Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Menettelyohjeet työntekijälle, työnantajalle ja työn teettäjälle

1 Yleistä

Vuoden 2007 alusta voimaantulleen lakimuutoksen perusteella, enintään kuusi kuukautta Suomessa ulkomaisen työnantajan palveluksessa oleskelevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa, jos työntekijän asuinvaltion kanssa solmittu verosopimus sallii verottamisen.

Seuraavat verosopimukset sallivat vuokratyövoiman verottamisen:

• Vuodesta 2007: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro
• Vuodesta 2009: Moldova, Georgia, Valko-Venäjä ja Mansaari
• Vuodesta 2010: Guernsey, Bermuda ja Jersey
• Vuodesta 2011: Puola, Kazakstan, Caymansaaret
• Vuodesta 2013: Turkki
• Vuodesta 2014: Kypros ja Tadzikistan

Lisäksi vuokratyöstä saatua palkkatuloa verotetaan, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Muista verosopimusmaista tulevien palkka verotetaan Suomessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana.

Kun vuokratyöntekijän työnantajana on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja joka ei ole perustanut tänne tytäryritystä tai muuta yhtiötä, se ei ole velvollinen perimään veroa Suomeen vuokratyöntekijän palkkatulosta. Tämän vuoksi vuokratyöntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta täällä ansaitsemastaan palkkatulosta.

Ohjetta ei sovelleta tilanteisiin, joissa vuokratyövoimaa välittävällä yrityksellä on kiinteä toimipaikka Suomessa tai yritys on perustanut Suomeen yhtiön, joka maksaa vuokratyöntekijän palkan. Näissä tilanteissa yrityksellä yleensä on Suomessa niin sosiaaliturvaan kuin tuloverotukseen liittyviä ilmoitus- ja työnantajavelvoitteita, kuten esimerkiksi veronperimisvelvollisuus työntekijän palkasta. Asiasta on kerrottu lisää sivulla .

Tässä ohjeessa selvitetään, miten ulkomailta tulevan vuokratyöntekijän, ulkomaisen työnantajan, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa sekä suomalaisen työn teettäjän tulee menetellä.

2 Henkilötunnuksen hakeminen ja rakennusalan veronumero

2.1 Henkilötunnus verotoimistosta

Suomeen töihin tuleva työntekijä voi saada suomalaisen henkilötunnuksen verotoimistosta.

Verohallinnolla on (1.6.2012 alkaen) maistraatin kanssa rinnakkainen toimivalta kirjata väestötietojärjestelmään Suomeen töihin tulevia ulkomaalaisia ja antaa heille henkilötunnuksia. Verohallinto on voinut 1.3.2013 alkaen antaa henkilötunnuksen ulkomaalaisille oleskeluajan kestosta riippumatta. Sillä ei ole merkitystä, onko oleskelu Suomessa tilapäistä vai pysyvää.

Jos työntekijä jää Suomeen vuotta pidemmäksi ajaksi, maistraatti selvittää kotikunnan saamisen edellytykset ja ratkaisee, merkitäänkö hänelle myös kotikunta väestötietojärjestelmään. (www.maistraatti.fi).

Henkilötunnuksen saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä verotoimistossa tai asuinpaikan maistraatissa.

Mukana on oltava:

• EU/ETA-valtion kansalainen: voimassa oleva passi tai Schengen-alueen virallinen henkilötodistus sekä todistus oleskeluoikeuden rekisteröinnistä (jos maahantulosta on kulunut 3 kk)
• Muu kuin EU/ETA-valtion kansalainen: voimassa oleva passi sekä työntekijän oleskelulupa.

Lisäksi on oltava mukanaan työsopimus tai kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.

Lisätietoa työnteko-oikeudesta ja oleskeluluvista Maahanmuuttoviraston sivuilla www.migri.fi.

2.2 Rakennusalan veronumero ja veronumerorekisteri

Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava 1.9.2012 alkaen työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Uusilla työmailla veronumero on henkilötunnisteessa pakollinen 1.9.2012 alkaen, mutta vanhoilla työmailla se on pakollinen vasta siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.3.2013.

Verohallinnon julkinen rakennusalan veronumerorekisteri on avattu 1.8.2012. Verohallinto merkitsee veronumerorekisteriin yksilöllisen veronumeron ja muut henkilöstä rekisteröitävät tiedot. Rakennusalan työntekijöiden merkitsemistä rekisteriin on erikseen pyydettävä. Pyynnön voi tehdä henkilö itse, hänen työnantajansa tai rakennustyömaan päätoteuttaja. Verohallinto voi myös oma-aloitteisesti merkitä henkilön rekisteriin.

Katso veronumerosta lisää www.vero.fi/veronumero.

3 Työvoiman vuokraus

Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa vuokraava yritys luovuttaa vastiketta vastaan työntekijöitään toisen yrityksen (työn teettäjän) käyttöön. Työvoimaa vuokralle antaneen yrityksen ja suomalaisen työn teettäjän välillä vallitsee kahden elinkeinonharjoittajan velvoiteoikeudellinen sopimussuhde. Edellä mainittu järjestely koskee myös luonnollisia henkilöitä sopimuksen osapuolena.

