Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen edellytykset ja rekisteristä poistamisen perusteet

Verohallinnon ohje Dnro 664/31/2009, 17.6.2009

Sisällys:

1 ENNAKKOPERINTÄREKISTERÖINNIN MERKITYS  
2 ENNAKKOPERINTÄREKISTERIIN MERKITSEMINEN  
3 ENNAKKOPERINTÄREKISTERIIN MERKITSEMÄTTÄ JÄTTÄMINEN  
   3.1 Palkka ja urheilijan palkkio  
   3.2 Myytäväksi perustetut osakeyhtiöt  
   3.3 Laiminlyönnit
4 ENNAKKOPERINTÄREKISTERISTÄ POISTAMINEN  
   4.1 Toiminnan päättyminen  
   4.2 Harrastustoiminta
   4.3 Konkurssi, velka- tai yrityssaneeraus ja liiketoimintakielto  
   4.4 Laiminlyönnit
5 ENNAKKOPERINTÄREKISTERÖINNIN ESTÄVÄT LAIMINLYÖNNIT  
   5.1 Olennaisuus
   5.2 Veronmaksu
   5.3 Ilmoittamisvelvollisuus
   5.4 Kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuus ja muu velvollisuus verotuksessa  
6 UUDELLEEN MERKITSEMINEN ENNAKKOPERINTÄREKISTERIIN  
   6.1 Laiminlyöntien oikaiseminen  
   6.2 Toistuvat laiminlyönnit  
7 ENNAKKOPERINTÄREKISTERÖINTIÄ KOSKEVA PÄÄTÖS JA MUUTOKSENHAKU  
   7.1 Kuuleminen ennen päätöstä  
   7.2 Päätös
   7.3 Muutoksenhaku

1 ENNAKKOPERINTÄREKISTERÖINNIN MERKITYS

Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakemuksesta se, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua korvausta ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona. Ennakkoperintärekisteriin merkitylle toimijalle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Vastaavasti jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, pidätys on toimitettava. Yhteisöiltä, yhteisetuuksilta ja yhtymiltä pidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena ja luonnolliselta henkilöltä verokortin perusteella. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista.

Työkorvaus
Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavaa korvausta.

Käyttökorvaus
Käyttökorvauksella tarkoitetaan tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettavaa korvausta.

Ennakkoperintärekisteriin voidaan merkitä myös sellaiset elinkeinonharjoittajat, jotka eivät laskuta työ- tai käyttökorvauksia. Esimerkiksi pelkästään tavarakauppaa harjoittavakin merkitään hakemuksesta rekisteriin.

Palkkaa vai työkorvausta
Ennakkoperintälain 13 §:n mukaisen palkan tai urheilijan palkkion maksaja on aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen. Suorituksen saajan ennakkoperintärekisteröinti ei siis vaikuta ennakonpidätysvelvollisuuteen niissä tapauksissa, joissa maksettu korvaus on palkkaa tai urheilijan palkkiota. Palkan ja työkorvauksen eroa on käsitelty esimerkiksi Verohallinnon ohjeessa Palkkaa vai työkorvausta (Ohje Dnro 2118/31/2004, 21.6.2005).

Rekisteröintiaseman tarkistaminen
Ennakkoperintärekisteri on julkinen rekisteri ja työn teettäjä voi tarkistaa työn suorittajan rekisteröintiaseman Internetistä yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisesta tietopalvelusta (www.ytj.fi). Rekisteriin merkinnän voi tarkistaa myös Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 030 (ALV- ja ennakkoperintärekisteritiedustelut). Yritys voi halutessaan hankkia asiakkaidensa rekisteröintitiedot myös massatietopalveluna Verohallinnosta tai muilta palveluntarjoajilta. Massatietopalvelu on maksullista.

Ennakkoperintälaki
Ennakkoperintärekisteristä, rekisteriin merkitsemisestä ja rekisteristä poistamisesta säädetään ennakkoperintälain 25-29 §:ssä ja muutoksenhausta ennakkoperintärekisteröintiä koskevaan päätökseen ennakkoperintälain 48-53 §:ssä (Ennakkoperintälaki 20.12.1996/1118).

