Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tulot ja verot verovuonna 2015
Henkilöasiakkaiden tulot verovuonna 2015
Henkilöasiakkaiden veronalaiset tulot olivat vuonna 2015 yhteensä 134,2 miljardia euroa, mikä oli 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Veronalaisia tuloja saaneiden lukumäärä kasvoi 1,2 prosenttia. Vuonna 2015 veronalaisia tuloja kertyi lähes 4,8 miljoonalle henkilöasiakkaalle.
Ansiotuloja kertyi 124,7 miljardia (+1,5 %) ja veronalaisia pääomatuloja 9,6 miljardia (+5,3 %). Pääomatulot (+4,9 %) kasvoivat nopeammin kuin ansiotulot (1,6 %).
Taulukko 1. Veronalaiset tulot
| Tuloerä | Summa | Lukumäärä |
| Veronalaiset tulot yhteensä | 134 221 571 974 | 4 754 438 |
| Veronalaiset ansiotulot | 124 650 987 473 | 4 604 199 |
| Veronalaiset pääomatulot yhteensä | 9 570 584 500 | 2 630 895 |
Ansiotuloista pääosa (66,1 %) oli palkkatuloja (+1,1 %) ja niitä sai 2,8 miljoona henkilöä. Palkkatuloja saaneiden henkilöasiakkaiden lukumäärä kuitenkin laski hieman (-0,4 %) vuodesta 2014. Työttömyyden kasvu näkyi myös työttömyysturvaetuja saaneiden lukumäärän (+4,7 %) että arvon (+6,6 %) kasvuna. Myös eläketulojen määrä (+2,7 %) että saajien (+1,5 %) joukko kasvoi. Keskimääräinen eläketulo kasvoi lähes keskimääräisen palkkatulon tahdissa; eläke nousi noin 1,2 % kun veronalaisten palkkatulojen kasvu oli noin 1,3 %. Keskimääräinen työttömyysetuus kasvoi 1,8 %.
Henkilöasiakkaiden tuloverot vuonna 2015
Henkilöasiakkaiden tuloverot olivat verovuodelta 2015 yhteensä 30,5 miljardia euroa, mikä on 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloveroja maksoi 4,6 miljoonaa henkilöasiakasta (+1,0 %). Eniten kasvoivat verot pääomatuloista (+6,7 %), joita määrättiin lähes 1,7 miljoonalle asiakkaalle. Tulovero ansiotulosta valtionverotuksessa kasvoi 3,2 prosenttia ja se oli noin 5,9 miljardia euroa. Kunnallisveroa määrättiin maksettavaksi 18,6 miljardia euroa.
Taulukko 2. Merkittävimmät tuloveroerät ja verotettujen lukumäärät.
| Tuloverot | Summa | Lukumäärä |
| Verot ja veronluonteiset maksut yhteensä | 30 505 447 538 | 4 619 903 |
| Tuloverot valtionverotuksessa | 8 504 636 514 | 2 592 267 |
| Tulovero ansiotulosta | 5 859 248 061 | 1 607 156 |
| Tulovero pääomatulosta | 2 645 388 453 | 1 666 082 |
| Kunnallisvero | 18 640 944 720 | 3 883 399 |
| Muut verot ja veronluonteiset maksut | 3 359 866 304 | - |
Veroja ja maksuja kertyy eniten tuloluokkaan 35 000 – 54 999 kuuluvilta henkilöasiakkailta. Tämä tuloluokka maksoi viime vuonna 29,0 % kaikista tuloveroista eli noin 8,8 mrd. euroa. Tähän tuloluokkaan kuuluu 19,2 % (887 000) henkilöasiakkaista. Alle 34 999 euroa tienaavien tuloluokkien osuus veropotista oli vuonna 2015 hieman pienempi kuin 2014. Vuonna 2015 he maksoivat 29,1 % henkilöasiakkaiden tuloveroista. Sen sijaan yli 75 000 euroa tienaavien osuus veroista hieman nousi ja he (4,1 % henkilöasiakkaista) maksoivat lähes 27 % veroista.
Kuva 1. Verot ja maksut tuloluokittain, 2015
Veronalaiset pääomatulot ja palkkatulot maakunnittain
Veronalaisista pääomatuloista suurin osa (39,6 %) keskittyy Uudellemaalle. Kainuun ja Ahvenanmaan osuus pääomatuloista on pienin (molemmissa 1,0 %). Koko maassa veronalaiset pääomatulot kasvoivat 5,3 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla veronalaiset pääomatulot kasvoivat 31,1 prosenttia, Ahvenanmaalla ne kasvoivat 25,6 prosenttia ja Uudellamaalla 13,9 prosenttia. Eniten veronalaiset pääomatulot laskivat Pohjanmaalla (-27,3 %) ja Keski-Suomessa (-11,1 %).
Kuva 2. Veronalaiset pääomatulot maakunnittain vuonna 2015.
Myös palkkatuloista suurin osa kertyy Uudeltamaalta (37,7 %). Vuonna 2014 palkkatuloista kertyi 37,3 % Uudeltamaalta eli osuus on hieman noussut. Ahvenanmaan (0,6 %), Keski-Pohjanmaan (1,1 %) ja Kainuun (1,1 %) osuudet palkkatuloista olivat pienimmät. Eniten palkkatuloja saaneita henkilöasiakkaita on Uudellamaalla (32,4 %) ja vähiten Ahvenanmaalla (0,6 %). Myös keskimääräiset palkkatulot olivat Uudellamaalla (33 878 €) korkeammat kuin koko maassa (29 124€). Keskimääräiset palkkatulot olivat pienimmät Pohjois-Karjalassa (24 330 €) sekä Kainuussa (24 182 €).
Kuva 3. Palkkatulot maakunnittain vuonna 2015.
Vähennykset
Veroista tehtävät vähennykset olivat vuonna 2015 yhteensä noin 3 miljardia (+2,8 %). Työmatkakulujen perusteella tehtävä vähennys oli 1,5 miljardia euroa (-5,7 %). Lasku selittyy työmatkakulujen omavastuuosuuden nostamisella vuoden 2015 verotuksessa. Myös työmatkakuluvähennyksen saavien henkilöiden määrä laski (-4,5 %).
Työmatkakuluista maksimivähennyksen saaneiden määrä laski 3,6 prosenttia. Vuoden 2015 verotuksessa maksimivähennyksen sai lähes 27 000 henkilöasiakasta. Näistä 18,6 prosenttia asui Uudellamaalla ja 11,0 prosenttia Varsinais-Suomessa.
Kanta-Hämeessä on keskimääräinen työmatkavähennys korkein, noin 2 400 euroa. Pienin keskimääräinen työmatkavähennys on Ahvenanmaalla, hieman yli 1 400 euroa. Koko maan keskiarvo on noin 1 930 euroa.
Kuva 4. Keskimääräinen työmatkavähennys maakunnittain vuoden 2015 verotuksessa.
Pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä tehtiin 1,6 miljardin edestä ja mikä on 10,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Kotitalousvähennystä myönnettiin 383 miljoonan edestä 393 000 asiakkaalle. Vuoden 2015 verotuksessa otettiin käyttöön lapsivähennys. Sitä sai 807 000 henkilöasiakasta ja sen yhteismäärä oli lähes 71 miljoonaa euroa. Lapsivähennyksestä 54 % kohdistui 25 000 – 54 999 tuloluokkaan.
Kuva 5. Lapsivähennys tuloluokittain, 2015.