Ulkomaisella yrityksellä on yleensä työnantajan velvollisuudet, vaikkakin suomalaiselle työn teettäjälle siirtyvät ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi työaikaan ja työturvallisuuteen liittyvät velvoitteet. Työ tehdään työn teettäjän johdon ja valvonnan alaisena yleensä tämän tiloissa sekä työvälineillä ja tarveaineilla. Työntekijät ovat kuitenkin työsuhteessa vuokralle antaneeseen yritykseen ja palkan maksaa ulkomainen työnantaja.

Työntekijää voidaan pitää vuokrattuna silloin, kun työn johto ja valvontaoikeus on suomalaisella työn teettäjällä oman, ulkomaisen työnantajan asemasta. Tämän lisäksi työntekijän pitämistä vuokrattuna puoltavat seuraavat seikat:

• työ tehdään työpaikalla, joka on suomalaisen työn teettäjän määräämisvallan alainen ja josta hän vastaa; toisin sanoen ulkomainen työnantaja ei toimi itse kyseisellä työpaikalla, vaan ainoastaan antaa työntekijänsä suomalaisen yrityksen käyttöön
• ulkomaiselle työnantajalle suoritettava korvaus lasketaan käytetyn ajan perusteella tai korvauksen ja työntekijän palkan välillä on muu yhteys
• työvälineet ja –tarvikkeet antaa työntekijän käyttöön pääasiassa suomalainen työn teettäjä
• ulkomainen työnantaja ei yksipuolisesti määrää työntekijöiden lukumäärää ja niiden soveliaisuutta

Vuokratyövoimaa koskevien säännösten soveltamisalaa ei ole rajattu ulkomaisen yrityksen toimialan mukaan, vaan ratkaisu tehdään kokonaisharkinnan perusteella ottaen erityisesti huomioon edellä mainitut kriteerit.

Työvoiman vuokraus käsittää tavanomaisen vuokratun työvoiman lisäksi esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijällä ei ole työsuhdetta suoraan siihen työvoimanvuokrausyritykseen, joka on tehnyt sopimuksen suomalaisen toimeksiantajan kanssa, vaan tämä vuokranantaja on vuokrannut työntekijän toiselta yritykseltä. Näissä tilanteissa ilmoitusvelvollisena työnantajana pidetään vuokratyöntekijälle palkan maksavaa työnantajaa, johon työntekijät ovat työsuhteessa ja ilmoitusvelvollisena työn teettäjänä suomalaista toimeksiantajaa, jonka käyttöön työntekijät jäävät.

3.1 Työvoiman vuokrauksen ja aliurakoinnin eroja

Työvoiman vuokrauksen ja aliurakoinnin välinen ero on uusien säännösten myötä korostunut. Aliurakoinnissa työn johto- ja valvontaoikeus on aliurakoitsijan vastuulla. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä eli vuokratyövoiman käyttäjäyritys on vastuussa työnjohdosta.

Aliurakoinnissa aliurakoitsija asettaa työvälineet työntekijöidensä käyttöön. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä asettaa työvälineet työntekijöiden käytettäväksi. Aliurakoinnissa aliurakoitsija vastaa työn lopputuloksesta. Työvoiman vuokrauksessa työn teettäjä vastaa työn lopputuloksesta.

3.2 Työvoiman vuokrauksen ja työvoiman välittämisen eroja

Työvoiman välittäminen tulee tietyissä tilanteissa erottaa työvoiman vuokrauksesta. Jos ulkomaista työvoimaa tarjoava yritys toimii vain välittäjänä eikä toimi työntekijöiden työnantajana, ei kyse ole sen osalta työvoiman vuokraamisesta. Suomalaisesta yrityksestä tulee työntekijöiden työnantaja, jos he siirtyvät suomalaisen yrityksen palvelukseen. Kaikki työnantajavelvoitteet ovat tällöin suomalaisella yrityksellä.

3.3 Työskentely itsenäisenä ammatinharjoittajana

Joissain tilanteissa saattaa tulla eteen pohdinta, tekeekö työntekijä töitä itsenäisenä ammatinharjoittajana työvoiman vuokrauksen tai suoran työsuhteen sijasta. Ratkaistu tehdään aina tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella.

Itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadusta tulosta on pääsääntöisesti kyse, jos työn teettäjällä ei ole selkeää johto- ja valvontaoikeutta, ammatinharjoittaja käyttää omia työvälineitään sekä työskentelee omissa tiloissaan. Lisäksi huomiota kiinnitetään mm. siihen, tarjoaako työntekijä palvelua julkisesti sekä siihen, kuka kantaa riskin työn lopputuloksesta. Jos kyseessä katsotaan olevan itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saatu tulo, sitä käsitellään verotuksessa yleensä työkorvauksena.

Verohallitus on antanut ohjeen Palkka ja työkorvaus verotuksessa. Ohjeesta ilmenee seikkoja, joiden perusteella voidaan ratkaista, onko kyse palkasta vai työkorvauksesta.

Suorituksen maksajan tulee huomata, ettei työntekijän saama työkorvausverokortti (yleensä ns. 0-lähdeverokortti) anna suorituksen maksajalle luottamuksensuojaa, jos työn teettäjän ja työntekijän välille katsotaan muodostuneen työsuhde, jonka suorituksen maksajan olisi pitänyt tietää. Luottamuksensuojasta enemmän ohjeessa Luottamuksensuojasta verotusmenettelyssä.