2 ENNAKKOPERINTÄREKISTERIIN MERKITSEMINEN

Rekisteriin hakeutuminen
Verohallinto merkitsee hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittavat. Ennakkoperintärekisteriin hakeudutaan yrityksen perustamisilmoituksella Y1 (osakeyhtiö ja muu yhteisö), Y2 (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, yhtymä) tai Y3 (yksityinen elinkeinonharjoittaja tai luonnollinen henkilö). Jos yrityksellä on jo y-tunnus, hakeutuminen tapahtuu muutosilmoituksella (Y4, Y5 tai Y6). Lomakkeita voi tulostaa osoitteesta www.ytj.fi ja niitä saa myös Verohallinnon toimipisteistä, kaupparekisteristä, TE-keskuksista ja maistraateista.

Hakija merkitään ennakkoperintärekisteriin hakemuksen saapumispäivästä tai hakemuksessa ilmoitetusta myöhäisemmästä ajankohdasta. Toiminnan ei tarvitse olla konkreettisesti aloitettu ennen rekisteriin merkintää, vaan riittää, että toiminta todennäköisesti aloitetaan. Aloittavan yrittäjän voi olla vaikeaa saada toimeksiantoja ennen rekisteriin merkitsemistä. Myös ulkomainen yritys tai henkilö voi vapaaehtoisesti hakeutua ennakkoperintärekisteriin, vaikka sillä ei olisikaan kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Edellytyksenä kuitenkin on, että hakijan kotimaalla on Suomen kanssa solmittu verosopimus.

Tieto rekisteriin merkitsemisestä
Verohallinto lähettää ennakkoperintärekisteriin merkitylle rekisteröinti-ilmoituksen. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisessa tietopalvelussa tieto ennakkoperintärekisteriin merkitsemisestä on nähtävissä heti rekisteriin merkitsemisen jälkeen. Tietopalvelusta näkee ennakkoperintärekisteröinnin alkupäivän lisäksi rekisteröinnin seuraavan tarkistuspäivän. Tarkistuspäivät ovat yleensä 31. elokuuta ja 28. helmikuuta. Koska rekisteristä voidaan kuitenkin poistaa myös muuna ajankohtana kuin tarkistuspäivänä, maksajan tulisi tarkistaa maksun saajan rekisteröintiasema aina maksuhetkellä. Suorituksen maksaja voi kuitenkin luottaa tarkistuspäivään, jos se on katsottu yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä ennen rekisteristä poistamista. Maksajalle ei tällöin aiheudu seuraamuksia, vaikka suorituksen saaja olisi poistettu rekisteristä ennen tarkistuspäivää. Tarkistuspäivän kumoaa työkorvauksen maksajalle toimitettu kirjallinen ilmoitus rekisteristä poistamisesta.

3 ENNAKKOPERINTÄREKISTERIIN MERKITSEMÄTTÄ JÄTTÄMINEN

3.1 Palkka ja urheilijan palkkio

Rekisteriin hakeutuvaa ei aina voida merkitä ennakkoperintärekisteriin.  Ennakkoperintärekisteriin hakeutuva voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin, jos hän saa vain ennakkoperintälain alaista palkkaa tai urheilijan palkkiota. Korvauksen katsominen palkaksi tai urheilijan palkkioksi ennakkoperintärekisteriin hakeutumistilanteessa on kuitenkin harvinaista, eikä rekisteröintipäätös sisällä kannanottoa suoritusten luonteesta palkkana tai työkorvauksena. Maksajan tulee toimittaa ennakonpidätys aina, kun maksettu korvaus on palkkaa.

3.2 Myytäväksi perustetut osakeyhtiöt

Osakeyhtiöitä saatetaan perustaa jälleenmyyntiä varten. Perustajien tarkoituksena ei tällöin ole harjoittaa liiketoimintaa osakeyhtiön nimissä, vaan myydä valmis osakeyhtiö edelleen. Jos rekisteriin hakeutuvan osakeyhtiön perustajien tai hallintoelimiin kuuluvien henkilöiden liiketoimintana on todettu olleen osakeyhtiöiden perustaminen myyntitarkoituksessa, osakeyhtiö voidaan jättää perustamishetkellä merkitsemättä rekisteriin. Valmisyhtiö voidaan merkitä rekisteriin sen jälkeen, kun sille on valittu uusi hallitus, jonka johdolla harjoitetaan elinkeinotoimintaa.

