a a a
Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset > 2012 > Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013

Antopäivä: 18.12.2012
Diaarinumero: A144/200/2012
Voimassaolo: Toistaiseksi

Löydät tästä ohjeesta mm.:

Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 §:n ja 75 §:n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 73 §:n 1 momentti ja 75 §:n 2 momentti ovat laissa 504/2010 ja sellaisena kuin niistä 73 §:n 2 momentti on laissa 788/2012, päättänyt:

1 §

Vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 §

Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 §

Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

  1. työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;
  2. työskentely on tilapäistä TVL 72a §:ssä tarkoitetulla tavalla;
  3. työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja
  4. verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

 4 §

Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.

5 §

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

6 §

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

7 §

Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

8 §

Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.

9 §

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Kulkuneuvo

Korvauksen enimmäismäärä

auto

45 senttiä kilometriltä, jota korotetaan

  • 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
  • 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
  • 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
  • 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
  • 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

moottorivene, enintään 50 hv

77 senttiä kilometriltä

moottorivene, yli 50 hv

112 senttiä kilometriltä

moottorikelkka

105 senttiä kilometriltä

mönkijä

99 senttiä kilometriltä

moottoripyörä

33 senttiä kilometriltä

mopo

17 senttiä kilometriltä

muu kulkuneuvo

10 senttiä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 13 senttiä kilometriltä.

10 §

Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

11 §

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

12 §

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä
euro
yli 6 tuntia (osapäiväraha) 17
yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 38
kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden  
- vähintään 2 tunnilla 17
- yli 6 tunnilla 38

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

13 §

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä
euro
Afganistan 56
Alankomaat 63
Albania 50
Algeria 69
Andorra 58
Angola 87
Antigua ja Barbuda 74
Arabiemiirikunnat 67
Argentiina 53
Armenia 46
Aruba 49
Australia 68
Azerbaidžan 69
Azorit 59
Bahama 69
Bahrain 67
Bangladesh 45
Barbados 60
Belgia 61
Belize 41
Benin 44
Bermuda 67
Bhutan 34
Bolivia 29
Bosnia ja Hertsegovina 49
Botswana 41
Brasilia 68
Britannia 69
    Lontoo ja Edinburgh 74
Brunei 41
Bulgaria 50
Burkina Faso 38
Burundi 37
Chile 56
Cookinsaaret 64
Costa Rica 48
Curaçao 42
Djibouti 54
Dominica 49
Dominikaaninen tasavalta 53
Ecuador 49
Egypti 54
El Salvador 46
Eritrea 35
Espanja 62
Etelä-Afrikka 52
Etelä-Sudan 54
Etiopia 36
Fidži 46
Filippiinit 53
Färsaaret 53
Gabon 73
Gambia 36
Georgia 50
Ghana 46
Grenada 58
Grönlanti 53
Guadeloupe 50
Guatemala 45
Guinea 46
Guinea-Bissau 35
Guyana 36
Haiti 48
Honduras 43
Indonesia 48
Intia 45
Irak 58
Iran 49
Irlanti 66
Islanti 65
Israel 67
Italia 64
Itä-Timor 46
Itävalta 62
Jamaika 52
Japani 80
Jemen 50
Jordania 69
Kambodža 50
Kamerun 47
Kanada 70
Kanarian saaret 60
Kap Verde 41
Kazakstan 63
Kenia 52
Keski-Afrikan tasavalta 39
Kiina 64
    Hongkong 67
    Macao 63
Kirgisia 47
Kolumbia 60
Komorit 44
Kongo (Kongo-Brazzaville) 47
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) 68
Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) 66
Korean tasavalta (Etelä-Korea) 78
Kosovo 44
Kreikka 60
Kroatia 58
Kuuba 53
Kuwait 64
Kypros 61
Laos 41
Latvia 51
Lesotho 35
Libanon 66
Liberia 45
Libya 53
Liechtenstein 69
Liettua 49
Luxemburg 63
Madagaskar 38
Madeira 58
Makedonia 49
Malawi 50
Malediivit 51
Malesia 55
Mali 41
Malta 61
Marokko 61
Marshallinsaaret 46
Martinique 51
Mauritania 49
Mauritius 48
Meksiko 58
Mikronesia 46
Moldova 48
Monaco 67
Mongolia 49
Montenegro 52
Mosambik 49
Myanmar (Burma) 55
Namibia 39
Neitsytsaaret (USA) 41
Nepal 37
Nicaragua 40
Niger 43
Nigeria 70
Norja 71
Norsunluurannikko 69
Oman 60
Pakistan 35
Palau 56
Palestiinalaisalue 56
Panama 48
Papua-Uusi-Guinea 64
Paraguay 31
Peru 58
Portugali 60
Puerto Rico 50
Puola 55
Qatar 62
Ranska 66
Romania 52
Ruanda 40
Ruotsi 66
Saint Kitts ja Nevis 61
Saint Lucia 76
Saint Vincent ja Grenadiinit 72
Saksa 61
    Berliini 61
Salomonsaaret 47
Sambia 50
Samoa 51
San Marino 55
São Tomé och Príncipe 49
Saudi-Arabia 63
Senegal 48
Serbia 53
Seychellit 69
Sierra Leone 41
Singapore 70
Slovakia 56
Slovenia 56
Somalia 40
Sri Lanka 40
Sudan 54
Suriname 40
Swazimaa 40
Sveitsi 74
Syyria 58
Tadžikistan 47
Taiwan 57
Tansania 41
Tanska 68
Thaimaa 56
Togo 47
Tonga 47
Trinidad ja Tobago 70
Tšad 46
Tšekki 57
Tunisia 56
Turkki 58
    Istanbul 60
Turkmenistan 59
Uganda 37
Ukraina 57
Unkari 56
Uruguay 50
Uusi-Seelanti 63
Uzbekistan 50
Valko-Venäjä 50
Vanuatu 57
Venezuela 61
Venäjä 57
    Moskova 71
    Pietari 65
Vietnam 50
Viro 51
Yhdysvallat 65
    New York, Los Angeles, Washington 71
Zimbabwe 45
Maa, jota ei ole erikseen mainittu 42

Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 18 euroa.

14 §

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 9,50 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 19 euroa.

15 §

Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

16 §

Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.

 17 §

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 - 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa.

18 §

Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

19 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2013.


Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012

Pääjohtajan estyneenä ollessa
Ylijohtaja Pekka Ruuhonen

Ylitarkastaja Mia Keskinen

Liite: Ulkomaanpäivärahat/alueiden määrittelyjä (pdf)



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   O   P   R   S   T   V   Y

Perustietoa aiheesta

Sivu on viimeksi päivitetty 18.12.2012