3.4 Työskentely suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa

Suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa vuokratyöntekijänä työskentelevä ulkomailla asuva henkilö on velvollinen maksamaan palkastaan veroa Suomeen tuloverolain (1535/1992, TVL) 13 §:n nojalla. Versosopimus ei yleensä estä Suomea verottamasta ulkomailla asuvan vuokratyöntekijän palkkaa, joka perustuu kansainvälisessä liikenteessä olevassa suomalaisessa vesi- tai ilma-aluksessa tehtyyn työhön. Poikkeuksena on kuitenkin Pohjoismaiden verosopimus, jonka 15.4 artiklan mukaan ilma-aluksessa tehdystä työstä saatu palkka verotetaan vain palkansaajan asuinvaltiossa.

Jos ulkomaisella vuokrausyrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, sillä ei ole velvollisuutta periä ja tilittää työntekijälle maksetusta palkasta veroa Suomeen. Ulkomaisella vuokrausyrityksellä ja suomalaisella työn teettäjällä ei ole yleensä myöskään velvollisuutta antaa tässä ohjeessa jäljempänä mainittuja aloittamis- ja muita ilmoituksia, koska ilmoitusten antovelvollisuus koskee Suomessa tapahtuvaa työskentelyä ja työskentely kansainvälisissä liikenteessä tapahtuu useimmiten kokonaan tai pääasiallisesti Suomen ulkopuolella. Ulkomainen vuokratyöntekijä voi hakea lähdeveron maksuunpanoa tai ennakkoveron määräämistä verotoimistosta sen mukaan onko hän rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan palkan Suomeen annettavalla veroilmoituksella, jos palkasta ei ole etukäteen määrätty lähdeveroa.

4 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyöntekijälle

4.1 Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus

Jos henkilö oleskelee Suomessa enintään kuusi kuukautta, häntä pidetään rajoitetusti verovelvollisena. Verotustapa on erilainen kuin yleisesti verovelvollisella.

4.1.1 Henkilötunnuksen hakeminen

Ennakkoveron määräämiseksi työntekijällä on oltava suomalainen henkilötunnus. Suomeen töihin tuleva voi saada henkilötunnuksen verotoimistosta. Ulkomaalaisen on täytettävä rekisteröintilomake henkilötunnuksen saadakseen.

• 6150, Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoitus

4.1.2 Ennakkoverojen hakeminen

Vuokratyöntekijä, joka tulee Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta tai Virosta sekä Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseyltä, Bermudalta, Jerseyltä, Puolasta, Kazakstanista, Caymansaarilta, Turkista, Kyprokselta ja Tadzikistanista tai maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, maksaa Suomessa saadusta palkkatulosta määrättävän veron ennakkoverona, ellei työntekijällä ole Suomessa lähdeveron perivää maksajaa. Ennakkoveron määräämistä varten työntekijän on otettava yhteys verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

Ennakkoveroa määrättäessä palkkatulosta tehdään 510 euron kuukausittainen vähennys työskentelyajalta. Jos työskentelyjaksoon sisältyy vajaita kuukausia, vähennys on tältä ajalta 17 euroa/päivä.

Ennakkoveroa haetaan lomakkeella ”Ennakkoverohakemus” 5057. Lomakkeella kysytään henkilötietojen lisäksi seuraavat verotuksen toimittamisessa tarpeelliset tiedot:

• osoite Suomessa ja ulkomailla
• Suomeen saapumis- ja Suomesta lähtöpäivä
• Suomessa saadun palkan määrä
• työskentelyaika Suomessa
• pankkitili (BIC/IBAN -muodossa)

Ennakkovero määrätään työskentelyajalle kuukausittain maksettavaksi. Suomessa vähintään neljä kuukautta työskentelevä työntekijä on lisäksi velvollinen suorittamaan palkan perusteella vakuutetun sairausvakuutusmaksun. Maksu suoritetaan palkasta, josta ei ole tehty yllämainittua 510 euron kuukausittaista tai 17 euron päivittäistä vähennystä. Maksua ei määrätä, jos työntekijä esittää kotimaastaan saamansa todistuksen A1 tai E 101, joka osoittaa työntekijän olevan vakuutettu kotimaassaan.

Jos työntekijä jättää hakematta ennakkoveroa tai hakee sitä myöhässä, hänelle voidaan määrätä enintään 2 000 euron suuruinen veronkorotus.

Työntekijä voi vaatia, että ansiotulot verotetaan lähdeverotuksen sijaan progressiivisesti eli samaan tapaan kuin yleisesti verovelvollisella, jos hän asuu Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus.

Jotta tulot voidaan verottaa progressiivisesti, ennakkoverohakemukseen liitetään Hakemus progressiiviseen verotukseen.

Lisätietoa rajoitetusti verovelvollisen henkilön ansiotulon verotuksesta

4.1.3 Todistus asuinvaltion veroviranomaisia varten

Työntekijä maksaa Suomessa saamastaan tulosta veroa lähtökohtaisesti myös asuinvaltioonsa. Kaksinkertaista verotusta ei kuitenkaan tapahdu. Jos asuinvaltio verottaa tuloa, se ottaa huomioon, että veroa on jo maksettu Suomessa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on määrätty eri maiden välisissä verosopimuksissa.

Suomen veroviranomainen antaa todistuksen Suomeen maksetusta ennakkoverosta ennakkoveron hakemisen yhteydessä. Työntekijä voi toimittaa tämän todistuksen asuinvaltionsa veroviranomaiselle. Näin tulosta Suomessa maksetut verot voidaan ottaa asuinvaltiossa huomioon kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi jo ennakkoperintävaiheessa.