3.3 Laiminlyönnit

Hakija voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin, jos hän on olennaisesti laiminlyönyt verotukseen tai kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa. Myös hakija, jonka voidaan olettaa aiempien laiminlyöntiensä tai johtamiensa yritysten aiempien laiminlyöntien vuoksi laiminlyövän velvollisuutensa, voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin. Lisäksi yhteisö tai yhtymä voidaan jättää merkitsemättä rekisteriin, jos sen voidaan olettaa olennaisesti laiminlyövän velvollisuutensa sitä johtavan henkilön aiempien laiminlyöntien tai hänen johtamiensa tai aiemmin johtamiensa yritysten laiminlyöntien perusteella.

Toiminnan jatkaminen uudella yhtiöllä
Säännöksellä siitä, että aiemmat laiminlyönnit voivat aiheuttaa rekisteröimättä jättämisen, pyritään estämään tilanteet, joissa rekisteristä poistamisen negatiiviset vaikutukset yritetään kiertää perustamalla uusi yritys. Säännöstä voidaan soveltaa silloin, kun rekisteristä poistettu jatkaa toimintaansa eri yhtiöllä tai toiminimellä rekisteristä poistamisen jälkeen.

Rekisteristä poistamisen seuraukset voidaan yrittää välttää uuden yhtiön avulla myös siten, että laiminlyönteihin syyllistynyt henkilö ei toimi perustettavan uuden yrityksen osakkaana tai hallinnossa. Uusi yhtiö perustetaan tällöin jonkun muun, esimerkiksi laiminlyönteihin syyllistyneen henkilön perheenjäsenen tai muun lähiomaisen, nimissä. Näissä tapauksissa uuden yrityksen toiminta kuitenkin perustuu velvollisuutensa laiminlyöneen henkilön ammattitaitoon ja kokemukseen, henkilöllä on edelleen johtava tai hallitseva asema yrityksessä ja toiminta vastaa rekisteristä poistetun yrityksen toimintaa. Yritys voidaan tällöin jättää merkitsemättä rekisteriin sillä perusteella, että sen voidaan olettaa laiminlyövän verotukseen liittyvät velvollisuutensa yritystä tosiasiassa johtavan henkilön aiempien laiminlyöntien tai tämän aiemmin johtamien yritysten laiminlyöntien perusteella. Ratkaiseva merkitys on siis yhtiötä tosiasiassa johtavan henkilön laiminlyönneillä riippumatta siitä, missä roolissa hän nimellisesti toimii yhtiössä.

Kuuleminen
Hakijalle, jota ei voida merkitä ennakkoperintärekisteriin, lähetetään ennen päätöksen tekemistä kirje, jossa kerrotaan syyt, jotka estävät rekisteröinnin, ja varataan tilaisuus antaa selvitys asiassa. Jos rekisteröimättä jättäminen johtuu hakijan tai muun henkilön aiemmista laiminlyönneistä, nämä laiminlyönnit eritellään. Hakija jätetään merkitsemättä rekisteriin, ellei laiminlyöntejä korjata määräajassa tai esitetä sellaista selvitystä, jonka perusteella rekisteröinti voidaan tehdä. Selvitys voi olla tieto verovelkojen hyväksymisestä Verohallinnon maksujärjestelyyn tai esimerkiksi asiakkaan selvitys siitä, että yhtiötä tosiasiassa johtava henkilö on joku muu kuin se, jota Verohallinnon mukaan pidetään johtavana henkilönä. Selvitykseen, jolla asiakas haluaa osoittaa, kuka yhtiötä tosiasiassa johtaa, on syytä liittää mahdollisia asiakirjoja tai muuta näyttöä, joka tukee annettuja tietoja.

Toiminnan aloittaminen
Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättä jättäminen ei estä toiminnan aloittamista. Maksajan tulee toimittaa ennakonpidätys rekisteröimättä jätetylle yritykselle maksamastaan työ- tai käyttökorvauksista. Jos yritys hoitaa verotukseen ja kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa moitteettomasti, se voi näin yleensä osoittaa, ettei ole todennäköistä, että se laiminlöisi velvollisuutensa jatkossakaan, ja yritys voidaan merkitä hakemuksesta rekisteriin.

