a a a
Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Perintö- ja lahjaverotus > Perintö- ja lahjaverotus – usein kysyttyä

Perintö- ja lahjaverotus – usein kysyttyä

Missä ajassa perunkirjoitus tulee toimittaa?

Perunkirjoitus on toimitettava 3 kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoitusaikaan voi hakea pidennystä, ellei säännönmukainen aika riitä. Pidennystä tulee hakea kirjallisella hakemuksella, joka on jätettävä verotoimistoon perunkirjoitusajan kuluessa.

Mitä tietoja perukirjaan on merkittävä?

Perukirjan sisällöstä ja siinä annettavista tiedoista on säädetty Perintökaaressa (luku 20, 3–5 §) ja Perintö- ja lahjaverolaissa (28 §). Perukirjaan on aina merkittävä

  • perunkirjoituksen toimitusaika ja -paikka sekä tiedot toimitusmiehistä (uskotut miehet)
  • perinnönjättäjän täydellinen nimi, henkilötunnus, ammatti ja osoite sekä syntymä- ja kuolinpäivä
  • perillisten ja ns. toissijaisperillisten sekä testamentinsaajien nimi, henkilötunnus ja osoite sekä sukulaissuhde perittävään ja jos mahdollista, kunkin perillisen osalta sukuhaaran järjestysnumero ja perillisen numero sukuhaarassa, esim. 3.1. (Tiedon perusteella voidaan laskea suhteellinen perintöosuus suoraan ilman virkatodistusten selaamista.)
  • vastaavat tiedot eloonjääneestä puolisosta
  • luettelo vainajan ja lesken varoista ja veloista sellaisina kuin ne olivat kuolinpäivänä
  • jos vainajalla on osuus jakamattomaan kuolinpesään, luettelo kuolinpesän varoista ja veloista sellaisina kuin ne olivat vainajan kuolinpäivänä.
  • perunkirjoituksen toimittamisen perusteena olevat asiakirjat
  • tiedot henkilöstä, joka ottaa vastaan perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja.

Lisäksi perukirjaan liitetietoina olisi hyvä antaa:

Keitä ovat uskotut miehet ja kuka voi toimia uskottuna miehenä?

Uskotuiksi miehiksi kutsutaan henkilöitä, jotka toimittavat perunkirjoituksen ja laativat perukirjan. Uskotuille miehille ei ole laissa asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. Yleisenä edellytyksenä uskotuilta miehiltä vaaditaan täysivaltaisuutta ja rajoittamatonta oikeustoimikelpoisuutta. Pesän osakkaiden tai heidän puolisoidensa toimiminen uskottuna miehenä saattaa heikentää perukirjan luotettavuutta, joten suositeltavaa on käyttää uskottuina miehinä pesän osakkaisiin nähden ulkopuolisia henkilöitä.

Mitä vähennyksiä perukirjaan voi merkitä?

Kuolinpesän varoista voidaan vähentää vainajan velat, joihin luetaan myös (perinnönjättäjän elinaikaan kohdistuvat) verot ja maksut. Lisäksi voidaan vähentää vainajan hautaamisesta sekä perunkirjoituksesta ja hautakiven hankkimisesta ja pystyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Pesän varoista ei voi vähentää samasta saannosta maksettavaa perintöveroa eikä omaisuuden realisoinnista aiheutuneita kustannuksia.

Mitä liitteitä perukirjan mukana on toimitettava?

Perukirjaan tulee liittää seuraavat asiakirjat:

  • riittävä sukuselvitys
  • virkatodistukset tai niiden jäljennökset pesän osakkaista ja legaatinsaajista
  • todistus elossa olosta perinnönjättäjän kuolinpäivänä
  • perinnöstä luopujan katkeamaton virkatodistusketju 15 ikävuodesta alkaen.

Lisäksi tarvitaan jäljennökset seuraavista asiakirjoista:

  • testamentti
  • avioehtosopimus
  • aiemmin kuolleen puolison perukirja
  • jos ositus tai jako on lesken eläessä tehty, jäljennös jako-/osituskirjasta
  • perinnönjakokirja
  • muu perukirja (jos osakkuuksia toisiin kuolinpesiin)
  • perinnöstä tai testamentista luopumista koskeva asiakirja
  • yksityinen velkakirja
  • mahdollinen lakiosavaatimus, joko erillisenä asiakirjana tai tekstinä perukirjassa
  • kiinteistön käypää arvoa koskeva arviokirja, jos sellainen on hankittu
  • osakeyhtiön tilinpäätöstiedot tase-erittelyineen, jos jäämistöön sisältyy noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeita.