4.1.4 Lopullisen verotuksen toimittaminen Suomessa

Lopullinen verotus toimitetaan tulovuotta seuraavana vuotena. Tällöin lasketaan todella saaduista tuloista lopullinen vero. Jos ennakkoon maksetut verot eivät riitä kattamaan lopullisen veron määrää, työntekijälle määrätään maksettavaksi jäännösveroa. Jos ennakkoon on kertynyt veroa tarvittavaa määrää enemmän, työntekijä saa veronpalautusta.

Suomen Verohallinto lähettää työntekijälle työskentelyä seuraavan vuoden keväällä esitäytetyn veroilmoituksen työntekijän asuinvaltion osoitteeseen lopullisen verotuksen toimittamiseksi. Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus toimitetaan menettelyllisesti samalla tavalla ja samassa aikataulussa kuin yleisesti verovelvollisten verotus. Lähdeverotus toimitetaan kiinteällä 35 prosentin verokannalla. Tuloista tehdään työskentelyajalta vähennys 17 euroa päivältä. Muita vähennyksiä ei tehdä. Jos ennakkoverot on määrätty progressiivisen verokannan mukaan, verotuksen lopputulos riippuu tulojen ja vähennyksien määrästä.

Veroilmoituksen saatuaan työntekijän tulee tarkistaa esitäytetyssä veroilmoituksessa olevat tiedot ja korjata mahdolliset virheellisyydet ja puutteet. Mikäli työntekijä on tehnyt korjauksia tai lisäyksiä esitäytetylle veroilmoitukselle, hänen on tämän jälkeen palautettava se Suomen Verohallinnolle.

Jos ennakkoperinnässä on peritty lähdeveroa, progressiivista verotusta voidaan hakea myös jälkikäteen palauttamalla veroilmoitus.  Veroilmoitukseen liitetään Hakemus progressiiviseen verotukseen.

Myös Veroilmoitus verkossa -palvelussa voi korjata ja täydentää esitäytetyn veroilmoituksen tietoja sähköisesti. Esitäytettyä veroilmoitusta tai liitelomakkeita ei tarvitse palauttaa, jos tiedot on ilmoitettu verkossa.

Työnantaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle vuokratyöstä saadun palkan lisäksi työntekijän tarkan työskentelyajan Suomessa. Tältä ilmoitukselta tieto siirretään työntekijän veroilmoitukselle. Jos esitäytetyssä veroilmoituksessa ei kuitenkaan ole merkintää työskentelyajasta tai tieto on virheellinen, lähdeverovähennyksen saadakseen työntekijän on merkittävä esitäytetylle veroilmoitukselle tarkka työskentelyaikansa Suomessa.

Saatuaan esitäytetyn veroilmoituksen korjattuna Suomen Verohallinto toimittaa työntekijän verotuksen ja lähettää verotuspäätöksen työntekijän ilmoittamaan asuinvaltion osoitteeseen työskentelyä seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijä ilmoittaa mahdollisen osoitteenmuutoksensa väestötietojärjestelmään. Muutoksen voi tehdä myös sähköisesti. Ohjeita osoitteenmuutoksen tekemiseen löytyy osoitteesta www.vrk.fi.

Suomessa työskentelevät ulkomaiset työntekijät voivat toisinaan sopia työnantajansa kanssa, että työnantaja maksaa työntekijän verot Suomessa (ns. nettopalkkasopimus). Työntekijä on tällöin voinut antaa työnantajalleen yksilöidyn valtakirjan, jolla hän valtuuttaa työnantajan nostamaan hänelle tulevat veronpalautukset. Työntekijä ei kuitenkaan voi Verohallintoa sitovasti siirtää oikeuttaan veronpalautukseen toiselle henkilölle (veronkantolaki 23 §). Veronpalautus maksetaan euromääräisenä verovelvollisen ilmoittamalle pankkitilille. Verovelvollinen voi ilmoittaa tilinumeron allekirjoittamallaan ilmoituslomakkeella (7208, Henkilöasiakkaan ilmoitus tilinumerosta).

4.2 Yli kuusi kuukautta Suomessa oleskelevan työntekijän verotus

Ulkomaisen yrityksen Suomessa oleva työntekijä voi tulla Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Näissä tilanteissa henkilöä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena ja hänen tulonsa verotetaan progressiivisena tuloverotuksena verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä. Yleisesti verovelvollisen veroprosentti riippuu tulojen määrästä. Palkasta peritään myös sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja, ellei työntekijällä ole lähetetyn työntekijän todistusta, A1 tai E 101-lomaketta. Merkitystä ei ole sillä, mistä maasta työntekijä tulee tai mistä palkka maksetaan. Ainoastaan poikkeuksellisesti Suomi ei näissä tilanteissa verota tuloa, ks. poikkeuksista ohjeesta Verotietoa ulkomailta Suomeen tuleville työntekijöille.

Ennakkoveron määräämiseksi työntekijällä on oltava suomalainen henkilötunnus. Suomeen töihin tuleva voi saada henkilötunnuksen verotoimistosta. Ulkomaalaisen on täytettävä rekisteröintilomake henkilötunnuksen saadakseen.

• 6150, Suomessa tilapäisesti oleskelevan ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoitus

Työntekijän on tärkeää ottaa yhteyttä verotoimistoon ennakkoveron määräämistä varten. Jos ennakkovero jää määräämättä, työntekijä joutuu maksamaan verolle korotusta. Työntekijän on lisäksi annettava Suomeen veroilmoitus oma-aloitteisesti, jollei hän saa esitäytettyä veroilmoitusta.