4 ENNAKKOPERINTÄREKISTERISTÄ POISTAMINEN

4.1 Toiminnan päättyminen

Ennakkoperintärekisteriin merkitty poistetaan rekisteristä aina, jos hän sitä pyytää. Yleisin syy hakeutua pois rekisteristä on toiminnan päättyminen. Ennakkoperintärekisteristä hakeudutaan pois muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4, Y5 tai Y6).

Rekisteröity voidaan toiminnan päättymisen vuoksi poistaa rekisteristä myös Verohallinnon aloitteesta. Näin tehdään silloin, kun rekisteröity on ilmoittanut toimintansa päättyneen, mutta ei ole hakeutunut pois rekisteristä. Jos rekisteröity on esimerkiksi veroilmoituksellaan ilmoittanut toiminnan päättyneen, hänet poistetaan ennakkoperintärekisteristä Verohallinnon toimesta. Rekisteristä poistetaan myös silloin, kun rekisteröity on ilmoittanut toimintansa keskeytyneen toistaiseksi. Toiminnan jatkuessa rekisteriin merkitään hakemuksesta uudelleen.

Verohallinto voi todeta toiminnan päättyneen myös, jos rekisteröity on esimerkiksi arvonlisäverotuksen tai työnantajatietojen osalta pitkään ilmoittanut, ettei toimintaa tai palkanmaksua ole. Tällöin rekisteröidylle kuitenkin ilmoitetaan rekisteristä poistamisesta hyvissä ajoin ennen poistamisajankohtaa ja varataan mahdollisuus antaa oma selvityksensä asiassa. Jos rekisteröity osoittaa vastauksessaan toimintansa jatkuvan, rekisteristä poistoa ei tehdä.

4.2 Harrastustoiminta

Ennakkoperintärekisteröinti edellyttää tulonhankkimistarkoituksessa harjoitettua toimintaa. Toiminnan jääminen harrastustoiminnaksi on kuitenkin yleensä vaikea todeta etukäteen, ja rekisteröintivaiheessa asiakkaan omalle käsitykselle toiminnan luonteesta annetaan suuri merkitys. Rekisteröity, jonka toiminta myöhemmin katsotaan harrastustoiminnaksi, poistetaan ennakkoperintärekisteristä. Tässä tapauksessakin rekisteröidylle ilmoitetaan poistamisesta hyvissä ajoin ja varataan mahdollisuus antaa oma selvityksensä asiassa.

4.3 Konkurssi, velka- tai yrityssaneeraus ja liiketoimintakielto

Kun rekisteröity asetetaan konkurssiin, hänen toimintansa yleensä päättyy konkurssiin asettamiseen. Konkurssivelallinen poistetaan rekisteristä konkurssiin asettamispäivänä. Konkurssipesä voidaan hakemuksesta merkitä rekisteriin. Konkurssipesä poistetaan rekisteristä kun se ei oman ilmoituksensa mukaan enää vastaanota maksusuorituksia, se on antanut lopputilityksen tai konkurssi on rauennut.

Asiakasta ei poisteta rekisteristä yritys- tai velkasaneeraukseen asettamisen johdosta, eivätkä saneerauksen piirissä olevat velat voi olla perusteena rekisteristä poistamiselle. Saneeraushakemuksen tultua vireille yritys voidaan merkitä uudelleen rekisteriin, jos poistaminen on johtunut saneerausvelan maksun laiminlyönnistä. Jos verovelvollinen ei ole noudattanut vahvistettua saneerausohjelmaa tai laiminlyö saneerausmenettelyn aikana syntyvän veronmaksuvelvollisuuden, rekisteristä voidaan poistaa uusien laiminlyöntien estämiseksi.

Jos henkilö on asetettu liiketoimintakieltoon, hän ei voi enää jatkaa elinkeinotoimintaansa ja hänet poistetaan Verohallinnon toimesta ennakkoperintärekisteristä. Myös yhteisöt ja yhtymät, joiden johtavassa asemassa oleva henkilö asetetaan liiketoimintakieltoon, poistetaan rekisteristä.