Minne perukirja on toimitettava?

Perukirja toimitetaan (yhtenä kappaleena) perinnönjättäjän kotipaikkaa lähinnä olevaan verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Perukirjan voi toimittaa myös muuhun verotoimistoon.

Miten omaisuus arvostetaan perukirjaan?

Omaisuus arvostetaan kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Ellei käypää arvoa voida muutoin selvittää, varat arvostetaan Verohallinnon ja eri verovirastojen perintö- ja lahjaverotuksen julkisten arvostamisohjeiden mukaisesti.

Paljonko perintöveroa on maksettava?

Perintöverolaskuri on osoitteessa www.vero.fi/perintoverolaskuri.
Perintövero määräytyy jokaiselle verovelvolliselle tämän perintöosuuden käyvän arvon sekä perinnönjättäjän ja perijän sukulaissuhteen perusteella. Perintöveron maksajat jaetaan sukulaisuuden nojalla kahteen eri veroluokkaan. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat  lähisukulaiset eli mm. aviopuoliso ja perilliset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset sekä perheen ja suvun ulkopuoliset henkilöt. 

Milloin perintövero on maksettava?

Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksen postituksesta. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Jos veron määrä on vähemmän kuin 500 euroa, vero on maksettava yhdessä erässä.

Kuka on vastuussa perintöveron maksamisesta?

Perintövero on jokaisen verovelvollisen henkilökohtainen vero. Muut pesän osakkaat eivät ole vastuussa toisten osakkaitten veroista.

Voiko perinnöstä luopua?

Perillisasemassa oleva henkilö voi halutessaan luopua perinnöstä. Perintöveroa ei määrätä perinnöstä luopujalle, jos luopuminen on tapahtunut tehokkaasti eli ehdoitta ja ryhtymättä pesään. Perinnöstä ei kuitenkaan voi tehokkaasti luopua vain osittain. Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, ettei sen yhteydessä ole määrätty edunsaajaa tai jos edunsaaja on määrätty, saajaksi on määrätty luopujan sijaan tulevat perilliset. Perinnöstä voi siis luopua tehokkaasti ainoastaan sijaan tulevien perillisten hyväksi. Tehokas luopuminen edellyttää myös sitä, että sijaantuloperilliset ovat perimysasemassa suhteessa perinnönjättäjään.

Voiko testamentista luopua?

Testamentinsaajana oleva henkilö voi halutessaan luopua testamenttiin perustuvista oikeuksistaan joko kokonaan tai osittain. Luopuminen voi olla ns. tehokas luopuminen, jolloin luopuja vapautuu myös perintöveron suorittamisvelvollisuudesta tai ns. tehoton luopuminen, jolloin luopuja ei vapaudu perintöverosta. Jos testamentista luovutaan tehokkaasti, omaisuus menee testamentin toissijaiselle saajalle. Ellei toissijaista saajaa ole, omaisuuden saavat testamentinsaajan jälkeläiset, jos he ovat testamentintekijän perillisiä, tai muut yleistestamentin saajat. Jos testamentti raukeaa luopumisen vuoksi, omaisuus siirtyy lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaisesti perillisille.

Mikä ero on omistusoikeus- ja hallintaoikeustestamentilla?

Omistusoikeustestamentissa testamentti antaa saajalle rajoittamattoman omistusoikeuden. Tällaisen omistusoikeustestamentin saaja voi tehdä saamastaan omaisuudesta myös testamentin, ja omaisuus periytyy hänen oikeudenomistajilleen. Käyttö- eli hallintaoikeustestamentti antaa testamentin saajalle ainoastaan oikeuden hallita omaisuutta sekä nauttia omaisuuden tulo ja tuotto.

Miten hallintaoikeuden arvo lasketaan?

Elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan yleensä seuraavasti:
a) asunto-osakkeen tai kiinteistön käypä arvo x 5 % x ikäkerroin
b) erityistestamentilla tai lahjana saadun kesämökkikiinteistön käypä arvo x 3 % x ikäkerroin.
Ikäkertoimet on kerrottu perintö- ja lahjaverolain 10 §:ssä.