Jos ulkomaisen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä työskentelee Suomessa yli kuusi kuukautta, ulkomainen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle maksamastaan palkasta vuosi-ilmoituksen lomakkeella 7801, Vuosi-ilmoituksen erittely ja yhteenveto. Ilmoitus on annettava kaikista yli kuusi kuukautta Suomessa työskentelevistä työntekijöistä, ei pelkästään vuokratyöntekijöistä, yhtiön toimialasta ja asuinvaltiosta sekä työntekijöiden asuinvaltiosta riippumatta (ks tarkemmin kohta 5.1.2. Vuosi-ilmoitus).

5 Menettelyohjeet ulkomaiselle vuokratyönantajalle

5.1 Ulkomaisen työnantajan ilmoitusvelvollisuudet

5.1.1 Ilmoitus vuokratyöntekijästä

Ulkomaisen työnantajan, joka vuokraa ulkomailta tulevan työntekijän Suomessa olevalle työn teettäjälle, on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään. Ilmoitus on annettava jokaisesta työntekijästä tämän työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tiedonantovelvollisuus koskee sellaista työskentelyä, joka on alkanut 1.7.2007 tai sen jälkeen.

Ilmoitus vuokratyöntekijästä annetaan lomakkeella ”Ilmoitus vuokratyöntekijästä” (6147a tai 6147e) Pääkaupunkiseudun verotoimistolle. Ilmoitus annetaan kaikista Suomessa työskentelevistä ulkomaisista vuokratyöntekijöistä työskentelyn kestosta riippumatta.

Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Ilmoitus on annettava Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta sekä Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseyltä, Bermudalta, Jerseyltä, Puolasta, Kazakstanista, Caymansaarilta, Turkista, Kyprokselta ja Tadzikistanista tulevista vuokratyöntekijöistä. Lisäksi ilmoitus on annettava sellaisesta valtiosta tulevasta vuokratyöntekijästä, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Vero.fi-sivuilla on luettelo Suomen voimassa olevista verosopimuksista (Voimassa olevat verosopimukset).

Ilmoituksen on velvollinen antamaan työntekijän ulkomainen työnantaja, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos työnantajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, ilmoituksen antaa työnantajan lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 4 a §:ssä tarkoitettu edustaja. Jos edustajaa ei ole asetettu, ilmoituksen antaa kuitenkin aina ulkomainen työnantaja.

Ulkomaisen työnantajan tulee ilmoittaa ilmoituksella sen työn teettäjän tiedot, jonka käyttöön työntekijät tosiasiallisesti jäävät. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöitään välittäjäyritykselle, tulee sen tästä huolimatta antaa lomakkeella tiedot lopullisesta työtä teettävästä suomalaisesta toimeksiantajasta, ei työvoiman välittäjäyrityksestä.

Ulkomainen työnantaja, jolla on Suomessa kiinteä toimipaikka, on velvollinen perimään maksamistaan palkoista lähdeveron tai toimittamaan ennakonpidätyksen, eikä ilmoitusta vuokratyöntekijän Suomessa työskentelystä (6147a tai 6147e) tällöin anneta.

5.1.2 Vuosi-ilmoitus

Enintään kuusi kuukautta Suomessa oleskelleet työntekijät

Ennakkoperintärekisteriin merkityn ulkomaisen työnantajan tai, jollei työnantaja ole rekisteröitynyt, hänen edustajansa, tulee ilmoittaa tiedot vuokratyöntekijöistä ja näille maksetuista palkoista vuosittain tammikuussa rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoituslomakkeella (7809). Jos työnantaja ei ole asettanut edustajaa, työnantaja on ilmoitusvelvollinen ennakkoperintärekisteröinnistään riippumatta. Tieto vuokratyöntekijöille maksettujen palkkojen määristä ilmoitetaan suorituslajitunnuksella ”Ulkomailta vuokratun työntekijän palkkatulo”, tunnus A9.

Työnantajan tai tämän edustajan on myös ilmoitettava työntekijän tarkka työskentelyaika Suomessa. Tämän lisäksi tulee ilmoittaa työntekijän suomalainen henkilötunnus.

Vuosi-ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos verosopimus estää veron perimisen vuokratyöntekijän palkasta. Ilmoitus on siten annettava vain vuokratyöntekijöistä, jotka tulevat Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta sekä Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä,  Mansaarelta, Guernseyltä, Bermudalta, Jerseyltä, Puolasta, Kazakstanista, Caymansaarilta, Turkista, Kyprokselta ja Tadzikistanista sekä maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Yli kuusi kuukautta Suomessa oleskelleet työntekijät

Lisäksi ulkomaisen työnantajan tai edustajan tulee antaa vuosi-ilmoitus (7801, Vuosi-ilmoituksen erittely ja yhteenveto) kaikista yli kuusi kuukautta Suomessa työskennelleistä työntekijöistä samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvista. Tämä työnantajan tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia yli kuusi kuukautta Suomessa työskenteleviä työntekijöitä heidän asuinvaltiostaan riippumatta. Lisäksi on huomattava, että velvollisuus antaa vuosi-ilmoitus koskee toimialasta riippumatta kaikkia ulkomaisia työnantajia, joiden työntekijä työskentelee Suomessa yli kuusi kuukautta.