4.4 Laiminlyönnit

Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa myös se, joka olennaisesti laiminlyö verotukseen tai kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa. Myös rekisteröity, jonka johtamat muut yhtiöt laiminlyövät velvollisuutensa, voidaan poistaa rekisteristä. Yhtiö voidaan poistaa rekisteristä sitä johtavan henkilön laiminlyöntien tai tämän johtamien muiden yhtiöiden laiminlyöntien vuoksi.

Kuuleminen ja laiminlyöntien korjaaminen
Laiminlyöntien vuoksi rekisteristä voidaan poistaa myös muuna ajankohtana kuin tarkistuspäivänä. Rekisteristä ei poisteta laiminlyöntien vuoksi takautuvasti. Kun Verohallinto toteaa rekisteröidyn laiminlyöneen verotukseen tai kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa olennaisesti, hänelle lähetetään kirje, jossa kerrotaan, mistä ajankohdasta alkaen hänet tullaan poistamaan rekisteristä, ja eritellään laiminlyönnit, jotka aiheuttavat poistamisen. Rekisteröidylle varataan tilaisuus korjata laiminlyönnit ja antaa asiassa oma selvityksensä. Kirje lähetetään hyvissä ajoin ennen poistamisajankohtaa, ja siinä ilmoitetaan, mihin mennessä asiakkaan tulee korjata laiminlyönnit, jotta poistoa ei tehdä. Jos asiakas korjaa laiminlyönnit vasta rekisteristä poistamisen jälkeen, hänen tulee hakeutua uudelleen rekisteriin muutosilmoituslomakkeella (Y4, Y5 tai Y6), ja tällöin rekisteriin voidaan merkitä aikaisintaan siitä hetkestä, kun hakemus saapuu Verohallintoon.

Julkisyhteisöjä ja julkisesti noteerattuja yhtiöitä ei poisteta rekisteristä viranomaisaloitteisesti.

5 ENNAKKOPERINTÄREKISTERÖINNIN ESTÄVÄT LAIMINLYÖNNIT

Ennakkoperintärekisteristä voidaan poistaa tai rekisteriin jättää merkitsemättä se, joka olennaisesti laiminlyö

• veronmaksun
• verotusta koskevan ilmoittamisvelvollisuuden
• kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuuden tai
• muut velvollisuutensa verotuksessa.

Rekisteristä voidaan poistaa tai siihen jättää merkitsemättä se, jonka voidaan aiempien laiminlyöntiensä tai johtamiensa yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella olettaa olennaisesti laiminlyövän edellä mainitut velvollisuutensa. Lisäksi yhteisö tai yhtymä, jonka voidaan olettaa olennaisesti laiminlyövän edellä mainitut velvollisuutensa yhteisöä tai yhtymää johtavan aiempien laiminlyöntien tai tämän johtamien muiden yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella, voidaan poistaa rekisteristä tai jättää siihen merkitsemättä.

Uusi yhtiö
Kun tutkitaan uuden yhtiön rekisteriin merkitsemisen edellytyksiä, olennaista on, onko yhtiön johtohenkilöillä tai heidän muilla johtamillaan tai heidän aiemmin johtamillaan yhtiöllä laiminlyöntejä. Jos laiminlyöntejä on, voidaan niiden perusteella uuden yhtiönkin olettaa laiminlyövän velvollisuutensa ja jättää yhtiö merkitsemättä rekisteriin. Kun uusi yhtiö on jo merkitty rekisteriin, ja se hoitaa verotukseen ja kirjanpitoon liittyvät velvollisuutensa, johtohenkilöiden mahdollisten laiminlyöntien vaikutus yhtiön rekisteröintiasemaan vähenee, koska yhtiö on toiminnallaan osoittanut hoitavansa velvollisuutensa.

Rekisterissä olevan yhtiön johtohenkilöiden vaihtuminen voi johtaa yhtiön poistamiseen rekisteristä, jos uudet johtohenkilöt ovat laiminlyöneet velvollisuudet aiemmin johtamissaan yhtiöissä.