Termejä hallinta-, käyttö-, asumis-, ja nautintaoikeus käytetään usein synonyymeinä. Hallintaoikeuden arvoa ei kuitenkaan voida määritellä pelkän termin perusteella, vaan hallintaoikeuden laajuus eli todellinen tarkoitus on selvitettävä.

Kuinka paljon voi lahjoittaa verovapaasti?

Alle 4 000 euron suuruiset lahjat ovat yleensä verottomia. Huomioon otetaan kolmen vuoden kuluessa samalta henkilöltä saatujen lahjojen yhteismäärä. Mikäli 4 000 euron raja ylittyy kolmen vuoden aikana, määrätään lahjavero lahjansaajalle lahjojen yhteenlasketun määrän perusteella. Kolmen vuoden aika lasketaan päivästä päivään, ei kalenterivuosittain.

Milloin ja miten saadusta lahjasta on ilmoitettava?

Lahjansaajan tulee tehdä lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjan saantipäivästä. Lahjaveroilmoitus toimitetaan lahjanantajan kotikuntaa lähinnä olevaan toimistoon. Lahjaveroilmoituksen voi jättää myös muuhun verotoimistoon.
Lahjaveroilmoituslomakkeen saa verotoimistosta tai sen voi tulostaa Internetistä.

Pitääkö ennakkoperinnöstä maksaa veroa?

Ennakkoperintö on luonteeltaan lahja, josta pitää maksaa lahjaveroa samalla tavoin kuin lahjasta. Lisäksi ennakkoperintö otetaan huomioon myös perinnönjaossa ja perintöverotuksessa.

Olen lahjoittamassa perheyhtiön osakkeita lapsilleni. Miten osakkeet arvostetaan lahjaverotuksessa?

Perheyhtiön osakkeet arvostetaan käypään arvoon. Mikäli tarkempaa tietoa osakkeiden käyvästä arvosta ei ole, käytetään tuottoarvon ja substanssiarvon keskiarvoa, mutta kuitenkin vähintään yhtiön substanssiarvoa. Osakkeen arvo saadaan jakamalla tuottoarvon ja substanssiarvon keskiarvo/substanssiarvo yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä.

Substanssiarvo lasketaan arvostamalla yhtiön varat käypään arvoon ja yhtiön varojen arvosta vähennetään sen jälkeen velat. Laskennassa käytetään yhtiön viimeistä vahvistettua tasetta. Tasetta korjataan, jos tilinpäätösajankohdan ja saannon välillä on poikkeuksellisia muutoksia.

Voiko kaupan yhteydessä syntyä lahjaa?

Kaupan yhteydessä syntyy lahjaa silloin, kun kauppahinta on ¾ tai vähemmän luovutettavan omaisuuden käyvästä arvosta. Silloin kauppahinnan ja käyvän arvon välinen erotus katsotaan lahjaksi.

Lahjanluonteisessa kaupassa myös myyjälle voi tulla luovutusvoittoveroseuraamuksia tuloverotuksen osalta ks. TVL 47 § 5 mom.

Voiko keskinäinen laina olla korotonta ja voidaanko sitä lyhentää verovapailla lahjoilla?

Keskinäinen laina voi olla korotonta, mutta lainasta tulee laatia lyhennyssuunnitelma. Lainan määrän ja lyhennyssuunnitelman tulee olla realistinen velallisen maksukykyyn nähden. Jos lainaa lyhennetään jatkuvasti kolmen vuoden välein annettavilla verovapailla lahjoilla, voidaan laina katsoa lahjaksi.

Miten perintö-/lahjaverotukseen haetaan muutosta?

Verotukseen haetaan muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhakuaika verovelvollisella on viisi vuotta sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona perintö-/lahjaverotus on toimitettu. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vapaamuotoisella kirjeellä tai käyttää olemassa olevaa lomaketta Oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle (3308).

Oikaisuvaatimuksessa tulee mainita:

  • perintö-/lahjaveropäätös, johon oikaisua haetaan
  • hakijan tiedot
  • selkeästi yksilöity vaatimus
  • perustelut.

Perintö- ja lahjaverotuksen palvelunumero
020 697 018

Verohallinnon kannanottoja

Perustietoa aiheesta

Sivu on viimeksi päivitetty 16.6.2010