädetään.

52 §
Rekisterinpitäjän tehtävät sekä rekisteriotteiden ja todistusten antaminen

Jokainen Verohallinnon yksikkö hoitaa tehtäväalueensa osalta tietojärjestelmän rekisterinpitäjälle kuuluvat tehtävät.

Henkilöverotusyksikkö, Yritysverotusyksikkö ja Veronkantoyksikkö antavat Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmästä yksittäisiä otteita ja todistuksia siten kuin siitä erikseen säädetään.

53 §
Muu puhevallan käyttö

Verohallinnosta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettua puhevaltaa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä sekä sopimuksissa käyttää se Verohallinnon yksikkö, jonka tehtäväalueeseen asia kuuluu tai jolle se erikseen määrätään.

54 §
Tehtäväjaon määräytyminen eräissä tapauksissa

Kahden tai useamman yksikön tehtäväalueeseen kuuluva asia käsitellään siinä yksikössä, jonka tehtäväalueeseen se pääasiallisesti kuuluu. Jos yksikköä ei voida tällä perusteella ratkaista tai muutoin on epäselvää, minkä yksikön tehtäviin asia kuuluu, pääjohtaja määrää, missä yksikössä asia käsitellään.

Yksiköt voivat yksittäisessä asiassa tai asiaryhmässä sopia tehtäväjaostaan tämän työjärjestyksen määräyksiä täydentäen taikka niistä poiketen, jos se on asioiden käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos yksikössä käsiteltävä asia koskee myös toisen yksikön toimintaa, asiaa valmisteltaessa on neuvoteltava kysymyksessä olevan yksikön asianomaisten virkamiesten kanssa.

Verohallinnon yksikkö voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin kuuluisi toiselle Verohallinnon yksikölle, jos yksikkö tämän työjärjestyksen määräysten nojalla voi antaa asiasta soveltamisohjeen tai tulkintasuosituksen.

55 §
Soveltaminen työsuhteiseen henkilöstöön

Mitä edellä on sanottu virkamiehistä, sovelletaan myös työsuhteiseen henkilöstöön. Esittelijänä voi kuitenkin toimia vain virkasuhteessa oleva henkilö.

Voimaantulo

56 §
Voimaantulosäännös

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.


Pääjohtaja Pekka Ruuhonen

Henkilöstöjohtaja Mika Gylén

 



Sivu on viimeksi päivitetty 16.1.2015