Rekisteröinnin edellytyksiä tutkittaessa huomioidaan vain elinkeinotoimintaan liittyvät laiminlyönnit. Esimerkiksi elinkeinonharjoittajalle henkilökohtaisesti määrättyä perintöveroa tai kiinteistöveroa ei oteta huomioon.

5.1 Olennaisuus

Ennakkoperintärekisteristä poistaminen tai rekisteriin merkitsemättä jättäminen laiminlyöntien vuoksi harkitaan jokaisessa tapauksessa aina kokonaisarviointina. Verotukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntien tulee olla olennaisia, jotta niiden perusteella poistetaan rekisteristä tai jätetään merkitsemättä rekisteriin. Kertaluonteinen vähäinen laiminlyönti ei vielä ole olennainen.

5.2 Veronmaksu

Veroja maksetaan joko oma-aloitteisina tai maksuunpantuina veroina. Minkä tahansa elinkeinotoimintaan liittyvän veron maksamatta jättäminen otetaan huomioon rekisteriin merkitsemisen edellytyksiä tai rekisteristä poistamisen perusteita tutkittaessa. Myös arvioituun tuloon perustuvan veron maksamatta jättäminen huomioidaan.

Veronmaksun laiminlyönnin olennaisuudelle ei ole määriteltävissä tarkkaa rajaa, vaan kyse on asiakkaan tilanteen kokonaisarvioinnista. Jos esimerkiksi maksetut verot ovat vähäisiä suhteessa maksamatta jätettyihin veroihin, poistamisen edellytykset tai perusteet rekisteröimättä jättämiselle ovat yleensä olemassa. Toisaalta rekisteristä ei poisteta vähäisen verovelan vuoksi, jos asiakas on maksanut suurimman osan veroistaan.

Lykkäys ja täytäntöönpanon kielto tai -keskeytys
Vero, jonka suorittamiseen on myönnetty lykkäystä, ei ole peruste rekisteristä poistamiselle. Myöskään vero, jonka perintä on keskeytetty täytäntöönpanon kielto- tai keskeytyspäätöksellä, ei estä rekisteröintiä. Täytäntöönpanon kielto- tai keskeytyspyynnön voi tehdä verosta, jota koskevassa asiassa on haettu muutosta.

Verohallinnon maksujärjestely
Asiakas voi pyytää Verohallintoa ryhtymään maksamattomien verojen perimiseksi maksujärjestelyyn. Maksujärjestelyn edellytyksenä on, että asiakkaan maksukyvyn alentuminen on väliaikaista, ja järjestelyyn ryhtyminen perustuu asiakkaan tilanteen kokonaisharkintaan. Verovelka, joka on hyväksytty Verohallinnon maksujärjestelyyn, ei estä ennakkoperintärekisteröintiä eikä ole peruste rekisteristä poistamiselle. Lisätietoa Verohallinnon maksujärjestelystä saa esimerkiksi julkaisusta Maksujärjestely (pdf, Verohallinnon julkaisu 334.08, 1.6.2008).

Ulosottohallinnon kanssa tehty maksusuunnitelma
Jos asiakkaalla on veroja ulosotossa perittävänä, Verohallinto ei tee maksujärjestelyä, vaan asiakkaan tulee ottaa yhteys ulosottoviranomaiseen ja sopia mahdollisista toimenpiteistä tämän kanssa. Ulosoton verovelka voi ulosottohallinnon kanssa tehdystä maksusuunnitelmasta huolimatta olla peruste rekisteristä poistamiselle. Ratkaisevaa on verovelan osuus ulosoton kokonaisveloista ja verovelalle kertyvä osuus suorituksista.

5.3 Ilmoittamisvelvollisuus

Asiakas on velvollinen antamaan Verohallinnolle erilaisia toimintaansa koskevia ilmoituksia. Tässä tarkoitettuja ilmoituksia ovat veroilmoitukset, arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontailmoitukset sekä vuosi-ilmoitukset. Se, mitä ilmoituksia tulee antaa, riippuu asiakkaan toiminnan laadusta ja laajuudesta. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin olennaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki antamatta jätetyt ilmoitukset. Laiminlyönti voi olla olennainen vasta, kun asiakas ei Verohallinnon kehotuksestakaan ole antanut ilmoitusta.

