Harmaan talouden esiintyminen ja yleisyys

Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.

Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat pimeiden palkkojen maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa.

Harmaan talouden yleisyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Arviointia vaikeuttaa se, että harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.

Ilmiön laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa käsitellään harmaan talouden ilmiöitä sijoitustoiminnan, kansainvälisen tavarakaupan ja kotimaisen harmaan talouden ydinalueiden, eli rakennustoimialan ja majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä kuljetustoimialan, näkökulmasta.

Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10–14 miljardia euroa vuonna 2008, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.

• Tutkimus: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous (eduskunnan tarkastusvaliokunta)