Jos työntekijä on vakuutettu Suomessa, mutta työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, suorituslajitunnukseksi merkitään 7M ”Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka Suomessa vakuutetulle työntekijälle” ja kohtaan 14 palkan määrä.  Jos työntekijä ei ole vakuutettu Suomessa, eikä työnantajalla ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, suorituslajitunnukseksi merkitään 7L ”Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu”. Jos työntekijällä on nettopalkkasopimus, palkka ilmoitetaan suorituslajilla 7N ”Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, kun työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus)”. Nettopalkkasopimuksesta tarkemmin ohjeessa Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä.

Jos yleisesti verovelvollinen työntekijä oleskelee Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona, eikä Suomella siten verosopimuksesta johtuen ole verotusoikeutta työntekijän palkkatuloon, ilmoitetaan tällainen tulo suorituslajilla 7Q ”Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona”.

Vuosi-ilmoitusta annettaessa työnantajan tulee huomata, että jos työnantaja on maksanut työntekijän puolesta ennakkoveroa, maksettua määrää ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella ennakonpidätyksenä. Työnantaja, joka on ilmoittautunut säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon rekisteriin ja on perinyt työntekijän palkasta veron, ilmoittaa Verohallinnolle tilittämänsä verot vuosi-ilmoituksella ennakonpidätyksenä (ks. työnantajarekisteröinnistä tarkemmin kohta 5.2. Ulkomaisen työnantajan rekisteröinti työnantajarekisteriin).

Suorituslajit taulukkomuodossa:

5.1.3 Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä

Työnantajalle tai tämän edustajalle, joka laiminlyö antaa tai antaa myöhässä joko ilmoituksen vuokratyöntekijästä tai vuosi-ilmoituksen, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu.

5.2 Ulkomaisen työnantajan rekisteröinti työnantajarekisteriin

Työnantaja voi hakeutua Suomessa säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi, vaikkei hänelle muodostuisikaan Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Tällöin työnantaja perii työntekijän palkasta veron oma-aloitteisesti, eikä työntekijän tarvitse hakea ennakonkantoa. Työnantajan on annettava tällöinkin ilmoitus jokaisesta Suomessa työskentelevästä vuokratyöntekijästään lomakkeella ”Ilmoitus vuokratyöntekijästä” (6147a tai 6147e) työskentelyn alkamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä.

5.2.1 Rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä

Jos työntekijä ei toimita lähdeverokorttia työnantajalle, peritään palkasta lähdeveroa 35 prosenttia. Jotta työnantaja voisi tehdä rajoitetusti verovelvollisen työntekijän palkkatulosta 510 euron kuukausittaisen tai 17 euron päivittäisen lähdeverovähennyksen, työntekijällä tulee olla lähdeverokortti, jossa on maininta lähdeverovähennyksen määrästä.

Jos työntekijä toimittaa työnantajalle rajoitetusti verovelvollisen verokortin, peritään vero verokortilla olevan veroprosentin mukaan. Lähdeverovähennystä ei tehdä tällöin.

Työnantajan on maksettava rajoitetusti verovelvollisen työntekijän palkasta pidättämänsä vero Verohallinnon valtakunnalliselle tilille omalla asiakaskohtaisella viitenumerollaan. Lisäksi työnantajan tulee antaa maksetuista suorituksista kausiveroilmoitus kuukausittain. Kausiveroilmoituksella palkan määrä merkitään kohtaan 605 ”Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset” ja palkasta pidätetty lähdevero kohtaan 606 ”Lähdevero palkoista, eläkkeistä yms”. Työnantajan on lisäksi ilmoitettava suorituksen määrät vuosittain rajoitetusti verovelvollisen vuosi-ilmoituksella (7809). Palkkojen määrä ilmoitetaan suorituslajitunnuksella A9 ”Ulkomailta vuokratun työntekijän palkkatulo”. Lisäksi ilmoitetaan perityn veron määrä, lähdeverovähennyksen määrä sekä tarkka työskentelyaika Suomessa.

5.2.2 Yleisesti verovelvollinen vuokratyöntekijä

Jos työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta, työnantaja maksaa veron Verohallinnon valtakunnalliselle tilille omalla asiakaskohtaisella viitenumerollaan. Lisäksi työnantajan tulee antaa maksetuista suorituksista kausiveroilmoitus kuukausittain. Kausiveroilmoituksella palkan määrä merkitään kohtaan 601 ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” ja ennakonpidätys kohtaan 602 ”Toimitettu ennakonpidätys”.

Lisäksi työnantaja antaa vuosi-ilmoituksen lomakkeella (7801, Vuosi-ilmoituksen erittely ja yhteenveto). Jos työntekijä on vakuutettu Suomessa, mutta työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, suorituslajitunnukseksi merkitään 7M ”Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka Suomessa vakuutetulle työntekijälle”  ja  kohtaan 14 palkan määrä. Jos työntekijä ei ole vakuutettu Suomessa, eikä työnantajalla ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, suorituslajitunnukseksi merkitään 7L ”Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu”.

5.3 Ulkomaisen työvoimaa vuokraavan yrityksen ennakkoperintärekisteröinti

Ulkomaisen yrityksen, joka vuokraa Suomeen työntekijöitä, on suositeltavaa ilmoittautua Suomessa ennakkoperintärekisteriin. Kun yritys on ennakkoperintärekisterissä, suomalaisen työn teettäjän ei tarvitse periä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 % (osakeyhtiö tai muu yhteisö tai yhtymä) tai 35 % (yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja) lähdeveroa.