Olennaisuuteen vaikuttaa se, millaiset vaikutukset ilmoituksen antamatta jättämisellä ovat. Jo yhden ilmoituksen antamatta jättäminen voi olla olennainen laiminlyönti. Esimerkiksi, jos usean henkilön työllistävä työnantaja ei anna kehotuksestakaan vuosi-ilmoitusta, se vaikuttaa kaikkien tämän työnantajan palkansaajien verotuksen toimittamiseen. Laiminlyönti on tällöin olennainen, ja sen perusteella voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä.

Laiminlyönnillä tarkoitetaan myös osittaista laiminlyöntiä kuten virheellisen tai tyhjän veroilmoituksen antamista.

5.4 Kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuus ja muu velvollisuus verotuksessa

Liike- tai ammattitoimintaa harjoittavat ovat toiminnastaan kirjanpitovelvollisia. Muuta tulonhankkimistoimintaa harjoittava verovelvollinen on velvollinen pitämään sellaisia muistiinpanoja ja muistiinpanokirjaa, joista riittävästi eriteltyinä käyvät ilmi verotuksessa tarvittavat tiedot. Kirjanpito- tai muistiinpanovelvollisuuden muuta kuin vähäistä laiminlyöntiä voidaan pitää perusteena rekisteristä poistamiselle, sillä verotus perustuu kirjanpitoon tai muistiinpanoihin.

Muusta velvollisuudesta verotuksessa on kysymys esimerkiksi silloin, kun rekisteriin merkitty laiminlyö ennakonpidätysten maksamisen, tai tositteen antamisen työntekijöille.

6 UUDELLEEN MERKITSEMINEN ENNAKKOPERINTÄREKISTERIIN

6.1 Laiminlyöntien oikaiseminen

Rekisteristä poistettu merkitään hakemuksesta uudelleen rekisteriin sen jälkeen, kun rekisteristä poistamisen perusteena olleet laiminlyönnit on oikaistu. Nämä laiminlyönnit on yksilöity poistopäätöksessä. Jotta uudelleen rekisteröinti voidaan tehdä, hakijalle ei ole myöskään saanut syntyä uusia laiminlyöntejä. Pelkkä laiminlyöntien korjaaminen rekisteristä poistamisen jälkeen ei kuitenkaan riitä, vaan asiakkaan täytyy myös tehdä hakemus ennakkoperintärekisteriin merkitsemiseksi. Rekisteriin merkitään uudelleen aikaisintaan siitä ajankohdasta, kun hakemus saapuu Verohallintoon.

6.2 Toistuvat laiminlyönnit

Yleensä edellytykset rekisteristä laiminlyöntien vuoksi poistetun asiakkaan uudelleen rekisteröimiseksi siis täyttyvät, kun asiakas on korjannut laiminlyönnit, eikä uusia laiminlyöntejä ole syntynyt. Kuitenkin tapauksissa, joissa asiakkaan laiminlyönnit ovat olleet toistuvia ja hänet on jouduttu niiden vuoksi poistamaan useasti rekisteristä, asiakas voidaan jättää merkitsemättä uudelleen rekisteriin, vaikka juuri rekisteriin hakeutumishetkellä laiminlyöntejä ei olisi. Näin menetellään kuitenkin vain silloin, kun asiakkaan maksu- ja ilmoittamiskäyttäytymisen perusteella voidaan todeta, että asiakas hoitaa velvoitteensa vasta kehotuksesta tai korjaa laiminlyöntinsä sen jälkeen, kun hänet on jo poistettu rekisteristä. Tällöin rekisteröimättä jättäminen perustuu siihen, että laiminlyöntien jatkuminen on niin todennäköistä, ettei asiakasta sen vuoksi voida merkitä rekisteriin.

Asiakas, jota ei ole merkitty rekisteriin toistuvien laiminlyöntien vuoksi, merkitään kuitenkin takaisin rekisteriin viimeistään vuoden kuluttua rekisteristä poistamisesta, jollei laiminlyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä. Tämä tarkoittaa, että asiakas voi hoitamalla verotukseen liittyvät velvollisuutensa asianmukaisesti osoittaa, etteivät laiminlyönnit tule jatkumaan. Se, ettei laiminlyöntien jatkuminen ole todennäköistä, voidaan todeta viimeistään sitten, kun asiakas on toiminut moitteettomasti vuoden ajan. Asiakas voidaan tämän jälkeen merkitä hakemuksesta uudelleen rekisteriin.