Ennakkoperintärekisteröinti ei vaikuta yrityksen tuloverovelvollisuuteen Suomessa. Tuloverovelvollisuus ratkeaa sen perusteella, muodostuuko yritykselle Suomeen kiinteä toimipaikka. Kiinteän toimipaikan syntymisen ratkaisee osakeyhtiöiden osalta Uudenmaan yritysverotoimisto.

Edellytyksenä ennakkoperintärekisteriin merkitsemiselle on, että yrityksen kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Mikäli yritykselle muodostuu Suomeen tuloverotuksessa kiinteä toimipaikka, sen tulee hakea verotoimistolta ennakkoveroja, joilla se voi maksaa tuloverot Suomeen.

Ulkomainen työvoimaa vuokraava yritys ilmoittautuu ennakkoperintärekisteriin Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän Y- lomakkeella. Ulkomaisten yhteisöjen ilmoitus on lomake Y1. Suomalaisia henkilöyhtiöitä (esim. avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) vastaavat ulkomaiset yhtiöt käyttävät lomaketta Y2 ja ulkomaiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat lomaketta Y3.

Liitteeksi hakemukseen tulee toimittaa selvitys yrityksen toiminnasta liitelomakkeella (), yrityksen rekisteriote oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä sen käännös suomen, ruotsin tai englannin kielellä sekä pöytäkirja tai muu selvitys, josta käyvät ilmi yrityksen edustamiseen kelpoiset henkilöt. Mukaan on hyvä liittää myös jäljennös yrityksen jo solmimista urakka- tai toimeksiantosopimuksista.

Ennakkoperintärekisteriin hakeutuja saa suomalaisen Y-tunnuksen (yritys- ja yhteisötunnus), jos yrityksellä ei sitä aikaisemmin ole ollut.

Verotoimisto poistaa yrityksen ennakkoperintärekisteristä, jos yrityksen elinkeinotoiminta loppuu Suomessa. Yrityksen tulee ilmoittaa yritystoiminnan päättymisestä Y-lomakkeella.

Verotoimisto voi milloin tahansa poistaa ennakkoperintärekisteristä laiminlyönteihin syyllistyneen verovelvollisen. Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa tai jättää siihen rekisteröimättä verovelvollinen, joka olennaisesti laiminlyö veronmaksun, verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden, kirjanpitovelvollisuuden tai muun velvollisuuden verotuksessa. Yritys voidaan jättää rekisteröimättä tai se voidaan poistaa rekisteristä myös yritystä johtavan henkilön aiempien laiminlyöntien perusteella.

Suomalaisen työnteettäjän tulee tarkistaa tieto ennakkoperintärekisteröinnistä ennen kuin se maksaa työkorvauksen. Tieto rekisteröinnistä on julkinen. Tiedon voi tarkistaa maksuttomasta YTJ-tietopalvelusta internet-osoitteessa www.ytj.fi. Tietoja voi hakea joko yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella. Rekisteröinnin voi myös tarkistaa Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 030.

5.4 Arvonlisäverovelvollisuus

Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka toimintaa harjoittaa ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja.

Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja on aina arvonlisäverovelvollinen harjoittaessaan toimintaa Suomessa olevasta arvonlisäverotuksen kiinteästä toimipaikasta käsin. Arvonlisäverotuksessa kiinteä toimipaikka muodostuu osittain eri perusteilla kuin tuloverotuksessa. Jos ulkomaalaisella ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa tai ulkomaalainen ei ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, ulkomaalaisen Suomessa myymistä tavaroista ja palveluista velvollinen suorittamaan veroa on yleensä ostaja (käännetty verovelvollisuus).

Arvonlisäverotuksesta lisää ohjeissa Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa ja Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen.

6 Ohjeet suomalaiselle työn teettäjälle

Verotukseen liittyvien velvollisuuksien lisäksi työn teettäjällä voi olla muitakin velvoitteita. Esimerkiksi ennen sopimuksen tekemistä vuokratun työvoiman käyttämisestä työn teettäjän on pyydettävä sopimuspuolelta laissa tilaajan selonottovelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä vaaditut asiakirjat. Asiasta enemmän www.tyosuojelu.fi.

6.1 Työn teettäjän ilmoitus

Työn teettäjän on annettava ilmoitus Verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa tehtävään työhön ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen. Verohallinnolle tulee toimittaa edellä mainitun yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta. Lisäksi työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun lain (1146/1999) 4 a §:n tarkoittaman asetetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava Verohallinnolle. Työn teettäjänä ilmoitusvelvollisia ovat sekä yritykset että luonnolliset henkilöt.

Työn teettäjän tulee antaa ilmoituksella tiedot siitä ulkomaisesta työnantajasta, joka on työntekijöiden todellinen työnantaja. Jos työvoimaa on vuokrattu välittäjäyrityksen kautta, ilmoituksella tulee antaa tästä huolimatta tiedot ulkomaisesta työnantajasta, johon vuokratut työntekijät ovat työsuhteessa, ei välittäjäyrityksestä.

Työn teettäjän tulee toimittaa tiedot Verohallinnolle silloin, kun ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan sellaisen työn teettämisen perusteella, joka on alkanut 1.1.2007 tai sen jälkeen.

Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on annettava ilmoitus muutosta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tällaisena muutoksena voidaan pitää esimerkiksi ulkomaisen yrityksen yhteystiedoissa tapahtuneita muutoksia. Vuoden 2008 alusta tai sen jälkeen solmittavien sopimusten osalta työn teettäjän tulee ilmoittaa lisäksi, kun toimeksiantosopimus tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentely työn teettäjällä loppuu kokonaan. Tilapäisiä katkoksia toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyyn työn teettäjällä ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Toimeksiantosopimuksen tai ulkomaisen yrityksen vuokratyöntekijän työskentelyn työn teettäjällä katsotaan loppuneen kokonaan, kun työn teettäjällä ei ole ollut palveluksessaan ko. yrityksen työntekijöitä viimeisen 6 kuukauden aikana.

Tiedot toiminnan muutoksesta annetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Tiedot tulee toimittaa lomakkeella ”Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten” (6146a) Pääkaupunkiseudun verotoimistoon.

Ilmoitus annetaan silloin, kun verosopimus ei estä Suomea perimästä veroa työntekijän palkasta. Ilmoitus on annettava Islannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Latviasta, Liettuasta ja Virosta sekä Moldovasta, Georgiasta, Valko-Venäjältä, Mansaarelta, Guernseyltä, Bermudalta, Jerseyltä, Puolasta, Kazakstanista, Caymansaarilta, Turkista, Kyprokselta ja Tadzikistanista tulevista vuokratyöntekijöistä. Lisäksi ilmoitus on annettava silloin, kun vuokratyöntekijä tulee sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Työn teettäjän on annettava ilmoitus kaikista Suomessa työskentelevistä vuokratyöntekijöistä työskentelyn kestosta riippumatta.

6.2 Seuraamus tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä

Työn teettäjälle, joka laiminlyö antaa ilmoituksen tai antaa sen myöhässä, voidaan määrätä enintään 15 000 euron laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksua ei määrätä luonnolliselle henkilölle, ellei kyse ole elinkeinotoimintaan taikka maa- tai metsätalouteen liittyvästä tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä.

6.3 Työn teettäjän veronpidätysvelvollisuus

Työn teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksamastaan työkorvauksesta 13 prosentin (osakeyhtiö, muu yhteisö ja yhtymä) tai 35 prosentin (elinkeinonharjoittaja) lähdevero silloin, kun tehty työ on tehty Suomessa. Veronpidätystä ei tarvitse tehdä, mikäli ulkomainen yritys tai elinkeinonharjoittaja on ennakkoperintärekisterissä tai esittää työn teettäjälle 0-veron lähdeverokortin tai muun selvityksen, joka estää veron pidättämisen. Jos selvitystä ei esitetä, suorituksen maksajan tulee pidättää lähdevero ja maksaa se Verohallinnon valtakunnalliselle tilille omalla asiakaskohtaisella viitenumerollaan. Kausiveroilmoituksella työkorvaus merkitään kohtaan 605 ”Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset” ja työkorvauksesta pidätetty lähdevero kohtaan 606 ”Lähdevero palkoista, eläkkeistä yms”. Suorituksen maksajan on myös annettava 1.1.2008 tai sen jälkeen rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksamastaan työkorvauksesta vuosi-ilmoitus joko sähköisesti tai lomakkeella 7809, jos työkorvauksesta on peritty lähdevero. Suorituslajin tunnukseksi merkitään A4. Ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa maksuttomasta YTJ-tietopalvelusta (www.ytj.fi).

Jos työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä, työn teettäjä voi jättää veron pidättämättä vain silloin, kun korvauksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai tämä esittää 0-veron lähdeverokortin.

7 Yritykseltä perityn lähdeveron palauttaminen

Jos ulkomaiselle yritykselle maksetusta suorituksesta on peritty lähdevero, yritys voi pyytää veron palauttamista, ellei Suomella ei ole oikeutta verottaa kyseistä tuloa. Liiketulon tai työkorvauksen osalta verotusoikeutta ei verosopimusten mukaan yleensä ole, jos rajoitetusti verovelvollisella ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa.

Veron palauttamiseksi on kaksi vaihtoehtoa:

1. Suomalainen veron perinyt yritys palauttaa veron ulkomaiselle yritykselle
   Ulkomainen yritys antaa suomalaiselle yritykselle selvityksen siitä, että veroa ei olisi tarvinnut periä. Tällainen selvitys on käytännössä verotoimiston antama takautuva lähdeverokortti. Suomalainen yritys palauttaa veron ulkomaiselle yritykselle ja vähentää sen samana vuonna myöhemmin maksettavaksi tulevista lähdeveroista. Jos lähdeveroa ei enää tule maksettavaksi, vähennystä ei voi tehdä, jolloin menettely on kohdan 2 mukainen.
2. Ulkomainen yritys hakee veron takaisin verovirastolta
   Ulkomainen yritys pyytää lähdeveron palauttamista verotoimistolta lomakkeella ”Lähdeveron palauttamishakemus - yhteisöt” (6165).
   Hakemukseen on liitettävä suorituksen maksajan antama tosite maksusuorituksesta ja peritystä verosta, toimeksiantosopimus sekä
   ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote ja sen suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen käännös. Jos yritykselle on jo annettu lähdeverokortti, hakemukseen liitetään myös selvitys siitä milloin ja mistä verotoimistolta kortti on annettu.

Verotoimistojen yhteystiedot

Sama ohje viroksi:

• Välismaised renditöötajad ja Soome maksusüsteem
• Налоги в случае аренды персонала (Leased employees)