7 ENNAKKOPERINTÄREKISTERÖINTIÄ KOSKEVA PÄÄTÖS JA MUUTOKSENHAKU

7.1 Kuuleminen ennen päätöstä

Rekisteröidylle varataan tilaisuus selvityksen antamiseen ennen rekisteristä poistamista. Tästä poiketaan niissä tapauksissa, kun rekisteröity on asetettu konkurssiin tai hän on itse ilmoittanut toimintansa päättyneen. Myös rekisteriin hakeutuvalle varataan tilaisuus selvityksen antamiseen, ennen kuin päätös rekisteröimättä jättämisestä tehdään. Kuuleminen tapahtuu kirjallisesti siten, että Verohallinto lähettää asiakkaalle kirjeen, jossa annetaan tiedoksi ne seikat, joiden perusteella se on tekemässä poistopäätöstä tai rekisteröimättä jättämispäätöstä. Jos asiaan vaikuttavat hakijan tai muun henkilön laiminlyönnit, kirjeessä eritellään laiminlyöntien laatu, laajuus ja jatkuvuus. Lisäksi siinä voidaan selvittää asiakkaan mahdollisuudet laiminlyöntien korjaamiseksi, esimerkiksi mahdollisuus Verohallinnon maksujärjestelyyn pyrkimiseen. Kirjeessä ilmoitetaan, milloin asiakkaan tulee viimeistään antaa oma selvityksensä.

Jos asiakkaan vastauksen perusteella todetaan, ettei perusteita rekisteristä poistamiseen tai rekisteröimättä jättämiseen ole, poistoa ei tehdä tai asiakas merkitään rekisteriin.

7.2 Päätös

Asiakas, jota ei merkitä rekisteriin tai joka poistetaan rekisteristä, saa rekisteröintiasiaa koskevan kirjallisen päätöksen. Päätökseen liitetään ohje muutoksenhakua varten. Päätöksestä ilmenee päätöksen tehnyt viranomainen yhteystietoineen, asiakkaan yksilöintitiedot, päätöksen perustelut ja tieto siitä, miten asia on ratkaistu. Perusteluissa ilmoitetaan, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mainitaan sovelletut säännökset. Jos päätökseen vaikuttivat asiakkaan tai muun henkilön laiminlyönnit, päätöksessä eritellään näiden laiminlyöntien laatu, laajuus ja jatkuvuus.

Salassa pidettävät tiedot
Koska asianosaisella on oikeus saada tietoonsa ne seikat, jotka voivat tai ovat voineet vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, voidaan asiakkaalle joutua kuulemisen yhteydessä ja päätöksen perusteluina antamaan tiedoksi toisen henkilön salassa pidettäviä verotustietoja. Näin on esimerkiksi silloin, kun hakijayhtiön rekisteröinnin esteenä ovat sen johtohenkilöiden laiminlyönnit. Jos kuulemiskirje tai päätös sisältää toisen asiakkaan verotustietoja, ne ovat salassa pidettäviä, eikä asianosainen saa luovuttaa tai muuten ilmaista niitä sivulliselle. Salassa pidettäviä tietoja saa käyttää ainoastaan sen asian hoitamiseksi, jota varten tiedot on annettu. Muu käyttö omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi on kielletty.

7.3 Muutoksenhaku

Ennakkoperintärekisteristä poistamista tai rekisteröimättä jättämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta pyytämällä Verohallintoa oikaisemaan päätöksensä. Oikaisuvaatimuksen on oltava kirjallinen ja se osoitetaan päätöksen tehneelle Verohallinnon yksikölle. Aikaa oikaisuvaatimuksen tekemiseen on viisi vuotta sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona päätös on tehty.

Verohallinnon antamaan oikaisupäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Myös hallinto-oikeudelle osoitettu oikaisuvaatimus tulee tehdä viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona alkuperäinen päätös on tehty. Valitusaika on kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista.

Apulaisjohtaja Anneli Kukkonen

Ylitarkastaja Jenni Honkanen